› Keskustelut › Metsänhoito › Metsänhoidon talouden peruskäsitteitä

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5

  • Metsänhoidon talouden peruskäsitteitä

    Sent on: 1.2.2015, 08:25

    Tässä metsänhoidon viestiketjussa on käsitelty useissa keskusteluaiheissa metsänhoidon taloudellisuusasioita, jotka ovat useilla keskustelijoilla täysin metsässä.

    Jotta asiat olisivat mahdollisimman yksinkertaisia ymmärtää, kannattaa ainakin ajatustasolla pitää erillään metsätilan yritystalous ja metsätilan omistajan talous.

    Metsätilan talous käsittää oikeastaan vain tasearvon, koostuen maapohjan, puuston (myyntiarvo, odotusarvo) ja kaluston. Kun metsänomistaja myy puuta, vähenee tilan tase myyntituloa vastaavalla summalla, mutta metsänomistajan tilille rahaa tulee verotuksen verran vähemmän. Puuston kasvu luonnollisesti lisää tasearvoa. Jos metsätilan tase + puun myyntitulot pitkässä juoksussa kasvavat yhtä nopeasti, kuin esim. tilan hankintaan käytetyn lainan korko, niin periaatteessa ollaan nolla tuloksessa.

    Tyypillisin virhe kannattavuuskeskusteluissa, joita viljellään etenkin jatkuvan kasvatuksen ketjuissa on kuvitella, että jättämällä aukkohakkuun jälkeen istustus väliin, niin voidaan istustuskuluja vastaava summa sijoittaa muihin kohteisiin. Tällöin ei oteta huomioon verotusta. Jos istutuskuluja vastaavan summan sijoittaa istutukseen, saa kulut vähentää verotuksessa, mutta sijoitettaessa muihin kohteisiin ei. Esim., jos kulut ovat 1000 €/ha, niin tämän summan säästöstä jää verojen jälkeen sijoitettavaksi korkentaan 700 €.

    Jotkut esittävät, että istutuskulut ovat jopa 1500 €/ha. Ovatkohan nämä edes metsäalalla? Tarkistin äsken erään aukon kuluni vuodelta 2011. Kääntömätästys + 150 m ojaa + taimet maksoivat verottomana 700 €/ha. Itse istutin. Verojen jälkeen nettomenot n. 475 €/ha + oma työ + auton käyttökulut.

    Tekijä
    MaalaisSeppo
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • pihkatappi pihkatappi 1.2.2015, 09:07

    Ja samat tahot, jotka mielellään yliarvioivat uudistamiskustannuksia, myös arvioivat paljaanmaan arvon alakanttiin. Paljaanmaan arvon määrittäminen ei ole tietystikään ihan suoraviivaista matematiikkaa pelkkien puuntuotoskykyjen mukaan, mm. sijainti, tiestö ja maan kantavuus vaikuttavat myös. Eli määrittäminen on aina valistunut arvaus, mutta sillä maan arvolla kun pelaa tarkoitushakuisesti, saadaan kannattavuutta väännettyä haluttuun suuntaan.

    Puolueeton tapauskohtainen tarkastelu jää metsänomistajan vastuulle. Ei ole olemassa sellaista tahoa, jolla ei olisi merkittäviä omia intressejä, metsänhoitosuosituksia antamassa.

    pihkatappi pihkatappi 1.2.2015, 11:47

    Itse ajattelin tätä samaa, tutuksi tullut metsäpalveluyrittäjä, jolla on ammattitaitoa laajasti olisi tietysti sellainen.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 9.2.2015, 22:06

    Kääntömätästys 400 €
    Kuusentaimet 1800 0,4 €
    perkaus 300€
    Taimikonhoito 350€
    =1770€

    Verovähennyksen jälkeen 1240€
    Nyt saa vielä kemeran 2 kertaa ni lopullinen hinta on siellä n.1100€
    Professori esittää uudistamisen hinnaksi 1500€ ja RR jopa 1700€

    Gla Gla 9.2.2015, 22:22

    MaalaisSeppo: ”Jotkut esittävät, että istutuskulut ovat jopa 1500 €/ha. Ovatkohan nämä edes metsäalalla? Tarkistin äsken erään aukon kuluni vuodelta 2011. Kääntömätästys + 150 m ojaa + taimet maksoivat verottomana 700 €/ha. Itse istutin. Verojen jälkeen nettomenot n. 475 €/ha + oma työ + auton käyttökulut.”

    Noissa laskelmissa on oletettu kaikki ulkopuolisella tehtäväksi, joten oman työn arvo ja auton käyttökulutkin näkyvät summassa. Mutta ehkei yrittäjän palkkaa omasta työstä tarvitse saada.

    Tarkkana tosiaan pitää olla siinä, mitkä ovat mahdollisuudet vaihtoehtoiseen sijoitukseen. Verotuksellisen seikan lisäksi huomioon pitää ottaa se, mihin vastaava summa käytännössä kannattaa sijoittaa. Riittääkö osaaminen arvopaperikauppaan vai heitelläänkö tikkaa pankkineuvojan mielen tahdissa.

    Kuitenkin kun lasketaan metsään tehdyn investoinnin kannattavuutta, täytyy verot huomioida loogisesti eli samalla tavalla niin kuluissa kuin tuloissakin.

