Keskustelut Metsänhoito Metsänhoito ei kannata

  • Tämä aihe sisältää 28 vastausta, 18 ääntä, ja päivitettiin viimeksi 6 vuotta, sitten AvatarJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 28)
  • Metsänhoito ei kannata

    Ei mene kovinkaan pitkä aika, kun paperiteollisuus loppuu Suomesta. Se ei vain yksinkertaisesti kannata näillä kustannuksilla. Sen myötä suomalaisen puunkin kysyntä vähenee dramaattisesti. Tulevaisuudessa suomalaisesta puusta tehdään ainoastaan energiaa ja sahatavaraa.

    Metsien hoito on pidemmällä tähtäimellä kannattamatonta puuhaa. Jo nyt Suomen metsät ovat vajaakäytöllä, kun ei puulle ole tarpeeksi kysyntää. Suomen metsät kasvavat ilman hoitoakin aivan riittävästi, jotta laskeva kysyntä saataisiin tyydytettyä.

    Lakeva puun hintatrendi tulee jyrkkenemään tulevaisuudessa muun muassa sen vuoksi, että Venäjä alkaa hyödyntää valtavia metsävarojaan.

    Kaikkein irvokkainta on se, että hyödytöntä metsänhoitopuuhastelua tuetaan meidän veronmaksajien rahoilla (KEMERA). Tässä yksi käenpoika, en sano mikä on se toinen.

  • Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Tuohon Raaka-Aarnen valitukseen metsätalouden kannattamattomuuteen on hyvä lääke. Myy metsät pois niistä saa koko ajan nousevan hinnan.

    Jotenkin kummallista tuo kannattamattomuus valitus yleensäkkin. Kannattamaton yritys yleensä lopetetaan pikaisesti tai tulee konkurssi. Metsätalouden kannattamattomuutta rutisevat sensijaan eivät yleensä myy metsiään, eikä konkurssejakaan ihan hirmusti tule. Eli täytyy olla joku pesämuna jonka arvoa koko ajan sillä tappiolla nakerretaan?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli

    Joo naurattaahan ne Betonin lujuusongelmat!

    Siltoja puretaan ja tutkimuksia olemassa oleviin rakenteisiin lisätään!

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Aimo Jortikka

    Kiina vetää vielä rajattomat määrät sahatavaraa. Versowoodin kauppa  Kiinaan noussut 76% vuodessa, menee Vietnamiinkin jo. Miljardit ihmiset Aasiassa tarvii  uusia asuntoja ja niihin huonekaluja. Lähi_ idässä sama juttu, siellä kukin maa tuhotaan vuorotellen maan tasalle ja joudutaan rakentamaan kaikki uudelleen. Tulevaisuus näyttää niin kirkkaalta, että ei ole ihme että  metsärahastoja nousee kuin sieniä sateella.

    jees h-valta

    Kunkas kuvissa näytti kyllä aika betoniselta se tuhottu lähi-itä? Taisi tosiaan olla huonoa betonia kun kaupungit niin murskaksi menee. Kannattaisi laittaa edes rautaa seuraavaksi vähän joukkoon.

    Visakallo Visakallo

    Tokihan betoni säilyy, mutta puun osuus rakentamisessa nousee koko ajan. Pääkaupunkiseudulle nousee nyt yhä suurenpia puukohteita ja konaisia asuinalueita. Jesse on Itä-Suomeen ajaessaan todennäköisesti nähnytkin tähän liittyviä moduulikuljetuksia menossa kohti pääkaupunkia. Toinen kasvava ala ovat hirsikoulut ja päiväkodit. Aivan viimeisimmät uutiset kertovat myös perinteisten puutalotehtaiden parantuneesta tilauskannasta.

    Visakallo Visakallo

    Lieksaan biojalostamoa suunnitellut Green Fuel Nordic on löytänyt tuekseen pohjoiskarjalaisia sijoittajia.
    Biojalostusyhtiö Green Fuel Nordic kertoo tehneensä sijoittajasopimuksen liikemies Kyösti Kakkosen, teollisuusneuvos Matti Virtaalan ja toimitusjohtaja Arto Hartikaisen kanssa. Ensimmäisen vaiheen investointi on arvoltaan noin 25 miljoonaa euroa.

    – Sovitulla pääomasijoituksella haluamme varmistaa, että Lieksan bioöljyntuotantolaitoshanke etenee mallikkaasti. Kasvollisena pääomasijoittajaryhmänä haluamme näyttää esimerkkiä siitä, miten biotalouteen liittyvä teollinen murros saadaan hallitusti etenemään, Kakkonen sanoo tiedotteessa.

    Toimitusjohtaja Timo Saarelaisen mukaan pääomasijoitus vahvoilta maakunnallisilta toimijoilta mahdollistaa projektin etenemisen aikataulussa.

