› Keskustelut › Metsänhoito › Metsänhoidon talouden peruskäsitteitä

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5

  • Metsänhoidon talouden peruskäsitteitä

    Sent on: 1.2.2015, 08:25

    Tässä metsänhoidon viestiketjussa on käsitelty useissa keskusteluaiheissa metsänhoidon taloudellisuusasioita, jotka ovat useilla keskustelijoilla täysin metsässä.

    Jotta asiat olisivat mahdollisimman yksinkertaisia ymmärtää, kannattaa ainakin ajatustasolla pitää erillään metsätilan yritystalous ja metsätilan omistajan talous.

    Metsätilan talous käsittää oikeastaan vain tasearvon, koostuen maapohjan, puuston (myyntiarvo, odotusarvo) ja kaluston. Kun metsänomistaja myy puuta, vähenee tilan tase myyntituloa vastaavalla summalla, mutta metsänomistajan tilille rahaa tulee verotuksen verran vähemmän. Puuston kasvu luonnollisesti lisää tasearvoa. Jos metsätilan tase + puun myyntitulot pitkässä juoksussa kasvavat yhtä nopeasti, kuin esim. tilan hankintaan käytetyn lainan korko, niin periaatteessa ollaan nolla tuloksessa.

    Tyypillisin virhe kannattavuuskeskusteluissa, joita viljellään etenkin jatkuvan kasvatuksen ketjuissa on kuvitella, että jättämällä aukkohakkuun jälkeen istustus väliin, niin voidaan istustuskuluja vastaava summa sijoittaa muihin kohteisiin. Tällöin ei oteta huomioon verotusta. Jos istutuskuluja vastaavan summan sijoittaa istutukseen, saa kulut vähentää verotuksessa, mutta sijoitettaessa muihin kohteisiin ei. Esim., jos kulut ovat 1000 €/ha, niin tämän summan säästöstä jää verojen jälkeen sijoitettavaksi korkentaan 700 €.

    Jotkut esittävät, että istutuskulut ovat jopa 1500 €/ha. Ovatkohan nämä edes metsäalalla? Tarkistin äsken erään aukon kuluni vuodelta 2011. Kääntömätästys + 150 m ojaa + taimet maksoivat verottomana 700 €/ha. Itse istutin. Verojen jälkeen nettomenot n. 475 €/ha + oma työ + auton käyttökulut.

    Tekijä
    MaalaisSeppo
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • pihkatappi pihkatappi 20.2.2015, 20:19

    Niinhän siinä aina käy. Kyllä se reilu tuhat tukkirunkoa teriin kiertoajassa antaa usein ihan hyvän tuoton. Kiertoaika voi olla sitten vaikka 70 vuotta.

    Gla Gla 20.2.2015, 20:40

    Hyvä havainto mettämieheltä. Tapion suosituksissa 2006 ala-, ylä- ja laatuharvennus ovat kaikki vaihtoehtoina eli edustavat vallitsevaa menetelmää. Pihkatappi kuitenkin puhui harsinnasta tuottavimpana menetelmänä, mutta siinä ei ole tarkoitus poimia juuri tukin mitat täyttäviä runkoja. Mielikäinen on laskenut yläharvennuksen joissain tapauksissa kilpailukykyiseksi menetelmäksi, mutta ei harsintaa.

    Ammatti Raivooja Ammatti Raivooja 20.2.2015, 20:41

    ”Yläharvennusta voi tehdä ainoastaan hyvälaatuisessa kuusikossa kakkosharvennuksena. Yläharvennus kehitettiin varjostusta kestäviä puulajeja varten ja meillä kuusi ainoana puolivarjopuuna soveltuu tähän.” Referoitu Juurikkalan kirjasta.

    Laatuharvennus männikössä on kait se nykyinen tapa.

    jees h-valta 20.2.2015, 20:49

    Onko tuo nyt niin kumma jos sekoitetaan. Aika marginaalisia erojahan nuo kuitenkin käytännön metsäelämässä ovat. En usko että moton kuljettaja esim. ilman parempaa perehdytystä noista selvää ottaa. Uskon että yläharvennusta se alkaa tekemään jos jk-hakkuulle mennään. Tuntuu välistä että alkaa olla aika ahtaaseen kaapuun puettua joiltakin tuo jk.

    pihkatappi pihkatappi 20.2.2015, 21:02

    Okei, sori. Vissiin vanhaa terminologiaa. Laadun huomioivaa harsintaa tai poimintaa tai yläharvennusta, mutta kuitenkin niin että tarkoituksena optimoida tukkipuunsaantia / saada parasta tuottoa KIERTOAJALLA.

