Keskustelut Metsänhoito Metsänhoidon kustannukset nousussa

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 96)
  • Metsänhoidon kustannukset nousussa

    Maastullissa tänään Jyrki Kangas toteaa, että yksityismetsien metsänhoitokulut ovat nousseet viime vuosina reippaasti. Yllätys tämä ei varmaan ole kenellekään. Yllätys on sen sijaan se, että professori Kangas ääneen toteaa, että ”Vesakoiden ja heinän torjuntaa voisi tehdä biologisesti tai kemiallisesti. Yksi konsti voisi olla taimikonhoidon tehostaminen koneellisesti. Jos saataisiin kahdesta taimikonhoitokerrasta toinen pois, se tiputtaisi kustannuksia merkittävästi. Toinen taimikonhoitiokerta on se , joka on kallis”

    Voin omalta osaltani allekirjoittaa nuo ajatukset täysin. Koneellinen taimikonhoito toimii jo nyt aivan ok, varsinkin kitkentä. Jos koneelliseen jonkinlaiseen leikkaavaan perkuulaitteeseen yhdistää kantokäsittelyn niin sekin varmasti toimii.

    Rehevillä pohjilla kemiallinen ennakkotorjunta toimii erittäin kustannustehokkaasti. Samassa yhteydessä voi levittää boorin jos se on tarpeen. Annakkotorjunta tehdään hakkuuta seuraavan kesänä kun vesakko on parhaassa kasvussa. Syksyllä sitten kohteelle sopiva muokkaus ja keväällä istutus. Tällä ketjulla olen omlla kohteilla päässyt siihen, etä raivaussahaa tarvitaan vain kerran. Sekapuustoksi saadaan koivua ja se ei ehdi liian etukasvuiseksi. Näin siis taimikko ja riukuvaiheessa, yksi raivaussahakäsittely pääsääntöisesti riittää. Ensiharvennuksen alla saatetaan tarvita vielä jonkinasteinen ennakkoraivaus. Jokatapauksessa se kallis ja aikaa vievä taimikonharvennus jää pääsääntöisesti pois.

    Ennakkotorjunta ei mielestäni vertaudu oikein mitenkään pahamaineiseen kemialliseen vesakontorjuntaan. Niitähän tehtiin lentokoneella jo kasvussa oleviin taimikoihin kun taas ennakkotorjunta on täsmätyötä avohakkuualalla. Jokohan metsä-ala alkaisi olla valmis järkevien ja kustannuksia säästävien menetelmien käyttöönottoon…?

    Muokkauksen hinnannousun taustalla taitaa olla konekustannusten yleinen nousu. Toki ykistyismetsien pieni kuviokoko lisää kustannuksia myös. Muokkauksen laadusta ei kannata kuitenkaan tinkiä. Vesitalouden tehokasjärjestely on hyvä tapa hillitä myös veskon itämistä ja kasvua. Liian paljon on mätästysaloja joille ojaa ei kaiveta ollenkaan vaikka sille olisi selvä tarve.

  • Puu Hastelija

    Osoitan välittömästi toteen nuo kuolleet taimet, kunhan ensin osoitat toteen nuo yleistyksesi traktorikorjuulla pilatuista metsistä ja siitä, että kaikki kalusto (paitsi oikeat metsäkoneet) eivät kestä metsässä.

    Sitä paitsi olisi paljon uskottavampaa, kun olisit väittänyt, ettei ainoakaan istuttamasi taimi ole ikinä kuollut.  Olet siis käynyt läpi kaikki istuttamasi taimet ja saanut tuolla oletetulla 200000 taimen istutusmäärällä (joka oikeuttaa vasta palstapoliisin mukaan keskustelemaan istuttamisesta) tuon kuolleisuusluvun 0,005‰ Kyllä nyt täytyy kumartaa ja nostaa virtuaalihattua.

    Jos tuota linkoamista vielä, mitä sillä lingolla ojia tarvii ylitellä? Tiellähän vielä äsken ajeltiin? Eikä ole linkoja, joissa olisi juurikaan nostokorkeutta rakenteensa puolesta, kyllä se veturi käytännössä ratkaisee, mille korkeudelle linko nousee.

    Ja talousopeissa saadaan taas ihmettelyn aihetta, kannattaako muutamien satojen mottien vuosittaisten ajojen takia hommata vaikka 20000€ ajokone, miettiä kuinka sen siirtää palstalta toiselle, pääomakulut 1000€/a, ylläpitokulut ilman yllätyksiä vaikka 500€/a. Joo, pakko myöntää, tuolloin joutuisi helposti miettimään, miten sillä tienattaisiin edes osa kuluista, jos käyttötunteja on muutama hassu vuodessa. Samat ajot saa hoideltua ihan kivuttomasti sillä vajaa 5000€ vanhalla kuormainpaketillakin. Kulut vastaavasti olisivat jossain reilussa 300€/a. Voit nillittää ajankäyttöä yms, mutta yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää, että esim. omassa tapauksessani on aivan sama, mitä touhuilen. Pakollisia asioita ei oikeastaan ole kuin kuolema ja verojen maksu, ja niitä molempia kannattaa vältellä.

