› Keskustelut › Metsänomistus › metsälehti kutsuu sosialismia metsiin

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 205)
1 2 3 … 18 19 20 21

  • metsälehti kutsuu sosialismia metsiin

    Sent on: 21.1.2024, 11:36

    Merkitty: 

    Uudistamisrajoja ajetaan  uudelleen metsälakeihin viime metsälehdessä. Omaisuuden käyttö kielletään suurelta joukolta metsänomistajia, ja sitä jopa ajetaan alan sisältä. Lopetan mtk:n jäsenyyyden ja metsälehden ja mt:n tilauksen mikäli ne eivät irtisanoudu tästä hankkeesta. Jutun mukaanhan uudistamisrajojen poistumisesta ei seurannut havaittavaa hakkuidensiirtymistä nuorempiin tai pienempiin metsiin, mutta kuitenkin päätoimittaja näyttää puolensa valinneen. Omistusoikeutta voidaan sitten kätevästi rajoittaa liuuttamalla uudistusrajaa milloin mihinkin. Jos haluan lukea viher-uutisia tilaan mieluummin guardianin tai vihreän langan

    Tekijä
    tilkku
    Theme Metsänomistus Metsänomistus
  • Nostokoukku 4.2.2024, 18:45

    Suojelualueilla ei ole hakkuuoikeutta, eikä metsälakikohteilla. Miten sellaista lasket tuloksi mitä ei koskaan ole ollutkaan. Vapaaehtoiset suojakaistat, sertifikaattien vaatimusten ylittävät jättöpuut, ylpeyden aiheuttamat kulissimetsät ym. vapaaehtoiset hakkuusäästöt voidaan laskea. Hakkuukertymän tappioksi ei voi laskea hakkuita joihin ei ole ollut oikeutta. Aivan sama jos laskisi sarvikuonon sarville kilohinnan ja päivittelisi saamatta jääneitä rahoja.

    Metsuri motokuski 4.2.2024, 18:52

    Tuo on ihan totta. Eihän yksityiselläkään ole hakkuuoikeutta tai hakkuuresreviä sellaiselle kohteille jotka ovat lain tai sertifikaatin vuoksi suojeltava.

    Mh on siitä erikoinen puulaaki valtiossa että se maksimoi puunhakkuu koska valtion kassassa on krooninen rahan tarve. Siinä saa hiilensidonta ja hiilivarannot väistyä. Mieluimmin siirretään sekin vastuu yksityisille metsänomistajalle. Jos mh olisi näissä asioissa etunenässä niin mitään paineita yksityisiin metsiin ei olisi. Samoin yleinen paine luonnosuojeluun ja vanhojen metsien suojeluun vähenisi kun valtio osoittaisi omista metsistään näitä alueita. Samoin retkeilijät olisivat tyytyväisiä kun oikeita metsiä olisi vielä retkeilijöiden käytössä.

    Panu Panu 4.2.2024, 18:53

    Luontokohteilla saa yleensä tehdä poimintahakkuita.

    Panu Panu 4.2.2024, 18:54

    Suomen suojelluista metsistä 88% on valtion mailla.

    Nostokoukku 4.2.2024, 19:20

    Iso prosentti ei vaikuta mitään. Suojelualueet on perustettu valtion maille ja yksityisten maille perustetut on lunastettu valtion hallintaan. Hakkuuoikeutta niillä ei ole, joten hakkuukertymän tappioita ei voi laskea.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.2.2024, 19:59

    Aijaa, no sittenhän se on ihan sama vaikka suojella 10 %, 30 % tai vaikka 100 % metsistämme. Tappioita kun ei tule, niin metsänomistajat varmaan voivat luovuttaa nämä ilmaiseksi valtiolle. 😀 Hakkuuoikeus oli ehkä kuitenkin olemassa aikojen alussa, silloin kun metsäsertifioinnista, luontokohteista tai säästöpuista ei tiedetty mitään.

    Tässä on pieni ongelma jos lakisääteistä ja vapaaehtoista suoritustasoa eli rimaa nostetaan koko ajan korkeammalle, ja ajatellaan että se ei maksa kenellekään mitään. Samaan tapaan hiilinielujen markkinoilla saatetaan ajatella, että hakkaamatta jättäminen ei maksa mitään eikä vaikuta mihinkään.

    Nostokoukku 4.2.2024, 20:06

    En minä niin ole väittänyt, että uusia pitää ilmaiseksi luovuttaa. Mutta paljonko A.J. lasket esim. Pyhä-Häkin hakkuukertymän arvoksi  ja minkä firman taseessa sen puumäärän näet tappiona?  Suojelualueet ovat poistuneet hakkuukäytön piiristä ja niiden hakkuukertymää on  turha laskea.

    Nostokoukku 4.2.2024, 20:22

    Hiilen ympärille rakennettua anekauppaa ei kannata laskea miksikään. Sillä on äärimmäisen vähän tekemistä hiilinielujen, hiilivarastojen, ja yleensä ilmaston kanssa. Kansainvälinen rahastukseen perustuva lieve-ilmiö, jolla on loisen rooli.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 4.2.2024, 20:30

    Suojelualueiden vaikutus on poistettu jatkuvasti ylläpidettävän hakkuukertymän arvioinnista, mutta ne ovat yleensä mukana hiilinielujen arvioissa. Anekauppa eli ekosysteemipalvelujen kauppa voi olla myös lisäistä, eli synnyttää toimintaa joka ei muuten tulisi pannuksi toimeen. Esimerkiksi EU:n alueella olisi varmaan paljon huonotuottoisia laitumia ja käytöstä pois jääneitä peltomaita joita voisi metsittää näillä rahoilla.

    Nostokoukku 4.2.2024, 20:41

    Eikö tässä ilmastotilanteessa jokaisen valtion ja viime kädessä alueen omistajan velvollisuus ole huolehtia nämä huonokuntoiset alueet ilmaston tulevaisuuden kannalta mahdollisimman hyvään kuntoon. Jos yksityisellä ei ole mahdollisuutta, tukekoon valtio. Anekaupassa on aina niin paljon välistävetäjiä, että kustannukset nousevat saavutettuun hyötyyn nähden kohtuuttomiksi. Käy kuin siinä lentoyhtiön kompensaatiossa. Muutama muovipönttö Intiaan, missä ihmiset velloivat niissä lehmänsontaa paljain käsin tavoitteena biokaasu.

Esillä 10 vastausta, 181 - 190 (kaikkiaan 205)
1 2 3 … 18 19 20 21