› Keskustelut › Metsänhoito › Metsälannoitteiden levitysmäärät

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 180)
1 2 3 … 13 14 15 16 17 18

  • Metsälannoitteiden levitysmäärät

    Lähetetty: 26.6.2017, 16:50

    Merkitty: 

    Mielenkiinnosta kyselen, onko läsnäolijoilla havaintoja kasvatus- tai terveyslannoitteiden eri käyttömäärien vaikutuksista, vaikka tietysti METLA ja Yara ovat selvittäneet tässä vuosikymmenien aikana keskimääräiset optimimäärät.

    Onko teillä paukkunut mäntyjä halki yliannostellun nitraattitypen voimalla tai onko paras kasvunlisäys jäänyt pienten käyttömäärien vuoksi mustikanvarvuille? Tarinoita otetaan vastaan.

    Tekijä
    Petkeles Petkeles
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • mehtäukko 8.10.2025, 09:56

    Jos möykky oli ureaa,männyt kuivuivat.

    Metsähän kasvaa, -kuten nurmipeltokin hailakan vihreänä, ilman lisäravinteita, mutta oikeissa kohteissa antaa kannattavan kasvunlisän.

    Nostokoukku 8.10.2025, 10:06

    Oikein, mehtäukko. Ja mihinkä ne kuolivat? Ne männyt kuolivat veden puutteeseen.

    En ole nähnyt hailakan vihreitä puustoja, en ainakaan niillä maaperillä joita suositellaan lannoitettavaksi. Oikein karuilla soilla on hailakkuutta ollut, samoin täysin väärälle kasvupaikalle istutetuissa kuusentaimikoissa. Mutta näissä ei lannoituskaan mitään pelasta. Peltoviljelyn ei voi verrata metsänkasvatukseen. Siellä kun sato korjataan vähintään kerran vuodessa, joskus kolmekin, ja ravinteiden poistuma on toista luokkaa.

    mehtäukko 8.10.2025, 10:11

    Lannoituksenhan on oltava tarkoituksenmukaista. Hyvälaatuisessa puustossa kasvu lisäätyy kierto-aikaa lyhentäen. Kuivalatvaisten rämemäntyjen puutos on kalium tai monihaaraisten ahokuusien boori. Jos ei mitään tehdä, tulos on sen mukainen.

    Panu Panu 8.10.2025, 10:19

    Itse en ole huomannut isompia ylilyöntejä lannoitusesitteissä mutta sitäkin enemmän väärinkäsityksiä niiden lukijoiden keskuudessa. Hyvin yleinen ihmettelyn aihe syntyy siitä kun sekoitetaan lannoituksen lisäämä m3-määrä vuosittaiseen kasvuun.

    Puu Hastelija 8.10.2025, 23:03

    ”Oikein, mehtäukko. Ja mihinkä ne kuolivat? Ne männyt kuolivat veden puutteeseen.”

    Ne männyt kuolivat ihan nostiksen tyhmyyteen/laiskuuteen. Jos ei ymmärrä mitä tapahtuu kun kaataa 100kg suolaa puun juurelle, niin ei sitä silloin kannattaisi tehdä. Aivan vastaavasti ihmisten sairaudenhoitoon töihin päästäkseen täytyy käydä kouluja ja ymmärtää, miksi käytetään fysiologista liuosta eikä kraanavettä.

    Sen paakun kun olisi rikkonut ja heitellyt ympäriinsä kokkareet, niin lanta olisi tullut hyödyksi. Mutta täytyisi ymmärtää,  annettu tehtävähän oli valvoa levitystasaisuutta, ei toteuttaa sitä.

    Ps. Edelleen jäänyt epäselväksi,  miten pääsit Jyväskylään?

    Pete 8.10.2025, 23:15

    Typpilannoitusta on tutkittu paljon myös annostuksen osalta. 150-200kg/ha (siis typpeä hehtaarille) välillä lannoitusvaste nousee lineaarisesti, jokaisella lisäkilolla 150kg päälle saa samansuuruisen lisäkasvun. 200kg jälkeen alkaa taittumaan niin että hyötysuhde alkaa laskea. Lannoitusvaikutuksen kestoon typen määrä ei vaikuta.

    Nostokoukku 9.10.2025, 07:33

    Tein sillä lantapaakulla kokeen mitä puut sietää. Ja eikös jättäpuiden toimenkuvaan kuulu kuolla paikalleen ja jäädä siihen. Nopeutin vähän prosessia. Kyllä ymmärsin jo etukäteen mitä puille tapahtuu. Sairaaloihin en ole pyrkinyt suolanlaskijaksi, joskus olen itse ollut siellä suolattavana. Mikä siinä Jyväskylässä kiinnostaa?

    Panu Panu 9.10.2025, 08:05

    @Pete Yara ohjeistaa typpilannoitteitaan 600-800kg/ha, joka kai suunnilleen vastaa mainittuja typen määriä. Ohjeistus on 800kg etelään ja 600kg pohjoiseen. Lannoitusta toteuttavat firmat yleensä tinkivät tästä varmaan hinnan takia ja laittavat 550kg ainakin pohjoisempana. Itse olen välillä sitten tinkinyt vähän ylöspäin siihen 600kg:oon.

    Eli ajatus on, että pohjoisempana puut eivät pysty enää hyödyntämään lisätyppeä ehkä sen 150kg:n jälkeen, oliko tästä asiasta tutkimuksissa mitään?

    mehtäukko 9.10.2025, 08:28

    Jonnella on 5 ha kuvio pylväsmännikköä, puumäärä 300m3 ha, pylväs-% 80 eli 240 mottia pylvästä. Laskennallinen kasvu 7% = 16,8 m3.  Jos lannoituksen lisäkasvu on 20%, = 3,4 m3/ v, se olisi n. 360 € / ha, eli 1800 € pylväsarvokasvuna kuviolla.

    On tutkimuksia, että lannoitus oikeilla kohteilla on kannattavampaa kuin uuden metsän osto. Olisiko?

    Nostokoukku 9.10.2025, 08:54

    Laske mehtäukko vähän realistisimmilla luvuilla. Normi männikkö 250 m3 / ha, tukkiprosentti 70, kasvu % 5.

Esillä 10 vastausta, 131 - 140 (kaikkiaan 180)
1 2 3 … 13 14 15 16 17 18