Keskustelut Metsänhoito Metsän jaksollinen kasvatus ilman uudistamista

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 72)
  • Puuki

    ”Sitkään en ymmärrä, miksi asiasta pitäisi keskustelemalla päätyä johonkin yhteen lopputulokseen, jota kaikki sitten noudattaisivat – ainakaan metsätaloudessa.”

    En minäkään ymmärrä sitä. Joku nimimerkkihän vasta  kertoili että joka ei ota huomioon NNA:a ainoana totuutena ei ymmärrä juuri mitään matematiikasta eikä kannattavasta metsätaloudesta.

    Mettämakuri

    Reima:Väitätkö että jaksollisen kasvatuksen  seuraus  on sellu yhtiöitten kartelli?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    RR. En valitettavasti ymmärrä mitä pitäisi hävetä. Sitäkö että väitän metsänomistajien olevan usein monitavoitteisia? Yhteiskunta sen sijaan on varmasti monitavoitteinen. Olet aivan oikeassa siinä, että kansantalouden näkökulmasta optimiratkaisu metsätalouden ratkaisujen suhteen on todennäköisesti eri kuin kaikkien metsänomistajien optimiratkaisujen summa. Varmuutta tästä ei ole kun asiaa ei ole selvitetty.

    Esimerkiksi kemeralla ohjataan metsänomistajia tekemään sellaisia työlajeja kuten taimikonhoitoa jotka eivät lyö leiville omistajan kannalta mutta luovat pitkäaikaisia kerrannaisvaikutuksia. Tässä on kiinnostavaa havaita myös se, että Jyväskylän yliopiston simulaatio suositteli jatkuvan kasvatuksen lisäämistä kaikista ekosysteemipalveluista saatavan kokonaishyödyn lisäämiseksi. Kyseessä oli suuri metsäalue. Toisin sanoen peitteisen mallin lisääminen todennäköisesti kasvattaisi samanaikaisesti sekä metsänomistajien että yhteiskunnan kokonaishyötyä.

    Minä en ole puuntuottaja mutta ne tuottajat jotka osaavat laskea, eivät ole myöntäneet köyhtyneensä metsätalouden takia. Ehkä he ovat, tai ehkä heidän metsätaloudellaan on muitakin tavoitteita kuin nettotulojen maksimointi. Sekin on hyvä, että muistetaan metsätalouden olevan vain osa henkilön taloutta.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja

    Luonnonmonimuotoisuutta tulisi lisätä lisäämällä suojeltuja metsiä. Metsissä on huutava pula myöhäisessä sukkessiovaiheessa olevista lehtimetsistä. Käpytikat korvautuu päikkäreillä, tiaisilla ei ole pesäkoloja, liito-oravilla pesiä, lahopuuta ja niin edelleen. Se, että sit suojeltas enemmän tikkametsiä niin jäljelle jäävissä metsissä pitäisi tehostaa metsänkasvatusta. Monimuotoisuuden tavoittelussa pitäisi jäljitellä luontoa, jossa metsä uudistuu palamalla tai myrskyn kaatamalla. Se ei lisää monimuotoisuutta, että meillä on lopulta huonokuntosista aliskuusista kasvatettu lahokuusikko. Tutkimusta on tehty minkälaisissa metsissä ihmiset haluavat olla niin he haluavat aliskasvattomia metsiä, jossa on helppo liikkua. En ymmärrä Jyväskylän yliopiston lopputulosta. Tarvitaan suojelua ja tehokasvatusta eikä puolivillaista jatkuvaa kasvatusta mistä ei oikee kukaan kostu.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    AR. On joitakin hyötyjä joita peitteisyys edistää. Tällaisia ovat esimerkiksi turvemaan hiilivaraston säilyttäminen, vesiensuojelu suojakaistoilla, virkistysmetsien hoito, jäkälä- ja luppometsät, marjastus ja sienestys. Minunkaan listallani ei siis ole hiiinielua eikä monimuotoisuutta. Ne saadaan maksimoitua noilla mainitsemillasi keinoilla.

    Timppa

    Esimerkiksi kemeralla ohjataan metsänomistajia tekemään sellaisia työlajeja kuten taimikonhoitoa jotka eivät lyö leiville omistajan kannalta mutta luovat pitkäaikaisia kerrannaisvaikutuksia. 

