Lähinnä hiekkaa/hiesua ( pääosin melko karkea jakoista) ja kosteus ei ainakaan vaivaa kyseistä kuvioo. Mutta myös viljavilla multa mailla (mitä sitten viralliselta nimeltä lieneekään) ja entisillä peltokuvioilla kyseisellä tilalla ei hies ja rauduskoivujen kasvunopeudessa ole eroa (ainakaan rauduskoivun eduksi). Mutta tuolla kuviolla ero oli erittäin selkeä.

En nykyään kato ollenkaan että kumpia jätän raivatessa. Se mikä vaan näyttää paremmalta jää pystyyn, kun kasvussa ei kokemukseni mukaan ole juurikaan eroa tuolla tilalla maalajista riippumatta. ja montoo erilaista muaperree tillaan soppii pienestä koosta huolimatta.

Nuo hieskoivut oli iältään muuten pääosin 30v kaadettaessa 😀

Yleensä rauduskoivu on kyllä nopeampi kasvuinen mutta ei aina, ainakaan tiälläpäin. 😉

Hies versus raudus vastakkainasettelua on näinä päivinä turha luoda kun vanerikoivun hinta on olematon eikä se minnekään ole nousemassakaan.

Kun Suomen metsistä oli neljännes jo muutenkin varsinaisen metsätalouden ulkopuolella ja puun kysynnälle sellu/ lankkupuolella ei ole odotettavissa nousukautta voidaan harmaaleppäkin hyväksyä aivan hyvin pääpuulajiksi.

Onhan tuo nähty nyttenkin ettei harvennuskuvioille löydy perinteisestä savupiipputeollisuudesta ostajia vaan leimikot menevät joissain päin suoraan energiapuiksi nyttenkin. Uusia sellutehtaita ei ole näköpiirissä joten havukuidun kysynnälle ei ole perusteita.

Ja ketkä kasvattavat raudusta & havupuita voivat turvallisimmin mielin kuvitella saavansa ne joskus myös kaupaksi jos niiden kasvatushehtaarit vähenevät. Ostokieltoja on näkynyt viime vuosina ihan riittämiin muutenkin…

Nuorella iällä ei hieksen ja rauduksen kasvussa taida eroa paljoa olla. Vesasyntyisillä hieksillä on erityinen etu alkuunlähdössä. Eli siis jos päätehakkuuta ennen on ennakkoraivattu runsas hieskoivualikasvos, niin varmasti rauduksilla on vaikeuksia pärjätä kasvussa alkuvaiheessa, ne jäävät alisteiseen asemaan ja edelleen lopputulos on se, että ”hies näyttää kasvavan raudusta peremmin”. Tietysti jos tavoitteena on tiheikkökasvatus ja energiaason korjuu 20v päästä, niin sitten se hies varmaan on tuottavampi vaihtoehto em tilanteessa.

Kyllä tuon Janin kaltaisia ”poikkeuksia” on osunut minun sekä H-vallan että Siikaisten palstoille aivan mukavasti. Kuten joskus olen maininnutkin. Siikaisissa sekana kuusien ja mäntyjen kanssa.
Suoria ja komeita hieksiä. Järeämpinä kuin harvennettu kuusikko ympärillä. H-vallassa olen niitä systemaattisesti kasvatellut h-haavan seassa ja siellähän ne kirivät aivan hurjasti kovaa kasvavan puun vauhdissa. Tuo peten asenne on muinaismuistolain nojalla kunnioitettavaa muttei muuten kovin hääppöistä ainakaan faktamielessä.

Jokaisen kannattaa myös muistaa että tutkimuksien tulokset eivät päde kaikkialla. Puut kasvavat hyvin eri tavalla eri paikoissa, eli ei pelkkien tutkimuksien perusteella kannata mehtiään hoitaa. Kannattaa myös seurailla sitä mehtee että miten se kehittyy ja muokata hoitoa ja jätettäviä puulajeja sen mukaan.

Ite ainakin pidän taimikot hieman liian tiheänä alkuunsa ja harventelen sitä pikkuhiljaa tarpeen mukaan, enkä silti ole huomannut että puiden kasvu olisi sen huonompaa, kuin lähialueiden taimikot jotka raivataan kerralla pienellä riskillä yhden puulajin taimikoiksi pikemminkin päinvastoin. Lehtipuut karsin siten että ne eivät pääse häiritsemään hitaammin kasvavia kuusia ja mäntyjä. ”Pääpuulajikin” vaihtuu joillakin kuvioilla useampaan kertaan taimikon kehityksen aikana. Teettäähän tämä tietysti töitä hieman enemmän, mutta kun harrastus pohjalta mehtee kasvatan nii en ongelmaksi ole tätä nähnyt.