Keskustelut Metsänhoito Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 2,034)
  • Metsäneuvojista riippuu,yleistyykö jk

    Vai niin. MT jutussa Luonnonsuojeluliiton suojeluASIANTUNTIJA Paloma Hannonen väittää, etteivät mo saa menetelmästä riittävää tietoa. Höpinässä on argumentteina tietysti ötökkämonimuotoisuus ja ”ekosysteemipalvelut”. Ei sitten vahingossakaan mo taloudellinen tulos.

  • jees h-valta

    Miten se on kaksijakoinen jos sitä on aikomus jatkaa hamaan tulevaan? On minusta riippumatonta että siellä on suht tasavahva kuusikko alla mutta se että saivarrellaan termeillä kertoo jotain koko jk:n olemuksesta. Tärkeämpää on olla tärkeä ja tietää millaista se on kuin toteuttaa sitä millään tapaa. Sitäpaitsi olen jopa tämän jk-muodin ryöpsähtämisen aikaan ollut Metsäliiton luennoinnilla jossa talon silloin uusi ”kuusiuskova” Rantala kertoili jk:n mahdollisuuksia ja kyllä siellä kuusikkoa puhtaanakin alikasvospuustona pidettiin jatkamiskelpoisena myös sen vartuttua alikasvoksesta. Eli ehkä yksi voimakkaampi harvennus ja sillä turvataan vielä uusi metsän alku ennen päätehakattavaa ylispuustoa. Mutta itse oletan kyllä että tämä nyt tuleva päätehakkuu edelliseen ja nyt olevaan alikasvokseen riittää aukkoisuuteen taimetuksen suhteen. Kyllä moto senverran tuhoa tekee. Ja jos se ei niin ajokone kyllä. Turvepohja ottaa ainakin hiestä jos ei muuta.

    Puuki

    Jk:n ohjeiden mukaan hakkuilla käydään n. 15 – 20 vuoden välein samalla alueella.

    Kuusikoissa pyritään entistä harvempiin harvennuskertoihin niillä alueilla, joilla on korjuuvaurioiden vaara tavallista suurempi. Nythän oli vasta MK:n tutkimuksen mukaan hyvin onnistuneita h-korjuukohteita enää alle 40 % otannasta .   Yksi mahdollisuus on vähentää harvennushakkuukertoja nopeuttamalla ongelmakuusikkojen järeytymistä  tavalla tai toisella.

    Se määrämittaharsinta , jota on aiemmin harrastettu, ei ole sama asia kuin nykyinen jatkuvakasvatus.

     

    pihkatappi pihkatappi

    Etelässä rehevillä ja pehmeillä pohjilla ei järjen hiventä pyrkiä jatkuvaankasvatukseen taloudellisessa mielessä. Mutta mites pohjoisen pohilla, kun 80 vuoden kiertoaika MT-kuusikossa tuottaa optimaalisesti onnistuessaan 8000 euroa ja keskimäärin vähemmän. Kun Etelässä 70 vuodessa tuplaten. Ei tuohon taas exceliä tarvi, automaattisestihan sitä miettii, voisko heikommin tuottavilla aloilla tuon uudistamisen jotenkin tehdä ilman viljelyketjun kustannuksia. No aina ei ole edellytyksiä ja sitten voi miettiä jotain harsintaa tai tehdä se avohakkuu, viljely valinta.

    Ja kyllä se on eriasia kaksijaksoinen metsä, kuin se että pyritään epätasaiseen metsikköön, missä voidaan harventaa 20 vuoden välein tukkipuita päältä pois. Koivuthan poistetaan kuitenkin ja alla on sitten kuusen taimikko, jos on kovin epätasainen ja aukkoinen, niin voihan sitä alkaa kasvattelemaan jaksottomasti, mutta onko järkeä rehevillä pohjilla Etelä-Suomessa, kun hakkuut onnistuvat harvoina talvina ja puunhinnassa tulee turpaan, sekä kasvussa ja pahimmillaan pilaa koko pohjan kuusen kasvatukselle kelvottomaksi. Pohjoisessahan tuo harsintahakkuu onnistuu joka talvi ja maannousemaa ei edes ole.

    kuusessa ollaan

    Jos halutaan luomuin mahdollinen uudistustapa, se on sekä uudistushakkuisiin, sekä pienaukkohakkuisiin perustuva menetelmä. Se simuloi pohjoisen havumetsävyöhykkeen geeniperimään perustuvaa uudistumista. Eli metsäpalojen ja myrskytuhojen kautta tapahtunutta uudistumista.

    Gla Gla

    ”Miten se on kaksijakoinen jos sitä on aikomus jatkaa hamaan tulevaan?”

    Voithan toki kuusikon alle yrittää alikasvosta saada. Itse en etelässä sellaista riskiä suostu ottamaan. Ajatuksesi harvennusvälistä 30-40 vuotta on kyllä aika realistinen eli itse et sitä enää ole harventamassa.

     

    Jean S

    Sekä JK että tasaikäismenetelmä ovat täysin luonnollisia menetelmiä, eivätkä metsät ole koskaan palaneet 70 vuoden välein. Uudistumisen onnistuminen JK:ssa vaatii käytännössä sitä, että

    1) metsä hakataan jossain vaiheessa sopivan harvaksi (ei liikaa eikä liian paljon, oikea määrä riippuu maaperä- ja kosteusolosuhteista ja tässä on ilmeisesti monilla vielä hakemista) ja

    2) metsä valmennetaan tähän ”puolipäätehakkuuseen” siten, että edellisessä tai jopa edellisissä harvennuksessa tehdään tilaa alemmille latvuskerroksille.