    Oletko Anneli todella tätä mieltä?  Etkö pidä taimikonhoitoa kannattavana ilman Kemeraa?

    Meillä on tosi kiviset maastot.  Kertoisitko Anneli millaisia ekosysteemipalveluja meidän pitäisi tuottaa, jotta pysyttäisiin entisellä tulotasolla, jos siirryttäisiin jatkuvaan kasvatukseen ja pudotettaisiin metsätalouden tuottoa luokkaa 40 % nykyisestä.   Ei tietenkään heti, mutta ajan mittaan.  Ja paljonko Suomen kansantalous romahtaisi, jos puun tuotto vähenisi radikaalisti.  Tai hiilinielut.

    Itse en uskaltaisi viedä maksavia asiakkaita noihin kivikoihin.  Pitäisi olla varalla riskejä miehiä kantamaan koipensa loukanneita.  Meillä harvaan paikkaan pääsee mönkijällä.  Olisin myös huolissani heidän terveydestään.  Punkkitaudit, myyräkuume, jänisrutto.  Eikä niitä palveluja tähän vuodenaikaan kukaan järjissään oleva kehtaisi myydäkään.

    Kyllä ”ekosysteemipalvelut” kuuluvat talviseen Lappiin ja kesäisille järvien rannoille.   Ei suomalaiseen talousmetsään.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Rivien välistä ei pidä lukea sellaista mitä siellä ei ole. En ole tarkoittanut että taimikonhoito ei ole kannattavaa, vaan tarkoitin että sitä ei tehtäisi niin paljon ilman kemeraa. Siksi sillä on vaikuttavuutta. Toisekseen en ole sanonut, että kaikkien metsänomistajien pitäisi tuottaa kaikkia palveluja, vaan tietenkin niitä mihin alue sopii ja mitä halutaan. Esimerkiksi Kuusamossa on kokeilu jossa turistit maksavat maiseman säilyttämisestä.

    Timppa

    Minä ymmärsin kyllä, että ne Jyväskylän Yliopiston tyypit tarkoittivat, että lähes kaikki Suomen metsät alettaisiin kasvattaa jatkuvalla kasvatuksella, jonka edullisuus perustuu juuri näistä ekosysteemipalveluista saatavaan tuottoon.  On tietenkin eri asia käsitellä jonkun turistikohteen metsiä kuin koko Suomen metsiä.

    Kyllä minun ymmärtääkseni ”eivät lyö leiville” tarkoittaa, ettei taimikonhoito kannata ilman Kemeraa.  Siitä olen kyllä samaa mieltä, että  monet typerät metsänomistajat eivät hoitaisi taimikoitaan ilman Kemeraa.  Eivätkä monet virkamiehet saisi pitää suojatyöpaikkojaan.

    Olemmeko siis yksimielisiä siitä, että taimikonhoito ilman Kemeraa on kannattavaa?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kirjoitin löysästi: tarkoitin juuri sitä että kemeralla saadaan aktivoitua nekin jotka eivät muuten tajua taimikoitaan hoitaa. Kannattavuus on herkkä aihe, siitä puhuessa saa helposti jonkun suuttumaan, mutta mielestäni on kannattavaa, koska se lisää tulevaisuudessa saatavan käyttöpuun laatua ja määrää. Jos Erkki Lähteeltä kysyy, niin ei ole kannattavaa. Olisi hölmöä sijoittaa ensin paljon rahaa uudistamiseen ja sitten kohta jättää sijoitus hoitamatta.

    jees h-valta

    Ihan yhtä paljon taimikoita raivataan ja nuoria metsiä hoidetaan oli kemera tahi ei. Mutta jos valtio siitä palkitsee en pane pahakseni sitäkään. Sanoisin mieluummin että se saa sen työn teon tavoitteellisemmaksi kun siinä on kriteerinsä. Näin olen ainakin omassani mieltänyt. Ensinkin tulee tehtyä tehokkaasti pois että saa toteutusilmoituksen sisään. Toisekseen tulee tarkemmin vahdittua ettei jää liikaa pystyyn.

Esillä 10 vastausta, 31 - 40 (kaikkiaan 72)