Keskustelut Metsänhoito Metsän NK – Kalium typpilannoitteessa

Esillä 4 vastausta, 31 - 34 (kaikkiaan 34)
  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Kurki voisit suotutkijoiden kanssa yhteistyössä laatia kokeen niille kuntta kuntan päälle ja kivennäismaa kuntan päälle -kokeiluille. Alkuun ravinneanalyysi. Seuraavaksi osalle alueita PKB, osalle puutuhkaa ja lisäksi kontrollit.

    Tarkoitan niitä kohteita joilla on riittävän tiheät ojat nyt. Kivennäismaa päällä -alueet eivät kovin paljon varmaan hyödy lannoituksesta, paitsi jos on puutetta jostakin.

    Nostokoukku

    Muistel Kurki mistä tämä keskustelu lähti toisen otsikon alla. Väitit, että teit isovarpurämeestä kaivinkoneella lehtoa. Isovarpuräme on näitä vähäravinteisia turvemaita, missä on hyvin yleistä ravinteiden epätasapaino. Nyt sinulla ei kuitenkaan viimeisen kertomasi mukaan vähäravinteisia soita ole.

    Ainakaan tämän palstan keskusteluun osallistujien kesken en ole havainnut, että joku olisi väittänyt, että tuevemaat eivät kasva metsää. Ja eihän näin kukaan voi väittää. Turvemailla harjoitetaan metsätaloutta. Jopa 25% korjatusta puusta tulee turvemailta. Ja jatkossa yhä suurempi osuus, kun turvemaiden metsät ikääntyvät uudistamisikään.

    Tuevemaat ovat ravinnevarasto, mutta usein vain typen osalta. Sitä on riittävästi, mutta usein isomolekyylisessä muodossa, jolloin kasvit eivät voi sitä hyödyntää. Muista ravinteista on usein pulaa ja hyvän kasvun aikaansaamiseksi tarvitaan fosfori- ja kaliumlannoitusta.

    Kerrot omista tutkimuksistasi, mutta keskustelussa yleistät sen koskemaan kaikkia valtakunnan soita. Jos sinulla on näin, niin ei ole ehkä kaikilla soilla.

    Ja loppuun lipsahti mukaan taas nämä vesiasiat. Vain pullokokeet neljällä pullolla puuttuvat.

    Suosittelen Kurki edelleen, että tutustut edes hieman soiden kasvupaikkaluokitukseen ja turvemaiden ravinnetalouteen. Käytä hyväksesi edellä antamiani avainsanoja.

    140ärrä

    Väitit, että teit isovarpurämeestä kaivinkoneella lehtoa. Isovarpuräme on näitä vähäravinteisia turvemaita, missä on hyvin yleistä ravinteiden epätasapaino.

    Rehevä suo voi muuttua karumpaan suuntaan turvekerroksen kasvaessa. Siksi on vähäravinteisestakin suosta mahdollista tulla rehevämpi kuivaamalla. Ei tietenkään muulloin, kuin sellaisissa tapauksissa, että lähtökohtana on rehevä suo.

    Kurki Kurki

    Väitit, että teit isovarpurämeestä kaivinkoneella lehtoa.

    Kyllä tuossa jokivarressa on vielä nähtävilllä sitä isovarpurämettä. Ilmeisesti se ei ole karumpaa tyyppiä, kun siinä ojittamalla ja pinta kuokkimalla kasvaa nyt tukkimetsä.

Esillä 4 vastausta, 31 - 34 (kaikkiaan 34)