Keskustelut Metsänhoito Metsänhoidon kustannukset nousussa

Esillä 7 vastausta, 91 - 97 (kaikkiaan 97)
  • Metsänhoidon kustannukset nousussa

    Maastullissa tänään Jyrki Kangas toteaa, että yksityismetsien metsänhoitokulut ovat nousseet viime vuosina reippaasti. Yllätys tämä ei varmaan ole kenellekään. Yllätys on sen sijaan se, että professori Kangas ääneen toteaa, että ”Vesakoiden ja heinän torjuntaa voisi tehdä biologisesti tai kemiallisesti. Yksi konsti voisi olla taimikonhoidon tehostaminen koneellisesti. Jos saataisiin kahdesta taimikonhoitokerrasta toinen pois, se tiputtaisi kustannuksia merkittävästi. Toinen taimikonhoitiokerta on se , joka on kallis”

    Voin omalta osaltani allekirjoittaa nuo ajatukset täysin. Koneellinen taimikonhoito toimii jo nyt aivan ok, varsinkin kitkentä. Jos koneelliseen jonkinlaiseen leikkaavaan perkuulaitteeseen yhdistää kantokäsittelyn niin sekin varmasti toimii.

    Rehevillä pohjilla kemiallinen ennakkotorjunta toimii erittäin kustannustehokkaasti. Samassa yhteydessä voi levittää boorin jos se on tarpeen. Annakkotorjunta tehdään hakkuuta seuraavan kesänä kun vesakko on parhaassa kasvussa. Syksyllä sitten kohteelle sopiva muokkaus ja keväällä istutus. Tällä ketjulla olen omlla kohteilla päässyt siihen, etä raivaussahaa tarvitaan vain kerran. Sekapuustoksi saadaan koivua ja se ei ehdi liian etukasvuiseksi. Näin siis taimikko ja riukuvaiheessa, yksi raivaussahakäsittely pääsääntöisesti riittää. Ensiharvennuksen alla saatetaan tarvita vielä jonkinasteinen ennakkoraivaus. Jokatapauksessa se kallis ja aikaa vievä taimikonharvennus jää pääsääntöisesti pois.

    Ennakkotorjunta ei mielestäni vertaudu oikein mitenkään pahamaineiseen kemialliseen vesakontorjuntaan. Niitähän tehtiin lentokoneella jo kasvussa oleviin taimikoihin kun taas ennakkotorjunta on täsmätyötä avohakkuualalla. Jokohan metsä-ala alkaisi olla valmis järkevien ja kustannuksia säästävien menetelmien käyttöönottoon…?

    Muokkauksen hinnannousun taustalla taitaa olla konekustannusten yleinen nousu. Toki ykistyismetsien pieni kuviokoko lisää kustannuksia myös. Muokkauksen laadusta ei kannata kuitenkaan tinkiä. Vesitalouden tehokasjärjestely on hyvä tapa hillitä myös veskon itämistä ja kasvua. Liian paljon on mätästysaloja joille ojaa ei kaiveta ollenkaan vaikka sille olisi selvä tarve.

  • Planter Planter

    Kustannuksia voidaan säästää suosimalla reikäperkausta, jolloin poistetaan vain taimia välittömästi haittaava lehtipuusto. Samalla säästytään ylimääräiseltä raivaamiselta, mikä vähentää varhaisperkauksen kustannuksia.

    Tarpeetonta raivaamista tulee muutenkin välttää.

    Totaalinen ennakkoraivaus ei ole tarpeellista missään olosuhteissa, se vain lisää kustannuksia. Ennakkoraivauksessa siivotaan vain ainespuiden korjuuta haittaava puusto, muualta alikasvosta ei kannata poistaa. Mikäli harvennushakkuun ainespuukertymä on alle 30 m3 hehtaarilla, ei ennakkoraivaus kannata millään alikasvostiheydellä.

    Rane

    Tuossa videolla istutuslaite näytti todella nopealta.Tavallisellakin kauhalla tai patukalla on tehtävä painatusliike ja tuossa näytti taimi hujahtavan melkein samassa kuin painatuskin kestää.Toki maasto oli helppoa,kannot pieniä ja kiviä ja risuja ei ollut haittona.Joka ruopaisulla nousi kivennäismaata.

    Ratkaisevaa on että onko taimi kunnolla maassa kun työnjohto käy nykimässä.Ne joilla on kokemusta koneistutuksesta sanovat että taimien kanssa on kovasti puljaamista ja se vie hommasta kannattavuuden.

    Viime kesänä kävin kuokkimassa yhden OP:n rahaston ison aukkokokonaisuuden joka oli ollut aikomus koneistuttaa mutta suunnitelmat oli muuttuneet liian vaikean maaston takia.

    Metsuri motokuski

    Tuolla planterin tavalla saa ainakin hirvet viihtymään taimikossa. Mitä enemmän lehtipuuravintoa löytyy sitä mieluisampi paikka se on asua.

    Planter Planter

    Teksti oli suora kopio riistakeskuksen julkaisusta ”Riistametsähoidon maasto-ohjeet hirvivahinkojen vähentämiseen, 2019”

    Visakallo Visakallo

    Minä voin puolestani kertoa suorittavalle-portaalle, että hoidan männiköitäni täsmälleen Luken ohjeiden mukaisesti. Oikein hämmästyin kun luin ne!

    Metsuri motokuski

    Joo. Olen itsekkin sen huomannut että melkoisen tulkinnan ovat riistaviranomiset tehneet. Itselläni on havainnot juuri päinvastaiset. Olen tästä havainnosta heillekkin kertonut. Aika moni hirviä metsästäneenä on todennut että lehtipuusto taimikossa vetää hirviä puoleensa. Siksi aika moni metsäyhtiö (vast) ohjeissaan puhdistuttaa taimikkonsa hyvinkin tarkkaan lehtipuusta hirvien talvehtimisalueilla.

    Puuki

    Ku -istutustiheyttä voidaan laskea, se vähentää kustannuksia .  Jos kasvupaikka ei ole liian rehevä, niin n. 1200 kpl/ha istutustiheys riittää hyvin. Tutkimuksen mukaan sillä istutustiheydellä saatiin (luontaisen uudistumisen avustamana)  1300 +- 250 kasvatuskelpoista tainta/ha.    Koneellisen taimikonhoidon tutkimuksen mukaan kannattavuudeltaan paras tulos saatiin kuusitaimikossa koneellisella taim. harvennuksella, jossa pienkoneen ajourat vei 27 % taimikon pinta-alasta ja taimikon tiheys jäi 1300-1400 kpl/ha tiheyteen  (3 %:n korkokannalla laskettuna).

    Koska korjuukulut nousee nopeasti korjattavan puun koon pienentyessä, joskus on kannattavaa raivata yhden kuitupuun koon puut nurin ennen hakkuuta.  Siispä niitä ei kannata varsinkaan istuttamalla yrittää kasvattaakaan ainespuuksi.

Esillä 7 vastausta, 91 - 97 (kaikkiaan 97)