    Ilmeisesti Vuokilan kirjasta tuo harsinta termi, vai mistähän lie jäänyt, enkä nyt allekirjoita että se olisi väärä termi. Määrämittaharsintahan oli se metsien hävitys menetelmä, missä otettiin vain kaikki mistä tuli ainespuuta eikä huomioitu jäävää puustoa ollenkaan. Laadun huomioiva harsinta voi olla sitten vaikka laatuharvennus. Nämä menee jo omassa päässäkin sekaisin, kirjoittaa miten päin vain :).

    raivuri 20.2.2015, 22:01

    Ainakin jonkinlaisen Yläharvennuksen tulisi kuulua jokaisen tavoitteellisen ja laskimen käytön osaavan mo:n keinovalikoimaan tietynlaisissa olosuhteissa.

    Ja sehän ei ole sama kuin jk tai harsinta. Noissa hakkuu suoritetaan kutakuinkin samalla lailla, mutta niiden tavoite on uudistuminen eli harvemmaksi. Sen sijaan yläharvennuksen tarkoituksena on kuitupuukokoisten puiden tukiksi kasvun edellytysten parantaminen. Se on vain yksi harvennusmalli jaksollisessa kasvatuksessa.

    mehtäukko 21.2.2015, 07:05

    No nyt napsahti aihe siihen asentoon että on kommentoitava.
    Raivurin juttuun viitaten n.20v.sitten eräällä osto palstallamme ,kuiva 2-jakoinen valoisa mäkangas oli tilassa että jotain tarttis tehrä.
    Naapuritilalla metsä-yhtiö hakkasi perinteisesti alaharvennuksena vastaavanlaisen metsälön.
    Meidän savotalla otin vallitsevan pylväsmännyn päältä pois.Työläshän se oli ajo-urasuunnitelmineen,kalanruotoon hakkuineen tyvet laaniin päin jne.mutta jäljelle jäi täystiheä elinvoimainen 2-kehitysluokan laatumännikkö.
    Nyt se on lannoituksen jäljiltä lihonut luokkaa ylemmäksi ja harvennuksen tarpeessa lähi vuosina.
    Firman mies sanoi silloin pylväspinon äärellä että näinhän se PITÄISI hakkuu suorittaa,mutta kuten ymmärrät,ei se heillä onnistu…

    Koko homman ehdoton edellytys on,että jäävä puusto on laadukas ja elinvoimainen sekä kattavan täystiheä.

    raivuri 21.2.2015, 08:26

    Juurikin näin. Se yläharvennus on erinomaisen suositeltava ja tuottava hoitotapa palstoilla, joilla metsänhoidon puutteen tai myöhästymisen takia puusto on erikokoista. Kannattaa kuitenkin katsella karttaa ja seurailla alueen olosuhteita tuulen kannalta.

    Alusta asti tehokkaasti hoidetulla istutetulla kuviolla en sen sijaan näe yläharvennuksessa mitään järkeä.

    pihkatappi pihkatappi 21.2.2015, 08:37

    Pylväskokoisen männyn kasvulle ei olisi ollut juuri mitään hyötyä noiden pienempien puiden poistolla. Tuossa ei tarvi tulla kuin 600 tukkia jäljellejäävästä puustosta niin homma kannattaa hieman kalliimmalla korjuullakin. Ja mikäs sen mukavempaa kun tehdä tiliä oman järjen käytöllä. Firmahan olisi tietysti mieluusti hakannut aukoksi ja esim. mulla tuollainen kuvio jätettiin aikoinaan konemiesten toimesta kokonaan hakkaamatta, ehkä se olisi mennytkin lakirajoille silloin nythän nuo lakirajat ovat tulleet vastaan ja oman järjen käyttökin on nykyisin sallittu.

    mettämiäs 21.2.2015, 12:45

    ”Onko tuo nyt niin kumma jos sekoitetaan. Aika marginaalisia erojahan nuo kuitenkin käytännön metsäelämässä ovat. En usko että moton kuljettaja esim. ilman parempaa perehdytystä noista selvää ottaa. Uskon että yläharvennusta se alkaa tekemään jos jk-hakkuulle mennään. Tuntuu välistä että alkaa olla aika ahtaaseen kaapuun puettua joiltakin tuo jk.”

    Jeesin ja ehkä monen muunkin kannattaisi tutustua Tapion uusimpiin metsänhoidon suosituksiin. Silmiä avaavaa olisi myös käydä käytännön yläharvennuskohteilla ja toisaalta myös METLAN poimintahakkuiden koealoilla. Sen jälkeen edellä olevan kaltaisia kommentteja ehkä tulisi kirjoiteltua vähän vähemmän…

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 41)
1 2 3 4 5