    – Tämä on yrittäjien konkreettinen panostus Pohjois-Karjalan maakunnan ja Suomen valtion strategisiin painopistealueisiin, joiden tavoitteena on luoda hyvinvointia kasvavalla biotalouden liiketoiminnalla, Saarelainen sanoo.

    Yhtiö kertoi kesäkuussa hakevansa joukkorahoitusta hankkeelle. Saarelainen arvioi tuolloin, että ensimmäisen vaiheen rahoitustarve on noin 25–30 miljoonaa euroa.
    Taloussanomat

    hemputtaja

    Kyllä, kyllä, tuho on tulossa ja varmasti niin kuin viimeksikin 80 – luvun lopulla ja 90 -luvun alussa.

    Emeritus prof. Lähde – tämä jatkuvan kasvatuksen armoitettu isä – on huomannut, että Suomessa on liikaa kuusta ja tuho tulee – niin metsille kuin teollisuudellekin. Metsänhoitokin on tietenkin tuhlausta kun metsä kasvaa muutenkin hänen opeillaan. Tosin nyt siis on tuho tulossa – apuva! Pari muutakin kaveria taisi olla samaa mieltä – apuva!

    Helsingin Sanomien metsätaloudellisten periaatteiden mukaisesti olivat saaneet Hesarille mieluisat kirjoituksensa Mielipide -sivuille. Oli todellista jouluaaton sanomaa.

     

    Metät kunnossa!

    Timpan kirjoitus oli siinä toisena. Ei ollut Lähteen kanssa samasta asiasta puhumassa.

    hemputtaja

    Lainaus ”Metät kunnossa”: ”Timpan kirjoitus oli siinä toisena. Ei ollut Lähteen kanssa samasta asiasta puhumassa.”

    Pyydän anteeksi harhautumista. Harmistuin niin, että meni näkö ja äly vähäksi aikaa. Sitä pahempi kuin professorin kohdalla olisi syytä pitää pää kylmänä.

     

    Timppa

    Tässä se ”toinen” juttu:

    ”HIRVITUHOJEN PELKO ON HIRVIÄ VAARALLISEMPAA

    Tiede-sivuilla (HS 20.12) kirjoitettiin, että Suomen metsät kuusettuvat, koska hirvituhojen pelossa kuusta istutetaan liian karuille maille.

    Olemme yhteismetsässämme kuitenkin menestyksellisesti kasvattaneet mäntyjä niille sopivilla mailla Keski-Suomessa vaikka alueella on erittäin runsas hirvikanta.  Tänä vuonna ammuttiin 3,5 hirveä tuhatta hehtaaria kohti.  Emme ole myöskään istuttaneet kuusta liian karuille maille.

    Miksi männyn kasvatus onnistuu metsässämme ja varmasti monella muullakin?  Emme istuta taimia vaan uudistamme siemenestä luontaisesti tai kylväen.  Silloin syntyy yleensä niin runsas taimikko, ettei haittaa vaikka hirvet söisivätkin jonkun taimen.  Tiheän taimikon ansiosta männytkin ovat aikanaan laadukkaita.

    Varhaisperkaamme jo pienistä mäntytaimikoista kaiken vesakon.  Tämä nopeuttaa mäntyjen kasvua ja näyttää yleensä pitävän hirvet poissa.  Yksipuolinen ravinto ei näemmä ole erityisen houkuttavaa.

    Hyvistä käytännöistä huolimatta  saattaa kuitenkin joskus sattua merkittävää vahinkoa.  Luonnollisesti silloin metsänomistaja antaa palautetta niille, joilta on saanut kasvatusohjeita.

    Tätä välttääkseen neuvontaorganisaatiot siis suosittelevat kuusta sille sopimattomille maille vaikka kokonaisuuden kannalta neuvot ovat vääriä.  Nämä organisaatiot eivät siis halua kuulla metsänomistajien moitteita.

    Nykyisin metsänomistaja on vahingon sattuessa huonossa asemassa.  Korvauksen saaminen on vaikeaa, eikä mahdollisesti saatavien roposten vuoksi yleensä kannata vaivaa nähdä.

    Mitä pitäisi tehdä?  Korvausten hakeminen mahdollisessa hirvivahingossa yksinkertaisemmaksi pitäisi tehdä yksinkertaisemmaksi.  Vahingon sattuessa taimikkonsa hyvin hoitaneille tulisi antaa kunnon korvaukset- huonosti taimikkonsa hoitaneet eivät korvauksia tarvitse.

    Näillä keinoin  neuvontaorganisaatiot uskaltaisivat antaa oikeita neuvoja ja metsänomistajat kasvattaa mäntyä sille soveltuvilla mailla.

    Tietysti kaikkien mäntytaimikoiden perkaaminen alkaisi kiinnostaa.  Turha kuusettuminen vähenisi.

    Luonnollisesti hirvikantaakin pitäisi vähentää ja helpottaa metsästystä. Nythän ollaan menemässä tässä asiassa täysin harhaan, kun ensi syksynä metsästyksen alkua siirretään viikoilla myöhemmäksi.”

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 28)