    Puuki

    Varhaishoidon kustannuksista oli esimerkki erään firman lehtimainoksessa. Oli laskettu 2 ha:n varhaishoidon kokonaishinnaksi 1000 € .   Alv:n vähennyksen ja poistojen jälkeen maksettavaa mo:lle jäi vain kolmasosa alkuperäisestä hinnasta Kemeran lisäksi.   Alueella jolla yritys toimii ei ole yleensä niitä pahimpia taimikkopusikoita varhaisperkuussa.   Hinta vaikuttaa vähennyksistä huolimatta melko korkealta, jos tuo on normaalitilanne.   Varhaisperkauksien tekeminen on vähentynyt paljon metsälain muutoksen tuoman ”alkuhuuman” jälkeen.  Syynä voi olla hintojen liika nousu. Kustannusarvio 500 € /ha ( sis.alv) on korkea keskimääräisessä pienikokoisesssa taimikossa.

    metsänkasvattaja

    millähän  tavalla  laskettuna  koneellinen  taimikonhoito  on edullista jo  koneen  tuominen  työmaalle  voi  maksaa   sen  100 e  ja   tuntityön  hinta  on  kuitenkin  vähintään  60-100  e   ja  tulevaisuudessa  nousevat  varmasti   enemmän kuin  metsurien  palkat   joihin  voisi  tehdä  verotuksen  keventämistä yms  alan  kannattavuutta   lisäämään  rahat  voisi  ottaa  vaikka  kehitysavusta   ja    valtionyhtiöiden johtajien palkoista

    mehtäukko

    Oma käsitys on, että JOS miestyötä raivaussahoineen ei ole mitenkään aikanaan saatavissa, koneraivuu on parempi kuin ei mitään. Sahamies on joka tapauksessa työn laadun suhteen yliveto.

    Tolopainen

    Ei taida metsurin raivaustyö käydä enää kaupaksi, jos palkkoja nostellaan 3% vuosivauhtia ja puunhinta laskee saman verran. Joutuu raivaajat etsimään itselleen uuden palkanmaksajan metsänomistajien vieteri ei enää veny. Tänä talvena keikahtaa monta urakoitsijakin, kun korjuut on seis kelien takia. Saattaa tulla velkaisimmilta metsänomistajilta palstoja myyntiin, kun puukauppa ei käy ja pankit haluaa lyhennykset ja korot lainoista.

    Raivaaja

    Urakkataksat olleet käytännössä samat koko euro-ajan omassa historiassani. Yrittäjämetsurina viime vuonna taksahaitari 270-400€/ha +ALV taimikonraivauksissa.Ja eikä näihin mitään nousua ole tulevaisuudessakaan tulossa. Päinvastoin, paine on koko ajan alaspäin.

    Jätkä

    Istutustaksat ovat heikentyneet siitä lähtien kun alettiin istuttaa pottitaimia. Edes sitä ei olla kunnolla huomioitu, että isot taimet ja isot paakut ovat paljon hitaampia istuttaa, kuin pienet – 50 milliset paakut.

    Ammatikseen istuttavat pärjäävät jotenkin, kun iskevät armottomalla tahdilla tai aikapalkalla.

    Siksi istutus ei ole kiehtonut minua oikeasti koskaan. Jos nyt unohdetaan ne alkuvuodet, jolloin maksettiin paakkutaimista samaa hintaa kuin avojuurisista ja oli kunnon kylkivakat jne. Silloin ansaitsi hyvinkin neljässä tunnissa urakkapäiväpalkan, kunhan vaan viitsi kävellä.

    Puuki

    millähän  tavalla  laskettuna  koneellinen  taimikonhoito  on edullista

    Ei ole yleensä kovin edullista.  Mutta samaan lopputulokseen manuth:n  kanssa voidaan päästä, jos koneellinen varhaisperkaus kitkentäkoneella riittää ilman  varsin. taimikonhoitoa.  Toinen mahdollisuus on kevyen taimikonhoitokoneen ja manumenetelmän vertailun  perusteella myös olemassa, kun lasketaan koko kiertoajan kuluja ja tuloja. Norm. kokoinen moto raivauspäällä tavallisessa taimikonhoidossa ei kannata koskaan.

    Helpohkon varhaishoitokohteen yr.metsuri tekee n. 1 ha;n /pv.  Silloin päiväpalkaksi sopii n. 200 €/ha.

    Metsuri motokuski

    Timppa kirjoitti aiemmin reikäperkauksen järjettömyydestä. Varmaan näin onkin mutta siinä tilanteessa se voisi olla hyvä kun varhausperkauksen ja seuraavan raivauksen välissä. Nythän aika pitää olla 10 vuotta että saa kemerat kummastakin. Monella rehevällä paikalla aika on turhan pitkä ja jos siinä välissä reikäperkaa niin vahnkoja taimille ei synny niin herkästi. Se on selvä että palkkamiehellä ei reikäperkauksessa ole järkeä.

    Per Ä Reikäs

    Kätkäläisen juoni tuo entisajalta

    https://fi.m.wikipedia.org/wiki/K%C3%A4tk%C3%A4l%C3%A4inen

Esillä 10 vastausta, 81 - 90 (kaikkiaan 96)