› Keskustelut › Metsänhoito › Metsänvijelyn muutokset aikojen saatossa!

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
1 2

  • Metsänvijelyn muutokset aikojen saatossa!

    Sent on: 2.6.2012, 18:23

    Metsänviljely on muuttunut aikojen kuluessa. Onko kaikki ollut todellista kehitystä, vai onko ollut myös muutosta pelkän muutoksen vuoksi.
    kerro mielipiteesi.

    Aikanaan kylvö tehtiin kuokittuun laikkuun, johin vielä tehtiin vako erillisellä työkalulla. Tulokset sinänsä kai olivat hyviä, mutta kustannukset hirveät.
    Säästösyistä sitten siirryttiin hajakylvöön jopa muokaamattomaankin maahan.
    Nykyisin kylvetään taas muokattuun maahan, mutta toki koneilla muokattuun.

    Istutuksessa lienee suurin muutos siirtyminen avojuuritaimista paakkutaimiin. Avojuurisia kai käytetään enää koivulla ja suurilla kuusentaimilla, jos niissäkään. Muutos lienee ollut monella tapaa tervetullut, työ on helpottunut ja tulokset muutenkin parantuneet.
    Maanmuokkauksessa siirryttiin ensin kuokasta äestykseen ja sitten mätästykseen.
    Muistissa on myös joitain istutusohjeitten muutoksia. Aikanaan painotettiin, ettei tainta (avojuuri) saa istuttaa yhtään syvempään kuin se on taimitarhassa kasvanut. Ohje eli sitkeästi, vaikka käytännön kokemukset jo toisin kertoivat. Nyt paakun päälle saa panna jo reilusti multaa.

    Entä tästä eteenpäin, mitä muutoksia on näköpiirissä. No, tietysti koneellinen istutus, mutta entä muuta? Onko näkyvissä selviä ohjeistuksen muutoksiakin, kuten aikanaan istutussyvyydessä?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Tekijä
    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli
    Theme Metsänhoito Metsänhoito
  • Leevi Sytky Leevi Sytky 3.6.2012, 08:35

    Lapissa on tehty männyn kylvöä syksyllä. Vähän ennen ensilumien satamista. Olikohan Metlan tiedotteessa, vai mistäköhän luin, että syyskylvöllä on saavutettu sensaatiomaatisen hyviä tuloksia.

    tamperelainen tamperelainen 3.6.2012, 08:46

    Männynkylvön onnistuminen on aina kiinni kylvön jälkeisistä sääoloista(riittävä kosteus !),syyskylvössä erilaiset eläimet saattavat syödä siemeniä.Rankkasade voi viedä siemenet mennessään.Jos heti kylvön jälkeen sataa pysyvä lumi,niin kylvö onnistuu paremmin jne.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 3.6.2012, 09:29

    On opittu että muokkauksetta uudistamista ei periaatteessa ole olemassa, aivan karuimpia kankaita lukuun ottamatta. Eli kuusen istutus mättäisiin ja männyn kylvö tai luontainen äestysjälkeen tai kaivurilaikkuun ovat päämenetelmät. Tämä on aiheellinen ja hyvä muutos. Lisäksi taimien laatu on parantunut ja tasaantunut.

    Yksi merkittävä asia on siemenen laadun parantuminen ja jalostuksen eteenpäin meno.

    Itsekin kokeilen ensimmäistä kertaa 1.5SV siemenellä kylvöä. Eli käytän alustavasti testattua ja testattua siementä kylvöissä.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 3.6.2012, 12:50

    Missä viipyvät nuoremman polven ja itse istuttajien näkemykset?

    Tarkoitushan oli yrittää katsoa myös tulevaisuuteen, miten homma tulee muuttumaan.
    Senhän me jo tiedämme, että koneellinen istutus on tulossa, mutta mitä muuta on näköpiirissä?
    Esim. Miisun kommenttia kaipaan. Mitä tehdään sitten kun ei enää jaksa suurella sydämellä istuttaa. En tarkoita kiikkustuolissa istumista, vaan sitä mitä metsässä silloin on tekeillä?

    Terveisin: Korpituvan Taneli

    Puun takaa 4.6.2012, 06:39

    Omalla alueellani on useita, muutamia vuosia sitten koneella istutettuja kuusentaimikoita. Hyviltähän ne nyt näyttävät varhaisperkausten ollessa käynnissä.
    Tuo vanha, 30-50-luvuilla käytetty männyn hankikylvö minua kiinnostaa edelleen. Käytetty siemenmäärä oli tietysti suurempi kuin normaalissa kylvössä, mutta ei kuitenkaan enempää kuin 700-800 grammaa / hehtaari. Hankikylvöalueet olivat ainakin meilläpäin kulotettuja. Sitä en tiedä, rikottiinko maanpintaa kulotuksen jälkeen jotenkin.

