Keskustelut Metsänhoito Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

Viewing 10 replies - 961 through 970 (of 1,908 total)
  • Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes ….

    Tagged: 

    Metsäkeskus selvitti: Ensiharvennuksista lähes 60 prosenttia metsälain vastaisia….Onkohan näin?  Epäilen kyllä, lakiahan muutettiin niin ettei mikään ole laitonta…..

  • mehtäukko

    Ymmärrys on sivuseikka enää silloin, kun metsätaloutta on tolskattu vasemmalla kädellä, eikä silloin ole kiinnitetty huomiota jatkon suhteen tärkeisiin asioihin. On ihmisluonnolle itsestään selvää, että laiminlyötyjen tureikoiden työmotivaatio voi olla kortilla kun eh pitäisi suorittaa laadukkaasti ja tulostakin tehden. Taas mallikkaassa hoidetussa sitä ei kukaan kyseenalaista.

    Kysymyksessä on tosiaan ”villi länsi”, jossa hyvin erilaiset korjuu-olosuhteet, äärilaitaiset työkohteet ja eri toimijat painivat haasteissa.

    Tomperi

    Epäilen kyllä, tuntuu rehellisesti sanottuna ettei edellinen kommentoija ymmärrä.

    Otantavirheellä tarkoitan sitä että menetelmä on sellainen ettei teoriassakaan mikä tahansa kohta mitattavalla alalla tule mitatuksi.

    Keskiarvo ei tilastollisista tuloksista kaikkein heikoin. Metsäpuolella muita tilstollisia arvoja ei esitetä paitsi tutkimusselosteissa.

    Mihin perustuu Teidän väitteene mielipiteenne tai faktana esittämä väite joka voi olla täysin totta tai vähemmän totta tai enemmän pielessä , ”Riittävä tarkkuus saadaan kuitenkin. Se on se oleellinen asia.”

    Keskustelussahan on epäilty mittaustuloksia koska informointi mittaustuloksista on ollut puutteellista. Ja niiden tekemisestä esimerkiksi motokopissa…

    suorittava porras

    Harvennustyöskentelyssä se koealamittaus on jatkuvasti käytössä . Kuljettaja seuraa tiheyttä jokaisella työpisteellään moton puomin avulla. Riittävä määrä kasvatuskelpoisia puita tulee jäädä jokaiselle työpisteelle 11 metrin ympyräpuolikkaan sisälle .

    Ongelma hoitamattomissa metsissä tulee vastaan siinä, että kasvatuskelpoisia puita ei ole riittävää määrää . Se tuskin on motokuskin ansiota. Tavoitetiheyksiin päästään vaivatta , jos ei olla palstalla liian aikaisin ja materiaalia lähtötilanteessa on suositusten edellyttämä määrä.

    Esitin aiemmin yhtenä kysymyksenä ,oliko tarkastuskohteiksi valikoitu vain kemeraan oikeutetut kohteet vai koskiko tarkastus ensiharvennuksia yleensä? Tulos on hälyyttävä kummassakin tapauksessa ,mutta kemerakohteilla ennemmin sääntö ,kun poikkeus.

    Kemeraa ei pitäisi myöntää  kunnossa oleville kohteille, joten enemmän tai vähemmän puutteita kemeraleimikoista löytyy. Jos ei, on toimittu kemeraehtojen vastaisesti.

    Kemeran tarkoitushan pitäisi olla auttaa hoitorästien vähentämisessä , ei lisätä niitä ,kuten monen kohdalla näyttää olevan tilanne. Toimenpiteiden ”parasta ennen” päivämäärä on ohitettu isomman kemerapotin toivossa myöhempänä ajankohtana , mutta biologisesti aivan liian myöhään.

    Tomperi

    Suorittavan portaan kommentin ymmärrän ihan hyvin.  Jos ajo ura väli vaihtelee  10 metrin välistä  jopa 40 metriin kallioisuudesta tai muista kuljettajasta johtumista seikoista,  vaikuttaako se koealojen tiheyteen ajouran välillä  mitenkään?

    Jos mitataan eri tavalla, täytyy tietää paljon muutakin kuin tulosten keskiarvot jotta voi vertailla ja ymmärtää mistä mahdolliset mittaero t johtuvat tai tilstoissa näkyvät eroavaisuudet.

