Keskustelut Metsänhoito Metsänhoidon kustannukset nousussa

Tämä aihe sisältää 83 vastausta, 28 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Puu Hastelija 6 kuukautta, 1 viikko sitten.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 81)
  • Metsänhoidon kustannukset nousussa

    Maastullissa tänään Jyrki Kangas toteaa, että yksityismetsien metsänhoitokulut ovat nousseet viime vuosina reippaasti. Yllätys tämä ei varmaan ole kenellekään. Yllätys on sen sijaan se, että professori Kangas ääneen toteaa, että ”Vesakoiden ja heinän torjuntaa voisi tehdä biologisesti tai kemiallisesti. Yksi konsti voisi olla taimikonhoidon tehostaminen koneellisesti. Jos saataisiin kahdesta taimikonhoitokerrasta toinen pois, se tiputtaisi kustannuksia merkittävästi. Toinen taimikonhoitiokerta on se , joka on kallis”

    Voin omalta osaltani allekirjoittaa nuo ajatukset täysin. Koneellinen taimikonhoito toimii jo nyt aivan ok, varsinkin kitkentä. Jos koneelliseen jonkinlaiseen leikkaavaan perkuulaitteeseen yhdistää kantokäsittelyn niin sekin varmasti toimii.

    Rehevillä pohjilla kemiallinen ennakkotorjunta toimii erittäin kustannustehokkaasti. Samassa yhteydessä voi levittää boorin jos se on tarpeen. Annakkotorjunta tehdään hakkuuta seuraavan kesänä kun vesakko on parhaassa kasvussa. Syksyllä sitten kohteelle sopiva muokkaus ja keväällä istutus. Tällä ketjulla olen omlla kohteilla päässyt siihen, etä raivaussahaa tarvitaan vain kerran. Sekapuustoksi saadaan koivua ja se ei ehdi liian etukasvuiseksi. Näin siis taimikko ja riukuvaiheessa, yksi raivaussahakäsittely pääsääntöisesti riittää. Ensiharvennuksen alla saatetaan tarvita vielä jonkinasteinen ennakkoraivaus. Jokatapauksessa se kallis ja aikaa vievä taimikonharvennus jää pääsääntöisesti pois.

    Ennakkotorjunta ei mielestäni vertaudu oikein mitenkään pahamaineiseen kemialliseen vesakontorjuntaan. Niitähän tehtiin lentokoneella jo kasvussa oleviin taimikoihin kun taas ennakkotorjunta on täsmätyötä avohakkuualalla. Jokohan metsä-ala alkaisi olla valmis järkevien ja kustannuksia säästävien menetelmien käyttöönottoon…?

    Muokkauksen hinnannousun taustalla taitaa olla konekustannusten yleinen nousu. Toki ykistyismetsien pieni kuviokoko lisää kustannuksia myös. Muokkauksen laadusta ei kannata kuitenkaan tinkiä. Vesitalouden tehokasjärjestely on hyvä tapa hillitä myös veskon itämistä ja kasvua. Liian paljon on mätästysaloja joille ojaa ei kaiveta ollenkaan vaikka sille olisi selvä tarve.

  • Kurki

    Kauhaa voinee muotoilla vielä niin, että samalla koneella voisi kaivaa ojaakin kosteimpiin paikkoihin. Minulla viime kesänä muokkaaja oli itse tehnyt ojakauhan sisään teräsosan ruuvikiinnityksellä, että sillä kääntyi pintamaa aivan kuten tässä Risutekin mallissa ja painautti sitten kauhalla kasan tiiviimmäksi.

    Scientist Scientist

    Käytiin tässä muutama vuosi sitten katsomassa erästä UPM:n palstaa. Ainakin siellä firman politiikka oli vain tehdä yksi reikäperkaus noin 5 vuotta istutuksen jälkeen. Näin nimenomaan taloudellisin perustein.

    Itse olen uudistanut metsiäni paljolti luontaisesti. Maanmuokkaus jää pois pääsääntöisesti, aukkopaikkoihin sitten kuusia. Näin tulee tietysti pääosin koivu-kuusi sekametsää. Se kestää kyllä mahdollisia metsätuhoja paremmin  kuin esim. pelkkä kuusikko. En pyrikään mahdollisimman suureen tuottoon vaan arvostan monipuolista metsää.

