Etusivu Keskustelut Metsänhoito Metsälannoitteiden levitysmäärät

Tämä aihe sisältää 55 vastausta, 22 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Pete 21 tuntia, 54 minuuttia sitten.

55 vastausta (näytetään 1-10)
  • Metsälannoitteiden levitysmäärät

    Mielenkiinnosta kyselen, onko läsnäolijoilla havaintoja kasvatus- tai terveyslannoitteiden eri käyttömäärien vaikutuksista, vaikka tietysti METLA ja Yara ovat selvittäneet tässä vuosikymmenien aikana keskimääräiset optimimäärät.

    Onko teillä paukkunut mäntyjä halki yliannostellun nitraattitypen voimalla tai onko paras kasvunlisäys jäänyt pienten käyttömäärien vuoksi mustikanvarvuille? Tarinoita otetaan vastaan.

  • mehtäukko

    Ei mitään onkkelmia.Puu kyllä älyää reaktion mitä tehdään.

     

    Lasse

    Viimmeviikolla levitettiin YaraBella Metsäsalpietaria 500kg/ha ja syksyllä tuhkaa 3000kg/ha, kangaille salpietari ja tuhka nevoille. Tosi selviäkin kasvunlisäyksiä on huomattu, ensimmäiset isommat lannotukset 70-luvulla ja pienemmät kokeilut jo 60-luvulla. Ainahan ne lannotukset arveluttaa kun aina on ennuste tulevaisuuteen kuinka rajusti puun realihinta laskee.

    pikkutukki

    Kyllä vaikutus ollut joskus heikko . Ei pidä lannoitta ainakaan aikaisin keväällä eikä myöhään syksyllä . Heinäkuun viimeinen viikko paras . Itse olen laittanut vain reilu kolmesataa kg per hehtaari se voi vaikuttaa tosiaankin vain mustikanvarpuun , saa ajella taikkuja pellonlaidoista .

    mehtäukko

    Metsä on niinkuin pelto, tai kasvimaa.

    Kitukasvuista, vanhaa ,hoitamatonta, vedenvaivaamaa…jne metsikköä on turha lannoitteilla elvytellä.

    Toisin taas kyllä se antaa rahalle vertailukelpoisen vastineen.

    Makarov

    Hyviä kokemuksia on lannoituksista. Viimeset kymmenenvuotta niitä on harrastettu. Tuhkaa on levitelty suomaille, booriakin reilulle 10 ha.

    Viime viikolla levittelin apulantakoneella kahdeksallehehtaarille metsän np:tä. 5 ha oli tukkivoittosta männikköä ja 3 ha muutamavuosi sitte harvennettua tukiksi tullut ja osaksi tulossa olevaa kuusikkoa. 500 kg/ha on määrä ollut. Ei se minusta kallista ole vaikken nyt viitikkään kaivella tonnihintoja. Vielä ku on vehkeet sen levittämiseen niin oli n. 8 h homma vaikka piti vähä traktorillakin matkata hu olivat eri palstoilla alueet. Vielä heinäkuulle on tulossa helikopterilevitys 11 ha:lle metsän np:tä. Tukki kuusikoita pääasiassa. On sen verran pahoja paikkoja että ei viiti traktorilla rymytä. Siitä noin 8-10 vuoden päästä sitte nurin ois tämä viimenen alue tarkotus hakata.

    Typpilannotuksia tehnyt joka vuosi kymmenen viime vuoden aikana enempi ja vähempi. Toki metsä pitää olla huippu iskussa ennen levittämistä niin saa täyden hyödyn siitä.

    wanhajätkä

    Tänä keväänä levitin tuhkaa 120 hehtaarille ojitusalueille 660 tonnia. Enimmäkseen kakkosen ja vähän liki kolmosenki ensharvennuksille. Helppo homma ku oli saman talven ajourat joita myöten mettäkoulun, tai mikähän opisto se nykysin on, levittivät. Sehän tekee 5500 per hehtaari. 6 tonnia olis ollu yläraja koska toisessa tuli kadmium ja toisessa tuhkassa arseenipitoisuus siinä vastaan. Käytin raakaa lentotuhkaa jonka stabiloin lumen kanssa. hiton hyvin onnistu. En oo vielä kaikkia laskuja vetänyt yhteen mutta kustannus oli 100-150 per hehtaari ja siitä kemera pois. Edellisenä keväänä levitin satatonnia. Nyt jännityksellä odotan vaikutusta millon silminnähden rupeaa neulaset piteneen.

    Silläpä panin nuin reilusti kun sitouduin ottamaan kaiken toimittajan tuhkan enkä kerenny talvessa enemmän hakata.

