› Keskustelut › Metsänhoito › Metsälannoitteiden levitysmäärät

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 180)
1 2 3 … 15 16 17 18

  • Metsälannoitteiden levitysmäärät

    Lähetetty: 26.6.2017, 16:50

    Merkitty: 

    Mielenkiinnosta kyselen, onko läsnäolijoilla havaintoja kasvatus- tai terveyslannoitteiden eri käyttömäärien vaikutuksista, vaikka tietysti METLA ja Yara ovat selvittäneet tässä vuosikymmenien aikana keskimääräiset optimimäärät.

    Onko teillä paukkunut mäntyjä halki yliannostellun nitraattitypen voimalla tai onko paras kasvunlisäys jäänyt pienten käyttömäärien vuoksi mustikanvarvuille? Tarinoita otetaan vastaan.

    Tekijä
    Petkeles Petkeles
    Teema Metsänhoito Metsänhoito
  • Nostokoukku 9.10.2025, 21:13

    Millä korkeudella merenpinnasta Makarovin metsät ovat? Yli 200 metriä merenpinnasta olevat metsät ovat suuremmassa vaarassa. Niillä alueilla lannoituksesta on lumituhojen vuoksi luovuttu.

    Makarov 9.10.2025, 21:22

    30ha alalle typpeä levitin nyt keväällä, Metsä np:tä ja metsän salpietaria. 20ha oli harvennettu nyt talvella suurin osa männiköitä olisiko n.5ha ollut kuusikkoa. 500kg/ha on määrä jonka suunnilleen levitän.

    Pete 9.10.2025, 21:41

    Useita kohteita ollut itselläkin vuosien varrella, palstat reilusti alle 200m asemassa. Minkäänlaisia tuhoja ei ole kohdalleni osunut, mutta uskon kyllä, että niinkin voi käydä. Kohteet olleet pääosin heikompia mt-pohjia. OMT kuvioitakin olen lannoittanut, sellaisia joissa boorinpuutosta. Metsän NP 600kg/ha tarkoittaa 1,8kg booria hehtaarille. Se on jo normi boorilannoituksen annos. Joku yksittäinen parin tukin mitoissa ollut pieni varputurvekangaskuvio on saanut 600kg Pellon Y3 (NPK 23-3-8) ja reaktio on ollut erittäin voimakas.

    Tämä tavanomainen lupaus, 15-20m3 lisäkasvua 150kg typellä, on tietysti tutkimuksiin perustuva keskiarvo. Karumman pään mt-kuusikoissa voi saada reippaasti enemmänkin, mutta ei varmaankaan aina. Puustopääomaa täytyy toki olla tarpeeksi jo ennen lannoitusta.

    Puu Hastelija 9.10.2025, 22:23

    ”Mikä siinä Jyväskylässä kiinnostaa?”

    Lähinnä se, kun maakuntarajan ylittäminen Etelä-Savoon oli jo sen asteinen spektaakkeli,  niin miten Jykälän tasoinen metropoli vierailu voidaan vain kuitata ihan ilman mitään huomiota?

    Tuo on muuten kieltämättä mainio asenne.  1 lannoituskohde on mennyt pieleen = kaikki lannoitus on /Cstä

    Makarov 9.10.2025, 23:14

    Tuo kiinnostaisi tuo karumpien kuusikoiden lannoittaminen, nimittäin itse en ole niitä oikeastaan uskaltanut lannoittaa kun ajattelen että lannoitus menisi hukkaan. Hyvin kasvavia Mt kuusikoita ja hyvä laatuisia mänty Vt/mt pohjia pääosin lannoittanut.

    Puu Hastelija 10.10.2025, 00:37

    Ainakin väittämä on, että lannoituksella saataisiin kasvupaikkaluokkaa pykälällä paremmaksi.

    Luulisi jollain olevan kokemusta Vt männikön lannoittamisesta, jossa on edes hieman kuusta alla/seassa. Onko ollut vaikutusta kasvuun?

    Jean S 10.10.2025, 06:36

    on 😁 pääasia on että puu ei ole ihan lopettanut kasvuaan.

    mehtäukko 10.10.2025, 07:12

    Kyllä ja kaikki ”luontevat” vaikuttimet ovakin ehtona kannattavuudelle: lannoituksen hinta,puuston laatu ja ikä, muun hoidon taso ja tavoittteet. Jos mo:lla on se kuuluisa ”oma tavoite” epärealistinen, mikäänhän ei tuota.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 10.10.2025, 07:16

    No voisi ajatella että jos kuusikko on hirvien pelossa perustettu pykälällä liian karuun kohteeseen, niin sen yhden kiertoajan voisi pelastaa lannoittamalla. Sama koskee kuusen jk-alikasvoksia männiköissä.

    Nostokoukku 10.10.2025, 07:25

    Mehtäukolta hyvä listaus kannattavuuden tekijöistä. Puuston laatuun kuuluu myös se, että se kasvaa oikealla kasvupaikalla. Liian karun kasvupaikan kuusikon lannoitus on pitkitettyä saattohoitoa. Sitä ei millään NMKY laskennalla kannattavaksi saa.

Esillä 10 vastausta, 151 - 160 (kaikkiaan 180)
1 2 3 … 15 16 17 18