Etusivu Keskustelut Metsänhoito Metsänhoidon uskomukset

Tämä aihe sisältää 67 vastausta, 24 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Jätkä 1 kuukausi, 3 viikkoa sitten.

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 67)
  • Metsänhoidon uskomukset

    Metsälehdessä on tarkoitus selvittää jälleen kesän tullen metsänhoidon uskomuksia ja myyttejä. Tuleeko keskustelupalstan lukijoille mieleen metsänhoitouskomuksia, joiden paikkansapitävyyteen haluaisitte selvyyden? Lehdessä on aikaisempina kesinä murrettu tai vahvistettu muun muassa seuraavat myytit: kesällä raivattu lehtipuu ei veso, pystykarsinta kannattaa ja jatkuvan kasvatuksen metsissä luonto on monimuotoisempaa.

    Kiitos jo etukäteen!

    Metsälehden toimituksesta Valtteri Skyttä

  • Gla Gla

    Metsästäjien taholta uskotellaan lehtipuiden suojelevan mäntytaimikkoa hirviltä. Moni meistä tietää tuon huuhaaksi, mutta ehkä se ansaitsee tulla jälleen kerran oikaistuksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Metsästäjä-lehdessä oli juuri Gla:n esittämää aihetta käsittelevä Juho Matalan ja Ari Nikulan laatima kirjoitus.

    arto

    Vanhan kansan sanontoja……Lopettaako havupuu pituus vuosikasvun juhannukseen…          Pitääkö saunavastat talveksi  tehdä tietyn kuunkierron aikaan että lehdet ei irtoa…

    Puuki

    Saunavastoista : parhaat vastat tulee, kun osa vastasta on hies-ja osa rauduskoivua, mutta kumpia pitikään laittaa vastan sisään ja kumpia ulkoreunoille ? Toisesta lajista tuli parempi tuoksu ja toisen lajin lehdet pysy parremmin kiinni.

    puunhalaaja

    Kuunkierto. Wanhalla kansalla oli ja nykyajan voimakivi & glitteriyksisarvis -porukalla on uskomuksia kuun vaikutuksesta kasvien kasvamiseen tai vaikka puun kuivumiseen. Mitä tieteellistä näyttöä asiasta on, jos mitään?

    Jätkä

    Tuota kuun asentoa on monet pitäneet taikana, jossa esim rakennuspuut pitäisi kaataa kuun asennon mukaan, jolloin ne eivät halkeile, sinisty, homehdu, eivätkä koskaan lahoa.Nyt se aika olisi 26 -28 toukokuuta – ja esim talonrakennuspuut voisi siis vaikka vaan pelkästään kaataa niinä päivinä ja karsia ja katkoa myöhemmin.

    Kesäkuussa päivät olisivat 24 -26 päivien aika.  JNE

    pihkatappi pihkatappi

    Metsänhoidon uskomuksia pyydettiin.

    Kuten se että metsuri perkaa taimikkoa ainakin hehtaarin päivässä. Taimikkoja on hyvin monenlaisia ja pahimmissa ryteiköissä menee tavallisella metsurilla yli 20 tuntia hehtaarille. Metsälehtikin mainostaa toisinaan että metsänomistajan kannattaa tehdä suurinpiirtein saunalenkkinä puolen hehtaarin taimikonhoito, ei onnistu edes 10% metsänomistajista normi päivässä normi taimikossa. Eli myyttiä purkamaan, jos joku tekee 10 tunnin päivässä urotyön hirveästi huhkimalla, se ei ole metsurin päivä, jota tehdään yli 200 päivää vuodessa, saati että metsänomistaja saisi mitään aikaiseksi myöhästyneessä nuorenmetsänhoidossa tylsällä sahallaan. Olisi fiksumpi kertoa faktaa, mihin johtaa viivyttely taimikon varhaishoidossa. Ammattilainen tekee hoidot kannattavasti, kun asiat hoidetaan ajallaan, hoitojen kanssa odottelemisen tappio on usein paljon suurempi kuin päähakkuutulojen puolittuminen, joka taisi olla metsälehden esimerkissä, tulos voi olla esimerkiksi kolmasosa ja myöhäistä hoitoa ei ehkä kannata tehdä enää ollenkaan. Ja samoin liian tiheäksi jätetty hoito aiheuttaa suuria tappioita, ammattilaisillakin tahtoo jäädä liian paljon runkolukua ja metsänomistajilla usein hirveästi liikaa. Eli sekinmyytti, että metsänomistajan tärkein työkalu on raivaussaha ei pidä paikkaansa, metsänomistajan pitää ymmärtää asiat, eli tärkein työkalu on oma pää ja resurssit pitää valita tilanteen mukaan.

    Visakallo Visakallo

    Aina silloin tällöin jopa tällä palstalla väitetään, ettei jatkuvassa kasvatuksessa tarvitse raivata eikä istuttaa. – Mihin tämä väite perustuu?

    jees h-valta

    Pihkatapilla ainakin uskomukset aivan juuri niin kohdillaan kuin omatkin ajatukseni aiheesta.

    suorittava porras suorittava porras

    GLA ei ole ilmeisesti tutustunut Metsästäjä- lehdessä olleeseen oikaisuin lehtipuun vaikutuksista. Edellisessä lehdessä esimerkki oli Ruotsista ,jossa hirvikanta on kolminkertainen Suomeen verrattua ja ravintoresurssit niukat ilman lehtipuita taimikossa. Oikaisussa kerrottiin selkeästi lehtopuuvesakon lisäävän hirvituhon mahdollisuutta.

    ….

    Myytti siitä , että ylitiheydellä parannetaan puuston laatua tulisi ampua atomeiksi. Vaikutus on lähes poikkeuksetta ollut negatiivinen . Tästä on itselläni muutaman tuhannen hehtaarin harvennuksista kertynyt kokemus. Metsä tulisi pitää taimikosta alkaen suositustiheydessä . Ylimääräinen puuaines alentaa kasvua ja pääpuulajin laatua. Työkustannuksetkin kasvavat reippaasti , kun koneella joudutaan käsittelemään olemattoman pieniä runkoja harvennettaessa. Kun harvennus on pakko tehdä liiasta tiheydestä johtuen lievänä , riukuuntuminen jatkuu ja puuston tuhoalttius lisääntyy. Erityisesti kylvömänniköiden taimikot vaativat raivaajalta reippaita otteita. Siinä ,jos missä , sääli on sairautta.

     

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 67)