    MaalaisSeppo 10.2.2015, 17:56

    Metsätalous on vähän niinkuin maatalous. Jos kaikki teettää vieraalla ja itse makaa sohvalla, niin eipä taida lyödä leiville.

    Vielä tästä paljaan maan arvostuksesta. Mielestäni metsätilan kannattavuustarkasteluissa pitäisi erikseen tarkastella paljaan maan arvoa ja sen kehittymistä. Koska maan tekeminen on lopetettu, maapohja ei menetä arvoaan, vaan sen arvo kehityy vähintään samaa tahtia kuin yleinen hintakehitys ja ehkä nopeamminkin (vastannee tyypillistä pankkikorkoa). Siis miksi puun myynnin kautta pitäisi maapohjakin pystyä kuolettamaan, kun tilan myynnin yhteydessä maapohjan arvon saa takaisin korkojen kera?

    Vertaisin maapohjaa sijoitusmuotona esim. kultaan tai taide-esineisiin. Jos kultakimpaleen tai taiteen ostaja perustaisi näyttelyn, niin tuskimpa hän ajattelisi, että näyttelyesineiden arvo pitäisi pystyä kuolettamaan lipputuloilla.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 10.2.2015, 22:08

    ”Otetaan esimerkki. Viljavalla kasvupaikalla istutus taimikonhoitotöineen ja maanmuokkauksineen maksaa 2000 €/ha. Viljelymetsän kiertoaika on 45 vuotta, ja pääoman tuottovaatimus on 5 %. Viljelyinvestointi (2000 €/ha) kasvaisi vaihtoehtoisessa sijoituskohteessa 45 vuodessa loppuarvoon 18000 €/ha.”
    -Arvometsä-

    A) 2000×1,05^45=18000€/ha

    B)1300(muokkaus 500+taimet istutettuna 800)×1,05^45=11680
    Perkaus 300×1,05^38 =1915
    Taimikonhoito 400×1,05^30=1728
    Perkaus rahan tuotto (300×1,05^7)-300=122
    Taimikonhoito raha tuotto (400×1,05^15)-400=430
    Yhteensä 11680+1915+1728-122-430=15158

    Tämähän on oikein ja väärin. Oikein siinä suhteessa, että rahat taimikonhoitoihin tarviaa olla vasta vuonna 7 ja 15. Väärin menee jos ainoat taivaalta sataneet rahat 2000e on jo käytössä vuonna 0.

    C) c vastaus on oikein missä on huomioitu oikean metsätalouden verovähennykset ja kemerat. Oikeassa metsätaloudessa rahat taimikonhoitoihin otetaan yleensä hakkuista mitkä tehdään samanaikaisesti.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 11.2.2015, 12:51

    Nallekarkit maksoi ennen pennin kappale. Mitä joku maksoi ennen ja mitä se on nykyrahassa niin apu löytyy e. Täältä:

    http://www.nordea.fi/henkil%C3%B6asiakkaat/s%C3%A4%C3%A4st%C3%B6t/sijoittaminen/rahanarvonkerroin/702504.html

    Visakallo Visakallo 19.2.2015, 18:55

    Oli mielenkiintoista lukea tämän päivän Maaseudun Tulevaisuudesta tunnetun ja erittäin kokeneen talousmiehen ja puuntuottajan Yrjö Laakkonen mietteitä.
    Hänellä metsähehtaarit lähestyvät jo kymmentätuhatta, mutta metsänhoitoajatukset vastasivat täysin omiani, vaikka kieltämättä hieman eri kokosarjoissa mennäänkin.
    Harsintaan ja haavikoihin ei Laakkonenkaan aikonut sotkeentua.

    Gla Gla 20.2.2015, 04:50

    Samaa sanoi Jouko Juurikkala tuoreimmassa Metsälehdessä.

    pihkatappi pihkatappi 20.2.2015, 08:02

    Kyllä minä hieman kuitenkin perehtyisin uusiin tutkimuksiinkin ja eihän ne niin uusiakaan kaikki ole, missä todetaan että laatu huomioon ottava harsinta tukkipuu harvennuksessa tuottaa parhaan taloudellisen tuloksen 3 – 5% korkokannoilla. Lisävaltapuu hyötyy harvennuksesta enemmän kuin päävaltapuu, jossa tukkisaanto on jo suuri ja lisävaltapuissa arvokasvu jatkuu. Eihän tuo niin vaikea ole ymmärtää, tilannekohtainen tarkastelu on minusta parempaa ammattitaitoa kuin ainainen alaharvennus ja sen erinomaisuuden puollustelu. Keskimäärin varmaan alaharvennuksella onnistuu paremmin, mutta onko viisasta olla keskimäärin oikeassa ja tuputtaa tällaista tietoa sitten vuodesta toiseen lehtienpalstoilla ainoana totuutena? En kehota jatkuvaankasvatukseen, vaan ihan markkinatilanteen mukaan harkitsemaan tilanteen mahdollistaessa toimimaan järkevästi, ei siis niin että kaavamaisesti tehdään 80-luvun oppien mukaan maksimi määrä harvennuksilla kuitua. Kyllä minäkin sen opin olen saanut ja kyllä silläkin konstilla positiiviseen tulokseen pääsee, mutta niiden oppien tarkoitus oli maksimoida puuntuotanto motteina, ei euroina tietyillä korkotasoilla.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5