Keskustelut Metsänhoito Metsänhoidon talouden peruskäsitteitä

  • Metsänhoidon talouden peruskäsitteitä

    Tässä metsänhoidon viestiketjussa on käsitelty useissa keskusteluaiheissa metsänhoidon taloudellisuusasioita, jotka ovat useilla keskustelijoilla täysin metsässä.

    Jotta asiat olisivat mahdollisimman yksinkertaisia ymmärtää, kannattaa ainakin ajatustasolla pitää erillään metsätilan yritystalous ja metsätilan omistajan talous.

    Metsätilan talous käsittää oikeastaan vain tasearvon, koostuen maapohjan, puuston (myyntiarvo, odotusarvo) ja kaluston. Kun metsänomistaja myy puuta, vähenee tilan tase myyntituloa vastaavalla summalla, mutta metsänomistajan tilille rahaa tulee verotuksen verran vähemmän. Puuston kasvu luonnollisesti lisää tasearvoa. Jos metsätilan tase + puun myyntitulot pitkässä juoksussa kasvavat yhtä nopeasti, kuin esim. tilan hankintaan käytetyn lainan korko, niin periaatteessa ollaan nolla tuloksessa.

    Tyypillisin virhe kannattavuuskeskusteluissa, joita viljellään etenkin jatkuvan kasvatuksen ketjuissa on kuvitella, että jättämällä aukkohakkuun jälkeen istustus väliin, niin voidaan istustuskuluja vastaava summa sijoittaa muihin kohteisiin. Tällöin ei oteta huomioon verotusta. Jos istutuskuluja vastaavan summan sijoittaa istutukseen, saa kulut vähentää verotuksessa, mutta sijoitettaessa muihin kohteisiin ei. Esim., jos kulut ovat 1000 €/ha, niin tämän summan säästöstä jää verojen jälkeen sijoitettavaksi korkentaan 700 €.

    Jotkut esittävät, että istutuskulut ovat jopa 1500 €/ha. Ovatkohan nämä edes metsäalalla? Tarkistin äsken erään aukon kuluni vuodelta 2011. Kääntömätästys + 150 m ojaa + taimet maksoivat verottomana 700 €/ha. Itse istutin. Verojen jälkeen nettomenot n. 475 €/ha + oma työ + auton käyttökulut.

  • mehtäukko

    Laatuhinnoitteluja löytyy ainakin yksityisillä sahoilla.On mä laatutyvi,terveoksainen väli- ja kuivaoksainen latvatukki joissa paksuusrajat.Samoin kut on järeä ja ”tavallinen” joissa hinta-ero kympin luokkaa.On vain laatu huomioden vedettävä vähintään rajapituuteen.
    Koivussa viilutyvi on oma lukunsa tavan vaneriin nähden.
    Pylväskauppa sinänsä ei tee autuaaksi.Jos ei ole leimikkoon soveltuvia pyväsmittoja,savotta kääntyy nurinkuriseksi.