Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin? Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..
Lisäksi kohteet oli mitattu maastossa….,elikkä ainakin minä tulkitsen niin,että kyllä ne kaikki drone kuvatut kohteet on myöskin maastossa käyty mittaamassa…
Energiapuun kasvatus taimikossa ei mikään syyllinen ole epäonnistumisiin ole ollut, jos on tehty th aikanaan ja raivaus tarvittaessa . Suositustiehys esim . mä -taimikossa oli 4000 kpl/ aikoinaan , jos oli tuleva e.-puukohde kyseessä. Ihan kelpo leimikoita niistä saatiin , kun ei liian isoa koneketjua käytetty puun korjuussa. Eh aikastuu n. 15 vuotta ja kemeratuet korvaa mitätöntä kantohintaa.
Puukin linjoilla. Noin juuri on tullut toimittua jo kauan. Kyllä metsä on hyvä olla nuorena tiheä jos sitten jäisi edes kelvollinen eh:n jälkeen. Kemera pelastaa koska kertymäkin tulee tuolla 4000:lla hyvin täyteen. On värkkejä mistä ottaa.
Jospa metsämomistaja ja hakkaaja on lähtenyt kertymätä saalistamaan metsään .fi metsävaratiedoilla, jonka vuoksi lopputulos suositusten vastainen. Metsäkeskuskaan ei ole missään vastuussa metsään fi palvelun paikkaansa pitävyydestä. Heittoja on ja järjen vastaisuuksia endotuksia.
On värkkejä mistä ottaa! Kyllä ….onkivapoja ,joissa on kärpäslätkän verran vihreää latvassa. Nyt keräillään villityksen myöhäisempää satoa. Niitä kohteita ,joille sitä toivottua pientä konetta ei saatu aikanaan paikalle ja niitä ,jotka oli niillä pienillä koneilla pilattu. Kunnon vehkeillä ei vanhoilla urilla mahtinutkaan kulkemaan.
Omallekin kohdalle ehti osua muutama aikanaan energiapuuhakkuuna tehty th- kohde. Saanto oli enskassa niukka ja pelkällä uran levittämisellä päädytttiin jo tiheyden suhteen lakirajoille. Tämä niillä kohteilla ,joissa pääpuilajiksi olikin tullut koivu havupuiden jäädessä jalkoihin.
En vieläkään jaksa ymmärtää , mitä tekemistä tuhansilla ylimääräisillä luontaisilla koivuilla on havupuutaimikossa tuhoamassa sen tulevaisuutta. Taimella pitää olla 2,4 metriä vapaata tilaa joka puolella. Jos taimikossa on reikäisyyttä ,koivu kelpaa täydennykseksi. Sekaistutuksenakin koivun osuus alentaa taimikon tiheysvaatimusta.
On varsin irvokasta ,että kun 20 vuotta sitten esitin energiapuuhakkuisiin suunnitellun keräävän kastopään testauskohteeksi rästiin jääneitä nmk.kohteita ,kun koetyömaita sai hakea hakemalla pitkin Suomea , lopputulos oli tämä ,mihin on jouduttu. Niitä lähdettiin tekemällä tekemään kemeran voimalla, mutta koneen kehittelytyössä ne ovat jo tarpeettomia ja tuhansia metsähehtaareja pilalla .
kim1: ”Lisäksi kohteet oli mitattu maastossa….,elikkä ainakin minä tulkitsen niin, että kyllä ne kaikki drone kuvatut kohteet on myöskin maastossa käyty mittaamassa…”
Minä en taas usko, että olisi tehty kaksinkertainen työ joka kohteella. Ennemmin uskon niin, että dronella on etsitty ne kaikkein huonoimmat kohteet, jotka sitten tulivat mukaan tutkimukseen.
mielenkiintoinen keskusteluketju tämä. Mittaustulokset kiistetään ja sitten syyllistetään ja etsitään syyllistä ja seuraavaksi siirrytään uskon puolelle ja mitä sen jälkeen? ja kokoajan pääasia että minä en ole syyllinen tai aiheuttanut moista, täysin omaa toimitaa tutkimatta. Uskon varassa sekin.
Eskolla on iso asia, toooosi isooooo, kaikessa.
”Ensiharvennusten laatu on karmea, jos uskomme Metsäkeskuksen selvitystä – kaikki tosin eivät usko. ” otsikoi metsälehti eikä äluyä että eihän tuo asia noin ratkea… miksi toimittajat eivät jalkaudu?
Visakallo esitti aiemmin…:”Harvennettuja palstoja oli kuvattu droneilla. Näiden kuvien perusteella oli tehty puukartat, joiden perusteella mallinnettiin pohjapinta-alat ja puiden pituudet. Ajourat ja niiden leveydet mallinnettiin samaan tapaan. Maastossakin oli käyty, mutta sitä ei kerrottu kuinka paljon. Olisi mielenkiintoista tietää, saataisiinko sama tulos, jos mittaukset tehtäisiin maastotyönä.
Voi olla luotettavaa tietoa tai ei. Virhe tulkinnoissa voi olla mitä sattuu jos ei ole kunnolla varmennettu menetelmää maastomittauksin.
Tuntuu usein että metsäalalla tiedetään mitä pitää tehdä ja kun noudatetaan ohjeita ja määräyksiä, se riittää ja on riittävää, sillä ei ole merkitystä ymmärtääkö, ymmärrys on sivuseikka.
Se tulee esille esimerkiksi tässä keskutelu ketjussa.
Ohje on laadittu siten että jos kaikki menee hyvin niin sillä saadaan riittävä tarkkuus hakkuussa jäljelle jääneestä puustosta.
Mutta tilastollisesti se ei johda oikeaan tulokseen kaikissa tapauksissa, otanta ei ole ns tilastokelpoinen täydellisesti. Siihen voi sisältyä otannasta johtuvaa virheellisyyttä. Sitä, onko sillä virheellä oleellista merkitystä ja missä määrin, en osaa sanoa, en tiedä.
Otanta tai mittaus ei ole koskaan täydellinen. Jos haluaa ”täydellisen” mitan, pitää mitata kaikki puut pitkällään. Ei sekään ole ihan täydellinen, koska mittaaja tekee virheitä. Tämän kanssa on vain elettävä: täydellistä ei tässä maailmassa ole. Ehkä tuonpuoleisessa? Riittävä tarkkuus saadaan kuitenkin. Se on se oleellinen asia.
Dronella saadaan runkoluku täysin tarkasti ja luultavasti ajourien leveys ja pinta-alakin erittäin tarkasti, jos mitataan koko hakkuualue. Jos käydään lisäksi mittaamassa muutama puu runkolukujakaumaan, niin mittaustulos on tarkempi kuin normaali hakkuun tarkistusmitta.
Se mikä olisi mielenkiintoista tietää saako dronen kuvasta myös poistuneet puut tarkasti – silloin pääsisi kiinni metsän tilaan ennen hakkuuta. Vai muistanko oikein: oliko kannot mitattu tarkistuksessa maastossa?
Opinnäyte voinee ottaa kantaa syihin: oliko huono lähtötilanne useimmiten tärkein syy vai puutteellinen hakkuun suoritus.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään