› Keskustelut › Metsänhoito › Metsälannoitteiden levitysmäärät

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 180)
1 2 3 … 14 15 16 17 18

  • Metsälannoitteiden levitysmäärät

    Lähetetty: 26.6.2017, 16:50

    Merkitty: 

    Mielenkiinnosta kyselen, onko läsnäolijoilla havaintoja kasvatus- tai terveyslannoitteiden eri käyttömäärien vaikutuksista, vaikka tietysti METLA ja Yara ovat selvittäneet tässä vuosikymmenien aikana keskimääräiset optimimäärät.

    Onko teillä paukkunut mäntyjä halki yliannostellun nitraattitypen voimalla tai onko paras kasvunlisäys jäänyt pienten käyttömäärien vuoksi mustikanvarvuille? Tarinoita otetaan vastaan.

    Tekijä
    Petkeles Petkeles
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Perko 9.10.2025, 08:59

    Paljonko levityksen hinta tekee lisää?  Typpilannoitteen kilohintaa ei voi suoraan sanoa, typpilannoitus maksaa tyypillisesti keskimäärin 370–450 euroa hehtaarilta, ja se toteutetaan useita kertoja metsän elinkaaren aikana.  Puukilla oli muistaakseni toteutettu ja fakta laskelma sijoituksen tuottavuudesta.

    Nostokoukku 9.10.2025, 09:11

    Niissä laskelmissa on yksi tärkeä tekijä arvauksen varassa. Nimittäin paljonko lannoitus lisää juuri sinun kuviollasi kasvua. Tutkimuksia on varmasti tehty, mutta kahta samanlaista kuviota ei ole. Kahta samanlaista kasvukautta ei ole ja ”sijoitus” tehdään kuitenkin vähintään kymmeneksi vuodeksi. Mutta niin täytyy ollakkin. Kasvunlisäys % lisäämällä hankkeensa saa kannattavaksi ja kaikilla on hyvä mieli.

    Jos talletan pankkiin 10 000 €, se kasvaa korkoa kymmenessä vuodessa vähän, mutta kuitenkin jotain. Kymmenen vuoden kuluttua minulla on oletettavasti tuo pääoma kuitenkin tallessa. Jos kylvän metsään lannoitteita 10 000 eurolla, jo lähtötilanne on sijoituksena eri. Pääoma on mennyt sinne marjanvarsikkoon eikä palaa. Tuoton kannalta riskinä on lumituhot, myrskytuhot, metsäpalot, teollisuuden ailahtelevat markkinat/hinnat jopa teollisuuden joukkopako täältä. Lannoitetussa metsässä lumituhot saattavat syödä tuoton yhtenä talvena. Keskimäärin kerran lannoituskierron aikana tahtoo tulla lumitalvi jolloin lannoitetuilla kuvioilla alkaa pätke. Myrskyt lisääntyvät. Ei tarvitse kovin täystuho olla kun puolet sijoituksen pääomasta ja tuotosta lähtee sahalle ja tehtaalle tuottamatta mitään. Mutta sijoittaminen on aina riskipeliä. Minä pitäisin pääoman tililläni vaikka huonommallakin tuotolla kuin että kylväisin eurot marjanvarsikkoon. Metsä kun kasvaa myös lannoittamatta, vaikkei uskoisi.

    mehtäukko 9.10.2025, 10:18

    ”…vähän realistisimmilla luvuilla..”

    Siis mitä? Täällähän huhuillaan 500 motin kut määristä? Tukkiprosentti on eri huutoa ( latva 150mm) pylvään 135 mm nähden…

    Lisäksi kokonaan vähennyskelpoinen kulu.

    Perko 9.10.2025, 13:43

    ”Metsä kun kasvaa myös lannoittamatta, vaikkei uskoisi.”  Kysehän  on sijoituksesta hyvästä opetetusta uskoon perustuvasta tuotosta,  vielä pitkällä tähtäimellä!

    Metsuri motokuski 9.10.2025, 15:15

    Onko näin että ei ole kuin perko ja nostokoukku jotka osaavat laskea ? Kaikki muut jotka ovat tilanneet lannotteita ja levittäneet niitä metsiin ovat tehneet hukkainvestoinnin ? Jotenkin olen erimieltä

    Lannoituksella ei tietenkään voi kantohintaa kasvattaa kuin teoriassa. Lannoitteilla kasvatetaan kuutioita. Jos tekee huonon kaupan niin voihan sijoitus olla tappiollinen.

    mehtäukko 9.10.2025, 16:13

    ”…Ei tarvitse kovin täystuho olla kun puolet sijoituksen pääomasta ja tuotosta lähtee sahalle ja tehtaalle tuottamatta mitään…” Kysehän on sijoituksesta hyvästä opetetusta uskoon perustuvasta tuotosta..” ”Asiantuntijan” makuista.

    Ja jotku muiden säestämänä jo 5 v. kuluttua lannoituksesta katkaisee kehityksen… No samapa se, mutta että siitä on uutisoinniksi asti?

    Nostokoukku 9.10.2025, 18:07

    Minä olen aina ollut huono laskemaan, mutta olen vaatimattomalla laskutaidollanikin huomannut, että niin ovat markkina- ja mainosmiehetkin, useimmiten. Jos lannoitus aloitetaan, kuten esim. valtio aina lannoituskierron metsissään aloittaa, pari vuotta ensiharvennuksen jälkeen, niin aika pitkissä kantimissa sijoituksen takaisin saanti on. Eikä se ensiharvennusmänty lannoittamallakaan posahda yks’kaks tukkipuuksi. Kyllä se ensimmäisen erän vaikutusajan puskee vielä pelkästään kuihtua. Erään tykkylumitalven kevättalvella lähdin tarkastamaan muutama vuosi aikaisemmin lannoitettuja nuoria kasvatusmetsiä. Lannoitetulle kuviolle sai kuin kassalle mennä, puuta oli poikki runsaasti. Kolme motoketjua niitä tuhoja keräsi lomiin asti, yksi jatkoi vielä pitkälle syksyyn. Tuhot olivat nimenomaan lannoitetuilla kuvioilla, vain yksittäisiä runkoja muualla. En sitten laskenut menetettiinkö tuossa rytäkässä miten paljon lannoitushyötyä. Enkä sitä jaksoiko paikoin vajaatuottoiseksi menneet kuviot jäljelle jääneine puustoineen kiriä lannoituksen sijoituksen takaisin.

    mehtäukko 9.10.2025, 18:50

    Aniharvan olen kuullut edes lannoittavan eh metsiä. Ja lannoittakoon, mutta kertokoon paksut perustelut. Mh:n  hommat eivät oikein missään muussakaan ole verrannollisia yksityismetsiin nähden, eikähän pöljyyksistä pitäisi ottaa mallia.

    Se on laskemattakin varmaa, että jos täällä esitettyjä energiahuuman ruikulamänniköitä lannoitellaan, jo vesisade kaataa ne lakoon.

    Kokenut kaiken tietää 9.10.2025, 19:33

    Se on aika äkkinäinen muutos puulle, kun 150-200 kg typpeä annetaan kerralla hehtaarille, varsinkin äskettäin harvennettuihin puihin kun tulee neulasmassaa äkkiä tuplaten, niin tuhoriski on tosiaan olemassa. Jos itse lannoittaa, olisiko järkevämpää laittaa vaikka 75 kg / ha, ja useammin, vaikka joka kolmas vuosi?

    Makarov 9.10.2025, 20:28

    2007 vuodesta olen lannoittanut eikä ole vielä tuhoja tullut vaikka aika useasti olen lannoitteen levittänyt heti harvennuksen jälkeen. Suurimmaksi osaksi 03 luokan mehtiä mutta myös ensiharvennuksen jälkeen ja niihinkin monesti heti. Oikeaan aikaan hoidetut metsät kyllä kestävät lannoituksen kun juuristolla ja rungolla on ollut tilaa kehittyä vahvaksi.

Esillä 10 vastausta, 141 - 150 (kaikkiaan 180)
1 2 3 … 14 15 16 17 18