    Väittihän joku että kun otetaan metsäkoneella runkoluku niin runkoluku on kerrottava 53,  joku väitti että kerroin on noin puolet viidestäkymmenestä kolmesta, Mitänämä ilmakuvat on nykyään niin niissähän voi olla suuriakin eroja maassa tapahtuvaan mittaustulokseen pienellä alalla mutta mitä isompi ala sitä lähemmäs mitttaustulokset asettuu, ymmärtääkseni.  Joku väitti että absoluuttinen totuus saavutetaan esimerkiksi runkojen määrän mittaamisessa kun luetaan jokainen runko yksitellen, noh joku runko saattaa jäädä lukematta tai tulee luettua, taida mitään absoluuttista totuutta olla olemassakaan koska kaikkeen mittaukseen ja arviointiin sisältyy pieni virhe virhe mahdollisuus.  Ihminenkin on suunniteltu hyvin mutta niissäkin on mittavirhettä, joillakin on sydän muualla kuin pitäisi olla, eräällä tutulla umpisuoli väärällä puolen kehoa, paljastu viimetipassa kun ihmettelivät vatsavaivoja…  ei ois elossa jos leikkauksen ois tehnyt köpelösti suunniteltu robotti.  Siksi ihmettelen miksi metsäkeskus ei ilmoittanut mistä löytyy selostus josta ilmenee kuinka tulosksen on tehty ja mikä on ns virhemarginaali.

     

    Kun kysytään esimerkiksi puoluekanatukseen liittyviä kysymyksiä niin aina  aina o virhemarginaali ilmoitettu…

     

    Puuki

    Kemeratuki NMH:ssa on valtion ja metsäteollisuuden järjestämä tapa  rahoittaa  e-puun saantia.   Kun NMH tehdään esim. keskenkasvuiseen ylitiheään hoidettuun männikköön, ei tuki  mene vaajatuottoisen metsän hoitoon vaan estämään vajaatuottoisen ylitiheän metsän syntymisen.   Lopulta valtio saa tuen takasin moninkertaisena.

    Tomperi

    Puuki, mistä löytyy tuo talouslaskelma?  Onko kyseessä propagandaan perustuva mielipide?

    Puuki

    <<sammaa voisi kysyä sinulta.

    Tomperi

    Samaa mieltä kerrankin jonkin kanssa… ihan kiva, ”<<sammaa voisi kysyä sinulta.”

    A.Jalkanen

    Tomperi: oletan että sekä Metsäkeskuksen ohje että moton kuljettajan tekemät tarkistukset ovat pätevät. Niistä ongelmat eivät johdu, enkä jaksa uskoa että kuskeistakaan, vaan uskottavin selitys on että ne johtuvat puuston huonosta laadusta. Jos kemerat on käytetty taimikoita hoidettaessa, ensimmäinen kaupallinen hakkuu pitäisi kyllä pääsääntöisesti sujua ilman ongelmia. Joten: mikä mättää?

    Sitä voi kysyä aiheuttaako uuden Metkan pienpuun korjuun tuki ongelman jatkumisen. Jotenkin tuntuisi että 200 eurolla per hehtaari ei noin suurta vaikutusta olisi. Vai johtaako se siihen, että vitelikkoon mennään koneella kun sinne tulisi mennä raivaussahalla?

    Virhe voidaan kuitenkin välttää helposti: käydään leimikolla ennen kauppaa tekemässä katselmus. Aivan kuin vanhoina hyvinä aikoina. Korjuupuolen ennakkosuunnittelun kuluihin tulee hieman lisää mutta vastaavasti varsinaisen korjuun kulut alenevat selvästi kun huonoihin kohteisiin ei mennä. Huonoimpia kohteita ei osteta lainkaan vaan ne jäävät suojelukohteeksi.

    Nostokoukku

    Minkähän takia metsäalalla on tänä päivänä niin tavattoman vaikea mennä metsään? Netistä metsätietoja selataan, laserkeilataan, droneja lennätetään, netissä puukaupat täytyisi saada tehdä tai korkeintaan tuvan pöydän ääressä, korjuusuunnittelu täytyy tehdä toimistolla diginä ja koneen hytistä ei voi tulla ulos jne. Miksi on noloa käyttää ketjun päässä roikkuvaa lovettua muovinpalaa? Se kun on vain vieläkin paras kapine niin hakkuun tarpeen kuin korjuun onnistumisen määrittämisessä.

Viewing 10 replies - 961 through 970 (of 1,908 total)