Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

  • Tämä aihe sisältää 1,907 vastausta, 73 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 8 kuukautta, sitten GlaGla toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1,891 - 1,900 (kaikkiaan 1,908)
  • Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

    Merkitty: 

    Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin?  Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..

  • jees h-valta

    Pitää käydä tässä lähiaikoina kuvaamassa männikköä. Tämä on joskus kuvattukkin mutta siitä kyllä aikaa jo vuosia. Silloinkin niiden koko kyllä herätti ansaittua huomiota. Silloin pituus oli vielä hakusessa mutta nyt jo alkaa sekin epäsuhta olla tasaantumassa. Ne kuusetkin joita taannoin kuvissani oli ovat kyseiseltä palstalta. Nekin alkavat olla päätehakkuukamaa. Osan jo harvennuksella moto napsikin jos ympäröivä puusto oli tasaisesti heikompaa. Mutta kyllä niitäkin sinne jäi. Koivikko siellä saisi vielä hiukan lihoa koska ne tavallaan ovat luontaisena nuorinta satoa. Mutta harvennettu on nekin. Jospa koivukuitu vielä hiukan nousua hinnassa tekisi niin menisihän sekin hyvällä teho/hyötysuhteella kuitenkin. Kyllähän nämä ääripään onnistumisia ovat ja sinällään en usko omissanikaan enää juurikaan muissa palstoilla samaan pääseväni. Kaippa Visa sitten reuhuaa lannoituksella hiukan Antonin tapaan. Minä en itse lannoita koska siinä tulee niin raskaat taimikon heinittymisongelmat Satakunnassa jossa typpeä jo muutenkin sataa riittävästi.

    Visakallo Visakallo

    Olen nykyään käyttänyt kuusella 1600 kpl/ha istutustiheyttä. Kun kuuselle sopiva maapohja on kunnolla mätästetty, ei enempää tarvitse. Taimet pitää tietysti silloin istuttaa huolellisesti ja hyväkuntoisina.

    Jätkä

    Harvassa kasvatusta ihannoivat ovat väittäneet, että kasvatustiheys ei vaikuta pituuskasvuun lainkaan.

    Dokumenttia pitäisi esittää näiden, vaan eipä taida löytyä. Sen sijaan löytyisi näytettäväksi asti aikoinaan istutetusta männiköstä – ikä n. kolmekymmentä vuotta, joka on jo taimikkovaiheessa kaavoitettu – ja rakennettu pientaloalueeksi.

    On tehty tiet ja kadut  ja hyvin pitkälti hakattu rakennuspaikat ja piha-alueet aukoiksi. Tonttien reunoilla ja teiden varsilla on mäntyjä, joiden D 1,3 on jopa 40 cm:n luokkaa. Osasta näistä saisi järeyden puolesta yhden tukin, laadun puolesta ei yhtään, pituus ylittää juuri ja juuri kymmenen metriä. Puut oat saaneet valoa ja ravinteita riittämiin. Kohdissa, joissa männyt ovat istutustiheydessä vieläkin, rungot ovat yli kaksikymmentä metrisiä ja jos runko on suora, se kehittyisi ainakin kolmen tukin puuksi. Nyt tyvitukki olisi jo kehittynyt pienen tukkipölkyn mittoihin.

    Kuitenkin – vaikka ei olekaan kyse talousmetsästä, tekisin alueen puustolle käsittelyn laidasta laitaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Puhuttaessa normaaleista metsänkasvatustiheyksistä tiheydellä ei ole suurta vaikutusta pituuskasvuun. Paras pituuskasvu tulee keskimääräisissä tiheyksissä, siis ei hyvin ylitiheässä eikä toisaalta poikkeuksellisen harvassakaan. En löytänyt tähän nyt Jätkälle hyvää tutkimusviitettä nopealla etsimisellä.

    Visakallo Visakallo

    Istutin koemielessä vuonna 2007 puolen hehtaarin lehtomaisen alueen kuuselle tiheyteen 1600 kpl/ha. Varhaisperkaus ja taimikonhoito on tehty normaalisti. Teen nyt ensiharvennuksen ennakkoraivauksen. Hieman enemmän on  tullut lepää kuin tiheämpään kuusikkoon, mutta toisaalta ne kaatuvat raivatessa helpommin kuusien väliin. Kuusien kasvu on kieltämättä ollut hurjaa. Osa puista on jo tukin paksuudessa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Vielä hieman ohjeita männyn laatukasvatukseen. Lähde: https://docplayer.fi/15861070-Mannyn-laatukasvatus-jari-hynynen-metsantutkimuslaitos-skogsforskningsinstitutet-finnish-forest-research-institute-www-metla-fi.html

    ”Kylvömänniköt soveltuvat hyvin korkealaatuisen männyn kasvattamiseen. Lähtötiheys 5000 puuta /ha, taimikonharvennus 6 metrin pituusvaiheessa tiheyteen 3000 runkoa /ha.”

