Keskustelut Metsänhoito Metsän NK – Kalium typpilannoitteessa

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 34)
  • Rane2

    Onko metsänlannoitusasiantuntija Petkeleksellä jotain tutkimustietoa käsityksensä tueksi?

    Petkeles Petkeles

    Mielellään kuulisin tutkimuksesta tai metsänhoitosuositusten osiosta jonka mukaan pelkkä NK-lannoitus on suositeltavaa.

    Maamies Maamies

    Nykyisin keinolannoiteita , lähinnä typpeä, näköjään levitetään varhaisesta keväästä myöhälle syksyyn. Onko keskustelijolla tietoa / tutkimustuloksia miten varhaiset, jopa vielä kevätroutaiseen toukokuulla ja syksyllä myöhään tehdyt lannoitukset antavat vastinetta keskikesä levityksiin verrattuna.

    Kurki Kurki

    Yleisesti on tiedossa, että kaliumia on vähän sellaisilla paksuturpeisilla kasvupaikoilla, jotka olivat ennen ojitusta puuttomia tai hyvin harvapuustoisia.

    Minulla ei ole ojituksia vedenjakaja-alueilla, joissa turve on muodostunut sadevedessä. Ne suot ovat avosoita ja vähäravinteisia.

    Pohjavesistä tai luonnon virtavesille esim. purojen varsille muodostuneissa turvemaissa sekä jokien ravinteikkaille tulvajärville muodostuneilla turvemailla riittää kyllä ravinteita kunta kuntan päälle ojituksilla, kun turpeen hajoaminen lisääntyy tiheämmällä ojituksella verrattuna 50 m ojaväliin.

    Annamari Laurenin mukaan tuhkalannoituksen suurin vaikutus tulee ravinteista mikrobien aiheuttamassa turpeen kiihtyvässä hajoamisessa, jonka aiheuttaa tuhkan ph-nousu. Tuhkalannoituksen omien hitaasti liukenevien ravinteiden vaikutus näkyy aluksi heikosti puiden latvusmassassa, mutta tuhkan aiheuttama turpeen hajoamisen kiihtyvä vaikutus alkaa näkyä vähän myöhemmin vahvana biomassan kasvuna ja sitä on jatkunut koelannoituksilla jopa 90 vuotta tuhkan omien ravinteiden loppuessa jo 30 vuodessa.

    Ravinteita myos kaliumia riittää turpeessa, kun turvetta hajoaa nopeammin. Turpeen hajoamisnoputta voidaan nostaa tiheämmällä ojituksella kuntta kuntan pääelle eli levittämällä ojamaat tasaisesti ojan molemmin puolin tai tuhkalannoituksilla.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos tuo Kurjen päättelyketju pitää paikkansa, osalle soista voisi riittää pelkkä kalkituskin jos puutuhkaa ei ole saatavilla. Tai kalkitus ja PKB-lannoitus.

    Kurki Kurki

    Tuhkassa saatta olla muitakin tekijöitä kuten hivenaineita, jotka lisäävät mikrobitoimintaa.

     

    Nostokoukku

    Erikoistutkija Markku Saarisen mukaan turpeessa on ”viisi tippaa kaliumia sataa typpitippaa kohti”. Puiden kasvun kannalta vähintään 10 tippaa kaliumia olisi tarpeen. Turpeen hajoaminen ei lisää maaperään kaliumia. Maatuminen ei monista tai kerro kaliumin määrää kahdella.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Juhani Päiväsen kirjassa Suot ja suometsät – järkevän käytön perusteet on pitkät tarinat ravinteista ja lannoituksesta. Liian pitkä juttu tiivistettäväksi. Suometsänhoidon kursseja voisi varmaan löytyä netistä.

    Ravinnemäärät jäävät Päiväsen mukaan suhteessa typpeen liian alhaisiksi kaikilla kuvatuilla suotyypeillä, kuten Nostokoukku edellä kirjoitti. Tuhkalannoitus korjaa vajeen luultavasti paremmin kuin turpeen hajotus, koska muuta kuin typpeä on turpeessa yleensä niukasti. Hajotus kyllä auttaa vapauttamalla typpeä ja fosforia kasvien käyttöön. Ojitetun suon tiivistyminen lisää myös ravinnemääriä 0-30 sentin kerroksessa, jossa juuristot enimmäkseen kasvavat. Kaliumista sanotaan että sen saanti on herättänyt huolta, mutta että sitä tulee jonkin verran laskeuman mukana.

    Kurki Kurki

    Turpeen hajoaminen ei lisää maaperään kaliumia.

    Kaikki biomassa sisältää kaliumia niin myös turve.

    Kysy AI:ltä.

     

    Nostokoukku

    Totta kai sisältää. Mutta mm. Markku Saarisen mukaan hyvän kasvun kannalta puolet siitä mikä olisi tarpeen.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 34)