    Metsäkupsa Metsäkupsa 4.6.2012, 06:59

    Kyllä tulevaisuuden metsänviljely perustuu koneelliseen istutukseen ja kylvöön.Suomen nuoriso ei taida jalkatöihin mielellään ruveta,kone tarvitaan persuksien alle .Tulevaisuudessa myös todennäköisesti risukkotalous ja jatkuva harsinta (monimuotoinen) kasvatus lisääntyy.Tanelin kaipaampia nuoria metsänviljelijöitä taitaa valitettavasti olla aina vaan vähemmän.Itse olen päälle viisikymppinen,ja olen kotiseudullani paremmin nuoremmasta päästä.

    Gla Gla 4.6.2012, 08:52

    Korpituvan Taneli: ”Missä viipyvät nuoremman polven ja itse istuttajien näkemykset? ”

    Kun kokemusta on vain vähän, eikä edes oman työn tuloksia ole kovin pitkältä ajalta nähtävissä, ei jaksa yrittää keksiä pyörää. Joku sen kuitenkin on jo keksinyt. Mielummin kuuntelee/lukee vanhojen partojen ajatuksia.

    Gla Gla 4.6.2012, 09:11

    Leevi: ”Lapissa on tehty männyn kylvöä syksyllä. Vähän ennen ensilumien satamista. Olikohan Metlan tiedotteessa, vai mistäköhän luin, että syyskylvöllä on saavutettu sensaatiomaatisen hyviä tuloksia.”

    Ainakin Metsälehti siitä muistaakseni kirjoitti.

    Ei tuloksissa muuta sensaatiomaista ollut, kuin että kylvö onnistui. Jotain reunaehtoja vain piti osata ottaa huomioon, lähinnä kai säätilaan liittyen. Aiemmin käsitys syyskylvön onnistumisesta oli pessimistisempi. Metsähallitukselle ja varmaan monelle muullekin toimijalle tuo avaa uusia mahdollisuuksia mm. kelirikon takia.

    Timppa 4.6.2012, 11:20

    En olisi kovin pessimistinen nuorison suhteen. Aina kuitenkin löytyy urheiluhenkistäkin porukkaa kussakin ikäluokassa. Tänä keväänä pomotin normaalin istutusporukan (8 henkilöä) ohella neljää parikymppistä opiskelijaa ja hyvin työ sujui. Olipa joukossa parikymppinen tyttö Lapista, joka oli vuosia istuttanut Metsähallitukselle.

    Mitä muutosta on on ainakin omalta osaltani tapahtunut, on että, entistä tarkemmin tulee otettua olosuhteet huomioon. Paljon olen aiemmin manaillut esim huonosti kuivatettuja korpipainanteita, joihin vesi jää seisomaan. Nyt tehdään kunnon ojat ja mättäät.

    Toisaalta meillä on runsaasti tosikivisiä maita, joita ei kannata yrittääkään muokata. Taimet vaan kivien koloihin ja hyvin kasvavat.

    Korpituvan Taneli Korpituvan Taneli 5.6.2012, 16:18

    A.Jalkanen otti esiin taimien ja siementen laatukysymyksen.

    Kuusikymmentäluvulla aloittelin männyn istutusta 2-vuotisilla sirkkataimilla. Kyllähän nekin elossa pysyivät, mutta kasvuun lähtö oli todella hidasta. Oliko tuo nyt kumma kun taimessa oli kaksi neulasta ja nekin sitten tippuivat istutuskesänä. Eli uudet neulaset piti tehdä juuri samana vuonna kun istutuksesta piti selvitä.
    Vuosikymmenen lopulla sitten käytin 2+1 taimia. nämä istutukset ovat osin ajaneet ohi jo edellisistä.

    80-luvulla taimet olivat edelleen 2+1, mutta olikohan siemenessä tms tapahtunut parannusta, mutta tämäkin aukko on ajamassa kiinni ne 20 vuotta vanhemmat kaksivuotisilla istutetut.

    Paljon odotan nyt näiltä ”männyn keskipaakku” taimilta, joita nyt maahan iskin.

    Ennen istutuksia kokeiltiin nuukuuttaan siemenpuuhommaakin, tuloksella: ”Ei ikinä enää.”
    90-luvulla tehtiin konekylvö äestysksen yhteydessä. Siemenen laadusta ei olle mitään muistikuvaa.
    Tulos tästäkin oli: ”Ei ikinä enää, muuta kuin selkeälle hiekkakankaalle.”
    Niinpä olen päättänyt että ne uudistukset joita teen, tehdään istuttaen, mahdollisimman suurilla taimilla. Tämä minun tapauksessani merkitsee pääasiassa männyn istutusta. Kuusta vain vanhoihin peltomaihin.

    Taimia sanotaan olevan havupuilla kolmea kokoluokkaa: pikkupaakku, keskipaakku ja isopaakku. onko joku nähnyt näitä männyn isopaakkuja? onko niitä olemassa vain teoriassa.

    Terveisin: Korpituvan Taneli

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 20)
1 2