     

    Apli

    Ecolanin rakeistettua tuhkaa on tullu viimevuosina käytettyä hekolla ne on sitä levittänyt, sekä kuusikoihin että varsinkin männiköihin olen ollut tyytyväinen, näkyy esim metsähallitus ja upm käyttävän saman firman tuotteita.

    Jean S

    Levittänyt vanhassa pellossa olleeseen T2-kuusentaimikkoon Metsän Kalium-hiventä 2014 ja muutos näkyi jo samana vuonna. Kärsivät ilmeisesti fosforin liikasaannista ja olisko kuparin tms puutteesta (jotka liittyvät siis toisiinsa), kasvoivat kyllä hirvittävästi mutta neulasia puuttui. Levitin taimikkoalueelle ohjeen mukaan ja lopun vajaan säkin jaoin pienemmällä annoksella läheiselle turvemaakuviolle. Nyt kasvavat edelleen hirvittävästi, mutta oksat ja latvat ovat vihreitä.

    Sitten kasvatuslannoitusta tehty 2015 VT-mäntykankaalle Metsän NP1:llä. Männikössä pintakasvillisuus reagoi ensin ja männyt vuoden-parin viiveellä käytännössä. Voisin kuvitella, että pienempikin annos kerralla voisi riittää, jos kohde on sellainen, että sinne on helppo levitellä useamminkin.

    Samoin 2015 tehty terveyslannoitusta. Koska Rauta-PK:n tuotanto loppui yllättäen, käytetty apatiittia ja kalisuolaa. (Tuhka ei tullut kyseeseen suurten levitysmäärien vuoksi, koska tehty käsin.) Laitettu kalisuolaa 180 kg/ha ja apatiittia 285 kg/ha. Kasvu on räjähtänyt tänä kesänä nuoremmissa suomännyissä, vanhemmissa reaktio näyttää tulevan hitaammin.

    Ehkä niin voisi ajatella, että mitä huonommassa hapessa metsä on ollut, sitä hitaammin ja huonommin se reagoi lannoitukseen. Olen kylvänyt joillekin huonommille kuvioille lantaa pienemmällä annoksella ja olen ajatellut, että katson, toipuvatko sillä kasvukuntoon (ja annanko myöhemmin lisää) vai todetaanko tilanne toivottomaksi ja otetaan puru pois puun ja kannon välistä. Tähän nyt joku sanoo jotain kannattamattomasta metsätaloudesta, mutta nämä on tosiaan näitä tilanteita, joissa on juuri näitä ”puolikkaita säkkejä” jäänyt jostain hankkeesta.

    pihkatappi pihkatappi

    Itse laitoin joku vuosi sitten 40 vuotiaaseen peltomännikköön parin aarin alalle kokeeksi NP1:stä. Juurikin tarkistan reaktion ja vielä ehtisi tuon lannoittaa ennen päätehakkuuta, puiden laatu ihan ok. Muutoin lannoitukset normaaleja kivennäismaiden tukkivaiheen kasvatuslannoituksia.

    Pete

    Monenlaista lannoituskohdetta on ollut ja kokemukset poikkeuksetta hyviä. Lähinnä on jäänyt joillain kuvioilla harmittamaan turhan pieni levitysmäärä. Itä-Savossa oli kymmenisen vuotta sitten oikein hyväpuustoinen, reilu 200mottia/ha ja ikää 50v, mt-kuusikko jossa oli lievää boorinpuutosta. Kemerahimoissani sinne laitettiin Metsän NP2:sta 500kg/ha, typpeä tuli 100kg/ha. Olisi pitänyt laittaa Metsän NP1:stä 800kg/ha. Se olisi korjannut lievän boorinpuutoksen ja 200kg typpeä hehtaarille olisi tehnyt terää.

    Omatoiminen levitys rajoittuu nestemäisen bortracin ruiskintaan. Omaa traktoria ei etäpalstoille saa. Metsäkoneella tehtävästä maalevityksestä on hyvät kokemukset, käytän sitä aina kun mahdollista. Maalevitystyön hehtaarikustannus ei juurikaan nouse vaikka nostaa määrän 200-300kg suuremmaksi. Oma nyrkkisääntä vt ja mt pohjilla on, että mikäli puuta on yli 160mottia/ha niin typpitasoksi 200kg/ha (800kg lannoitetta) ja jos on alle niin 140-150kgha, siis typpeä (lannoitetta 550-600kg/ha). Ja aina booripitoista lantaa, hintaero boorittomaan on mielestäni olematon.

55 vastausta (näytetään 1-10)