Keskustelut Metsänhoito metsäpatologian kertomukset

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 286)
  • metsäpatologian kertomukset

    Metsäpatologian kertomuksissa esiintyy myös kertomuksia,että myös ihminen ite edistää toimillaan tautien levintää uusille alueille.Puut myös pystyvät kehittämään immuunia tauteja vastaankin.Ihminen tekee metsätöitä nyt sillai,että juuristoja vaurioituu ja puiden pintoja vaurioitetaan ja saasteita on ihminen toiminnallaan saanut aikaiseksi ilmaan,vesiin ja maalle.Happosateita on esiintynyt jne.Juurikääpäkin on Suomessa paha metsien nakertaja.Itiöitä on kaikkialla.Bakteereita pitäisi olla luomakunnassa 10 potenssiin 30 ja viruksia 10 potenssiin 31.Ihmisiä on nyt elänyt 107 miljardia  ja monta aluetta on hakattu niin,että autiomaita on syntynyt.Suomessa on hyvä,että metsät pitää istuttaa hakkuun jälkeen tai ainakin siemenpuut pitää jättää

  • Jovain

    Voi olla korjausliikkeen paikka. Ettei vaan jatkuva kasvatus ole määritelty väärin metsälakiin ja metsänhoidon ohjeisiin. Hattaroista ja mahoista maapohjista voi olla kysymys.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Miten se jatkuva kasvatus nyt olis ehtinyt niin paljon 7 vuodessa puiden kasvuun vaikuttaa? Odotan uusia VMI-tuloksia ja niiden tulkintaa ennen johtopäätöksiä.

    Visakallo Visakallo

    Väite puunkasvun pienentymisestä oli todennäköisesti tehty vain poliittiseen käyttöön. Vastaavia manöövereitä olemme nähneet koskien esim. hirvien määriä, sekä myös ruoka- ja terveyspuolella jo vuosikymmenet sitten.

    Jovain

    Tuskin tässä mitään uutta on tapahtunut. Jo ennen uuden lain voimaan tuloa paineet metsien harsimiselle olivat. Runkoläpimitat ja muut pidäkkeet eivät pitäneet. Harsittiin jo ennen lain voimaan tuloa ja uudessa laissa harsinta varsinaisesti avattiin. Jo ennen lain voimaan tuloa myytävänä olevat metsätilat olivat usein putsattuja ja putsaus on jatkunut sen jälkeen. Samoja tiloja näyttää tulleen myyntiin tois jopa kolmatta kertaa.

    kaapo123

    No jos on kuivuutta,niin syntyy puute vedystä ja yhteyttäminen kärsii.2021 Länsi-Suomeen levisi  Etelänversosurma– sienitauti ja havuparikaskin,Näin tuholaisia tulee Suomeen.Jatkuvaa kasvatusta vastustaa vain 10–15 % Suomessa.Forest Issues–julkaisu

    kaapo123

    Kirjat Sauli Valkonen Metsän jatkuvasta kasvatuksesta ja kirja Norokorpi–Pukkala Jatkuvaa kasvatusta jokametsään.Ja Metsälehti,Valtteri Skyttä Näin siirryt jatkuvaan kasvatukseen 31.1.2018

    Jovain

    Onhan tämä aika hupaisaa keskustelu jatkuvasta kasvatuksesta ja kovin vähäiseksi jää ne keskustelijat, jotka ovat perillä jatkuvasta kasvatuksesta. Argumentoidaan kyllä, mutta vastaan ja jostain syystä kysymyksillä jotka eivät toimi.

    Pakko näihin on kuitenkin uskoa, voi olla joskus 50-70 luvulla, että edellytykset olivat paremmat jk:lle. Menetelmää silloin käytettiin ja metsien rakenne oli erilainen. Oli maatalouden vaikutus ja kaskeaminenkaan ei kovin kaukana. Voi olla, että taimettuminen oli silloin herkemmässä ja metsät enemmän erirakenteisia siihen aikaan.

    Visakallo Visakallo

    Karjan metsälaiduntaminen hoiti aikaisemmin heinäntorjunnan, joten luontainen taimettuminen onnistui paremmin naudansorkkien rikkomaan maahan. Taimikoiden raivaus taasen hoitui lähes loputtomalla tarvepuun tarpeella. Metsästä ajettiin kaiket talvet hevoskuormakaupalla lehtipuukerppuja lampaille, kuivikerisuja ja havuja nautakarjalle, valtava määrä polttopuuta, sekä tietysti aitariukuja ja seiväsaihioita. Tänä päivänä jotkut itkevät sitä, jos jostain korjataan vähän energiapuuta oksineen! Hirviä ei juurikaan ollut, joten metsät eivät kuusettuneet kuten nykyisin.

    tamperelainen tamperelainen

    Punavihreiden ideologian mukaan metsät oli ennesvanhaan  täynnä lahopuuta.Se on suuri vihreä valhe,joka elää sitkeästi

    kaapo123

    Jatkuvasta kasvatuksesta on Lukella,Sauli Valkosen kirja ja Suomessa vastustaa jatkuvaa kasvatusta vain 10–15 % metsänomistajista Forest Issues-julkaisun mukaan

Esillä 10 vastausta, 61 - 70 (kaikkiaan 286)