Keskustelut Metsänhoito Metsänhoidon kustannukset nousussa

Tämä aihe sisältää 83 vastausta, 28 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Puu Hastelija 5 kuukautta, 1 viikko sitten.

  • Metsänhoidon kustannukset nousussa

    Maastullissa tänään Jyrki Kangas toteaa, että yksityismetsien metsänhoitokulut ovat nousseet viime vuosina reippaasti. Yllätys tämä ei varmaan ole kenellekään. Yllätys on sen sijaan se, että professori Kangas ääneen toteaa, että ”Vesakoiden ja heinän torjuntaa voisi tehdä biologisesti tai kemiallisesti. Yksi konsti voisi olla taimikonhoidon tehostaminen koneellisesti. Jos saataisiin kahdesta taimikonhoitokerrasta toinen pois, se tiputtaisi kustannuksia merkittävästi. Toinen taimikonhoitiokerta on se , joka on kallis”

    Voin omalta osaltani allekirjoittaa nuo ajatukset täysin. Koneellinen taimikonhoito toimii jo nyt aivan ok, varsinkin kitkentä. Jos koneelliseen jonkinlaiseen leikkaavaan perkuulaitteeseen yhdistää kantokäsittelyn niin sekin varmasti toimii.

    Rehevillä pohjilla kemiallinen ennakkotorjunta toimii erittäin kustannustehokkaasti. Samassa yhteydessä voi levittää boorin jos se on tarpeen. Annakkotorjunta tehdään hakkuuta seuraavan kesänä kun vesakko on parhaassa kasvussa. Syksyllä sitten kohteelle sopiva muokkaus ja keväällä istutus. Tällä ketjulla olen omlla kohteilla päässyt siihen, etä raivaussahaa tarvitaan vain kerran. Sekapuustoksi saadaan koivua ja se ei ehdi liian etukasvuiseksi. Näin siis taimikko ja riukuvaiheessa, yksi raivaussahakäsittely pääsääntöisesti riittää. Ensiharvennuksen alla saatetaan tarvita vielä jonkinasteinen ennakkoraivaus. Jokatapauksessa se kallis ja aikaa vievä taimikonharvennus jää pääsääntöisesti pois.

    Ennakkotorjunta ei mielestäni vertaudu oikein mitenkään pahamaineiseen kemialliseen vesakontorjuntaan. Niitähän tehtiin lentokoneella jo kasvussa oleviin taimikoihin kun taas ennakkotorjunta on täsmätyötä avohakkuualalla. Jokohan metsä-ala alkaisi olla valmis järkevien ja kustannuksia säästävien menetelmien käyttöönottoon…?

    Muokkauksen hinnannousun taustalla taitaa olla konekustannusten yleinen nousu. Toki ykistyismetsien pieni kuviokoko lisää kustannuksia myös. Muokkauksen laadusta ei kannata kuitenkaan tinkiä. Vesitalouden tehokasjärjestely on hyvä tapa hillitä myös veskon itämistä ja kasvua. Liian paljon on mätästysaloja joille ojaa ei kaiveta ollenkaan vaikka sille olisi selvä tarve.

  • Puu Hastelija

    Osoitan välittömästi toteen nuo kuolleet taimet, kunhan ensin osoitat toteen nuo yleistyksesi traktorikorjuulla pilatuista metsistä ja siitä, että kaikki kalusto (paitsi oikeat metsäkoneet) eivät kestä metsässä.

    Sitä paitsi olisi paljon uskottavampaa, kun olisit väittänyt, ettei ainoakaan istuttamasi taimi ole ikinä kuollut.  Olet siis käynyt läpi kaikki istuttamasi taimet ja saanut tuolla oletetulla 200000 taimen istutusmäärällä (joka oikeuttaa vasta palstapoliisin mukaan keskustelemaan istuttamisesta) tuon kuolleisuusluvun 0,005‰ Kyllä nyt täytyy kumartaa ja nostaa virtuaalihattua.

    Jos tuota linkoamista vielä, mitä sillä lingolla ojia tarvii ylitellä? Tiellähän vielä äsken ajeltiin? Eikä ole linkoja, joissa olisi juurikaan nostokorkeutta rakenteensa puolesta, kyllä se veturi käytännössä ratkaisee, mille korkeudelle linko nousee.

    Ja talousopeissa saadaan taas ihmettelyn aihetta, kannattaako muutamien satojen mottien vuosittaisten ajojen takia hommata vaikka 20000€ ajokone, miettiä kuinka sen siirtää palstalta toiselle, pääomakulut 1000€/a, ylläpitokulut ilman yllätyksiä vaikka 500€/a. Joo, pakko myöntää, tuolloin joutuisi helposti miettimään, miten sillä tienattaisiin edes osa kuluista, jos käyttötunteja on muutama hassu vuodessa. Samat ajot saa hoideltua ihan kivuttomasti sillä vajaa 5000€ vanhalla kuormainpaketillakin. Kulut vastaavasti olisivat jossain reilussa 300€/a. Voit nillittää ajankäyttöä yms, mutta yritä nyt hyvä ihminen ymmärtää, että esim. omassa tapauksessani on aivan sama, mitä touhuilen. Pakollisia asioita ei oikeastaan ole kuin kuolema ja verojen maksu, ja niitä molempia kannattaa vältellä.