    Puuki

    1 reikäperkaus ei riitä joka paikassa eikä männylle ainakaan tuoreella kankaalla tms:lla.  Yhtiöt hoitaa omia taimikoitaan erilainen tavoite mielessään kuin yksityinen mo. Tai ainakin pitäisi olla mo:lla vähän erilainen päämäärä. Kemeratuki auttaa jonkin verran th-kuluissa mo:ja ; ennakkoraivaukseenhan ei tukea saa.

    Uudistaminen Risutecillä kustantaa saman kuin manumenetelmä yli 1 ha aloilla.

    Timppa

    Olisikohan UPM:kin havainnut reikäperkauksen ”tyhmyyden”.  Siinähän saa mennä parin vuoden kuluttua kaatamaan ne jätetyt kasvussa villiintyneet vesat.

    Joskus olen vatukkoja reikäperannut.  Se on riittänyt ja enempi olisi ollut turhaa.

    Puu Hastelija

    ”Istutustyö kuuluu niihin työlajeihin, jotka eivät ole minua kiehtoneet koskaan.”

    Opettele jätkä seuraava nyrkkisääntön niin saat 100% paremman onnistumismahdollisuuden istutuksillesi – Vihreä valoon!

    Se on kyllä oikeasti tuo istuttaminen tarkkuutta ja taitoa vaativaa hommaa. Ja palstan jutuista on pääteltävissä, ettei sellaiset jätkälle sovi. Kuten traktorilla puunkorjuukaan.  Selvästi oma kokemuspohjaisesti muistaa mainostaa, miten ikkunat hajoaa, puita kolhiintuu ja renkaita hajoaa.

    Se vaan on niin, etten edes kehtaisi palstalla mainostaa, jos olisin jäänyt 4 vetotraktorilla jumiin tielle lumilingon kanssa. Silkkaa osaamattomuutta. Tuo linkohommakin vaan vaatii taitoa. Ei se kaikilta onnistu, vaikka olisi miten iso traktori.

    Puu Hastelija

    Käytän niin pientä taimimäärää keskimäärin, ettei nykyinen eliniänodote/nykyinen metsäpinta-ala tule luultavimmin riittämään. Tätä istutusmäärää pienentää vielä huomattavasti maapohjan ja reunapuuston huomioon ottaminen uudistus kohteissa. Ensi keväälle on esim. varattuna 5000 kuusentainta 6ha alueelle.

    Onkohan mahdollisesti muitakin aihealueita kuin taimien istutus, joihin keskusteluihin on suoriterajoitteita? Vai voisiko perustaa erillisen puuhastelijapalstan, missä alle 200000 tainta istuttaneet voisivat jutustella metsikön uudistamisesta käyttäen valmista taimimateriaali? No, kipeäähän se näyttää tekevän, mutta onneksi jo nyt selvisi, miksi 1/2 taimista ei  ole selvinnyt. Vihreä valoon!

    Jätkä

    Kiinnostaisi tietää, miten sinua kaivertaa se, että istuttaminen ei ole koskaan minua kiehtonut, eikä kiehdo?

    Omituista kimppuun käymistä, jos olet normaali. Jos et, niin sehän kuuluu kyllä mielenvikaisten tapoihin.

    Päätautiin viittaa tuokin änkytys 1/2 taimien selviytymistarinasta.

    Puu Hastelija

    Ihmettelen vain, kuinka tarkkuutta vaativat tehtävät (taimien istutus, puutavaran ajo maataloustraktorilla) eivät kiinnosta tai aiheuttavat yleistystä, ettei homma voi sujua silloin muiltakaan. Jos tohtori Tolopaisiksi ryhdytään, niin olisiko päätauti jonkinasteista keskittymishäiriötä tässä tapauksessa?

    mehtäukko

    Kyllä tuossa Risutecin videossa on jo tekemisen meininki. Kuski se on tuossakin se avaintekijä.

    jees h-valta

    Mehtäukko oikeassa, ihailin itekkin tuota. Kyllä kelpaisi jos tuollaisen koneen ja kuljettajan markkinoilta löytäisi. Onhan tuo aivan huippulaite.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 81)