    Itse kaipailisin biologiaan pohjautuvaa tutkimustietoa siitä, mikä on esimerkiksi optimaalinen valomäärä kuusen luontaiseen uudistamiseen. Selvää on, että aukoksi vedetty heinittyy niin paljon, ettei sinne kuusentaimia tule. Liian pimeässäkään niitä ei tule. Vastaavat tiedot tulisi selvittää myös muille puulajeille ja esittää sen perusteella laskelmat siitä, mikä jäävän puuston oksamassa tai runkoluku tulisi olla.

    Valmennushakkuiden suhteen taas olisi hyvä tietää, miten hyvin alikasvos sietää lisääntynyttä valoa ja miten hyvin se reagoi lisääntyneeseen kasvutilaan. Liian nopea valon lisääntyminen aiheuttaa käytännössä sen, että varjoon sopeutuneet tummanvihreät neulaset käytännössä palavat ja putoavat pois, mistä aiheutuu kasville jonkintasoinen shokkitila, josta kasvi sitten toipuu tai kuolee. Oma kysymyksensä on myös lumituhojen lisääntyminen alikasvoksessa, joka on seurausta siitä, että alikasvospuun (erityisesti männyn) latvus kasvaa runkoon nähden liian nopeasti vapautumisen jälkeen. Kyse on käytännössä samasta ilmiöstä kuin lannoituksenkin jälkeen, johon taas liittyy se, että harvennettu 02- tai 03-metsä kannattaa oikeastaan lannoittaa vasta muutamia vuosia harvennuksen jälkeen eikä heti.

    Metsäneuvojilla on sama ammattitauti kuin monilla muillakin aloilla, eli iso osa tekee työtä saadakseen palkkaa eikä varsinaisesta kiinnostuksesta lajiin. Monilla aloilla työelämässä on perinteisesti pärjännyt sillä, että tekee, niinkuin ennenkin on tehty.

    mehtäukko

    Onhan se yhistyksen ukolle (naiselle) melkomoinen haaste alkaa suoltaa uutta menetelmää maanomistajalle jolla ei ole metsänkasvatuksesta muuta varmuutta kuin havun haju. Ainakin tähän saakka kaikki tapaamani toimihenkilöt eivät ole ehdotelleet sanallakaan jk , ellei mo ole sitä erikseen kysynyt. Ja mikä velvollisuus se olisi?

    Jos kun seuraava käänne olisi sitten se, että kaikki meni niin persiilleen kuin voi,ja maksajahan on tietysti tiedossa,ei maineen menetys siinä paljon enää painakkaan…

    Menninkäinen

    Jatkuva kasvatus teoriassa toimii käytännössä laajamittaisesti saa metsät vajaatuottoiseksi. Samalla lailla joutuu jk-metsää hoitamaan ellei jopa enemmän että sen saa kasvamaan. Jaksollisen uudistus kulut kuittautuu jo paremmassa päätehakkuu tilissä. Sopii maisemallisiin ja muihin pieniin erityiskuvioihin.

    Jean S

    ”Vajaatuottoinen metsikkö
    Metsä voi olla vajaatuottoinen, jos sen uudistaminen ennen metsänhoidollista uudistamiskypsyyttä on suositeltavampaa kuin edelleen kasvattaminen. Vajaatuottoisuus voi johtua esimerkiksi liian vähäisestä puuston määrästä, metsätuhon seurauksena heikentyneestä kasvusta tai kasvupaikalle sopimattomasta ja vähäarvoisesta puustosta.”

    Väärä puulaji voi toki olla ongelma, joskin sitäkin pystyy sopivalla harvennustiheydellä jonkin verran hallitsemaan.

    Jos unohdetaan tuo virallinen määritelmä ja mennään katsomaan pankkitiliä, niin voidaan ihan perustellusti sanoa, että kaikki metsät ovat joko erittäin vajaatuottoisia tai peräti pelkästään kuluja tuottavia ainakin iästä 0 ikään 25-35 vuotta riippuen siitä, missäpäin Suomea mennään ja onko kyseessä hybridihaapa vai ei.

    Puuki

    Uudistamisessa metsätyypin (ravinteisuus, maalaji ja kosteusolot ) lisäksi pitää ottaa huomioon puulajien väliset erot ja taimettumisherkkyys (esim. hyvät siemenvuodet) .  Jos esim. kuusikon hakkaa ”sopivaan” uudistamisasentoon, niin liian harvaksihan se helposti menee  , jotta pysyisi puut pystyssä. Suojuspuuasentoon hakkuuta on harrastettu luont. uudistamisessa tasaikäiskasvatuksessakin  harventamalla hakkuukypsiä kuusikoita kahteen eri kertaan ennen päätehakkuuta. Ohjeita löytyy mm. Tapiontaskukirjoista. Sama periaate jk:ssakin sovellettuna.  Jos ei ala tulla kuusen taimia harvennusten jälkeen eikä niitä ole jo ennestään olemassa, niin pelkissä kuusikoissa aika epävarma menetelmä. Jos ja kun ppa pitää laskea 10 kieppeille, niin pintajuuriset kuuset on herkkiä kaatumaan.

     

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 2,034)