    Soveltaisin tätä yleisohjetta halutun harvennusten määrän, kasvupaikkatyypin ja ilmastollisen alueen huomioiden. Jos halutaan mennä kahden harvennuksen taktiikalla tai jos ollaan karummalla ja pohjoisemmalla paikalla, tiheydet olisivat alhaisemmat. Kolmen harvennuksen taktiikalla ja tuoreella kankaalla (mustikkatyyppi) voidaan soveltaa em. maksimitiheyksiä, ellei haluta hyödyntää Metka-tukea.

    Männiköissä Metka-tuen vaatimus (maksimissaan 2500 jäävää runkoa taimikonhoidon jälkeen) lienee keskimäärin sopiva, kuusikko saa olla hiukan harvempi, lehtipuu ja lehtikuusi selkeästi harvempi.

    Visakallo Visakallo

    Olen soveltanut edellä mainittuja männyn laatukasvatusohjeita hirvivahinkojen torjuntaan, ja se on toiminut hyvin molemmissa asioissa. Laadukkaiden mäntytukkien kasvatus haastavissa hirviolosuhteissa vaatii suunnitelmallisuutta ja oikea-aikaisia hoito-toimenpiteitä ja korvien sulkemista baarimetsänhoitajien neuvoilta.

    suorittava porras suorittava porras

    Tutkimuksia kannattaa peilata nykyaikaan ja nykyisiin korjuumenetelmiin . Liika tiheys aiheuttaa ongelmia korjuussa sekä taloudellisesti ,että työn laadun suhteen. Puuston kestävyyteen luonnonoloja vastaan on myös kiinnitettävä huomiota.

    Kuuseen ei kannata kurkottaa laatuun vedoten. Katselin hiljakkoin kymmenen hehtaarin aukkoa ,joka oli tehty aikanaan pystykarsittuun ja toimenpiteen jälkeen valkoisin täplin merkityyyn laatumännikköön. Koko satsi taisi lopulta päätyä Äänekoskelle kesäkorjuussa. Oli nähty paljon turhaa vaivaa asian takia ,joka ei toteutunut. Näin muuttuu maailma.

    Jo yli 30 vuotta sitten kuulin käytettävän pystykarsinnasta nimitystä ”petoskarsinta” ja sitähän se useimmissa tapauksissa on ollut. Samaan luokkaan laskisin männikön kasvattamisen liian tiheänä. Siinä vain on kyse itsepetoksesta. Ei porkkanoidenkaan laatu parane ,jos niillä ei ole riittävästi kasvutilaa ympärillään. Laatu heikkenee, sato myöhästyy ja  jää pienemmäksi . Metsässä tämä tarkoittaa pidempää kasvatusaikaa ja isompaa kuitupuuosuutta sadosta.

    Visakallo Visakallo

    Ei minusta kylvömännikön kasvatus haastavissa hirviolosuhteissa laadukkaaksi päätehakkuumänniköksi 55 vuodessa ole kovin huono suoritus etenkin, kun vieressä on täysin tuhoutunut istutusmännikkö, joka on nyt huonolaatuinen hieskoivikko. Kumpaakin aluetta hoidettiin kuitenkin alusta alkaen yhtä hyvin.

    suorittava porras suorittava porras

    Ihan vain mielenkiinnosta kyselen ,kehen Visa viittaa mainitessaan termin baarimetsänomistaja. Tähän suuntaan termi soveltuu varsin huonosti. Liikuin viime vuonna luonnossa keskimäärin 14 kilometriä / päivä (= 14/365) eri olosuhteissa. Kaikki patikoinnit eivät ole luvussa mukana. Tässä kuussa luontoretkeilyä on kertynyt ”vasta” 600 kilometriä usean eri paikkakunna metsäteillä ja poluilla tarkkaillen omiani ja toisten tekemiä pyörän selästä käsin.

Esillä 10 vastausta, 1,891 - 1,900 (kaikkiaan 1,908)