› Keskustelut › Metsänhoito › Metsänhoidon uskomukset

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 67)
1 2 3 … 5 6 7

  • Metsänhoidon uskomukset

    Sent on: 16.5.2018, 17:15

    Metsälehdessä on tarkoitus selvittää jälleen kesän tullen metsänhoidon uskomuksia ja myyttejä. Tuleeko keskustelupalstan lukijoille mieleen metsänhoitouskomuksia, joiden paikkansapitävyyteen haluaisitte selvyyden? Lehdessä on aikaisempina kesinä murrettu tai vahvistettu muun muassa seuraavat myytit: kesällä raivattu lehtipuu ei veso, pystykarsinta kannattaa ja jatkuvan kasvatuksen metsissä luonto on monimuotoisempaa.

    Kiitos jo etukäteen!

    Metsälehden toimituksesta Valtteri Skyttä

    Tekijä
    Valtteri Skyttä Valtteri Skyttä
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • jees h-valta 16.5.2018, 22:12

    Sanoo hän joka kuvista päätellen lähinnä työkseen raivaa motolla MG:n puustoja kasvukuntoon. Sääli häntä.

    Jätkä 16.5.2018, 22:36

    Minä myönnän tuon ylitiheyden olevan vaikea paikka vanhalle konkarille. Käytännössä tuollainen yli 40 vuotias aktiivinen metsänomistaja ei pysty pistämään alle viisimetristä ylitiheää taimikkoa laakista kahteentuhanteen, vaan helposti  jää 3 – 4000 runkoa hehtaarille.

    Siksi olemme aina alussa pakottaneet heidät mittaamaan 50 neliön ympyräkoealoja hyvin usein. Kun vieläpä puiden valinnat osuvat oikeaan, niin siinä voi opettaja olla tyytyväinen tulokseen.

    meillä onalussa nauhoitustehtävä, jossa myös metsänhoidon neuvojat ovat olleet nauhottamassa jääviä puita. myöskään heillä ole koskaan mennyt liian harvaksi.

    Sanonpahan vaan, että aihe on monelle sangen vaikea oppia niin, ettei tarvitse viikkokausiin mitata runkolukuja.

    Metsähallituksella oli tiukka ehto: 2000 r/ha ja kaikki yli 50 senttiset puuvartiset lasketaan, pajupuskat kokolailla pirullisia kaltata – ei mitään järkeä, mutta sääntö on sääntö.

    pihkatappi pihkatappi 17.5.2018, 05:10

    Niitä tiheyden mittaamisia tehdään vuodesta toiseen joka kuviolla.  Jos ei mittaa tiheyttä, pieni heitto tavoitetiheydessä saattaa kasvaa isommaksi varsinkin silloin kun hyvälaatuista tavaraa olisi vaikka kuinka jätettäväksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 17.5.2018, 08:27

    Väitetään, että hirsirakennuksen puut pitää kaataa talvella.

    Jätkä 17.5.2018, 08:32

    Se on juuri noin, kuin pihkatappi sanoo. Mielestäni hyvälaatuista tavaraa harventaessa ei pitäisi valita poistuvia puita, vaan jäävät puut. Esim ”Tuossa ryhmässä jätän kolme puuta ja ne ovat nuo tasakokoiset ja -laatuisen männyt”. Kaikki muut pois, ovat hyviä tai huonoja.

    kmo 17.5.2018, 13:14

    Nopeasti kasvanut puu tuottaa höttöistä sahatavaraa.

    Rane2 17.5.2018, 13:24

    Jos luonnonsuojelija on vappuna vaolla niin juhannuksena niitä on kymmenen oksalla.

    Visakallo Visakallo 17.5.2018, 16:53

    Jatkuvalla kasvatuksella saadaan enemmän tukkia. Perustelut puuttuvat edelleen.

    pihkatappi pihkatappi 17.5.2018, 16:55

    Maanmuokkaus on jonkun uskomuksen mukaan hyvä tehdä edellisenä syksynä ennen istutusta. Ei todellakaan kannata, mieluiten muokkaus yöllä ja istutus heti aamun valjettua. Jo viikossa muokkausjälki saattaa jässähtää hienojakoisilla mailla niin että putkella on paljon työläämpi saada taimia riittävän syvälle.

    Jätkä 17.5.2018, 18:26

    Kyllä syysmuokkauskin on ihan hyvä. Keväällä vaan pitää olla hereillä, kun routa sulaa. Silloin maa on pehmeimmillään.

    Kun mätäs käännetään omaan kuoppaansa, se ei kuivu niin pahoin. Kerran teimme maisemointi-istutuksen paljaalla Hiesulla päällystetylle kaatopaikalle, joka oli kuivunut huolella.  Miehenmittaisella rautakangella piti pehmittää istutuskohtaa niin huolella, että kahdeksan iskua jokaista tainta varten piti jyystää.

    Minä jyskytin kohdat ja poika iski putkella paakut paikoilleen.  Paakut olivat litimärkiä ja alkoivat uskomattoman hyvin kasvamaan. Istutustaksaksi saimme neuvoteltua 1,10 € / kpl. Lujassa oli sekin raha kuitenkin – ja kädet rakoilla, vaikka oli hyvät rukkaset. Istutettiin kahteen pekkaan viitisensataa tainta päivässä.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 67)
1 2 3 … 5 6 7