Keskustelut Metsänomistus Metsäpolittikan perusta

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 32)
  • Metsäpolittikan perusta

    Suomessa metsätaloutta tuetaan monilla keinoilla. Metsän omistajille maksetaan tukea monista metsänhoitoon tavallisesti kuuluvista tehtävistä. Metsänomistajat velvoitetaan lain voimalla hoitamaan ja uudistamaan metsänsä. Uudistusmetsässä pitää kasvaa määrättyjä puita. Pääsääntöisesti näitä tukia maksataan sen varmistamiseksi, että Suomessa kasvaisi mahdollisimman paljon puuta, joka kelpaa jalostukseen. Yhteiskunnan kustannukset tuesta ovat vuosittain satoja miljoonia.

    Suomessa puuta kasvaa nykyisin noin 50 % enemmän kuin löytyy käyttöä. Huolimatta käynnissä olevista metsäteollisuuden investoinneista säilyy puun tuotanto merkittävästi käyttöä suurempana myös näkyvissä olevassa tulevaisuudessa.

    Kysymys onkin:
    – Kuinka viisasta yhteiskunnan rahojen käyttöä on tälläinen ”tarpeettoman” puun kasvattamisen tukeminen?
    – Kuinka viisasta on vaatia metsäomistajilta täysimääräista metsänuudistamista?
    – Kuinka järkevää on lisätä metsän hehtaarituottoa keinotekoisella istutus/kasvatusmenetelmillä? – – – Metsä kasvoi Suomessa aiemmin 10000 vuotta ilman kenotekoisia kasvatusmenetelmiä. Nykyiset keinotekoiset varmasti nopeuttavat puun kasvua. Kuinka paljon tähän nopeuttamiseen kannattaa yhteiskunnan tai metsänomistajan sijoittaa?

  • Metsäkupsa Metsäkupsa

    Kemeratuista toinen puoli menee paperinpyörittelijöille,joten niiden aika alkaa olla mennyttä.Uskon viiden vuoden sisään loppuvan,jolloin valitus metsänomistajien saamasta”satojen” miljoonien tuista loppuu.

    Luonto antaa kasvuolosuhteet ja toimeliaat metsänomistajat avittavat tarpeen mukaan, esim.istuttamalla ,saaden usein tuplakasvun metsiinsä.Tänä päivänä metsänviljelyriteerit ovat kyllä melkovaatimattomia,jos on hieskoivun ja lepän teippoja aukkoon ilmestynyt,kelpaa uudistamisvelvollisuuden täyttäjäksi.

    Mitä tulee puuvuoriin,aika nauttii todennäköisesti ne,joten eiköhän tulevat sukupolvet osaa hakkuusäästöjä tarpeen tullen hyödyntää.Myös ennallistamisen tarve lahopuineen saattaa vähetä,jos ei kaikkea pystytä muutoin hyödyntämään.

    harrastelija harrastelija

    Noista tuista valittaminen on kovin lyhytnäköistä. Otetaan esim. jostakin valmiissa taajamassa asuvasta jolla on kaikki palvelut lähellä. Kadut puhdistetaan, sähköt on nappulan takana, kunnallistekniikka tulee vessan pönttöön…

    Nämä kaikki edut pidetään ”luonnollisena” itsestään tulevana hyvänä.
    Suurin osuus näistä eduista tulee yhteiskunnan taholta ja suureksi osaksi veronmaksajien kustannuksella.

    Metsäteolllisuus on Suomen tukipuujalka. Sen vaikutus toiminnan kautta antaa yhteiskunnalle hyvin kattavia tuloja. Mo:lle tuleva tukiapu on mitätöntä siihen nähden mitä metsäteollisuus antaa koko yhteiskunnalle.

    Puun käytölle on kysyntää aivan varmasti jo lähitulevaisuudessa. Fossiilisten polttoaineiden polttoa pitää vähentää ja varsinkin Suomen osalta siinä apuna on juuri puu.
    Ilman öljyn hinnan kovaa laskua puun käyttö olisi jo lisääntynyt. Nyt kumminkin Pariisin lupaukset tehtiin ilmaston lämpenemisen ja saastumisen rajoittamiseksi, joten korvaavien energioiden käyttö tulee lisääntymään.

    Rane

    Aloittajan kysymysten jatkoksi voi esittää myös seuraavia kysymyksiä.
    Voidaanko olettaa että valtion tehtävä on luoda edellytyksiä kotimaisille investoinneille?
    Kumpi on realistisempaa,se että ensin investoidaan suurehkoon metsäteollisuushankkeeseen ja sitten ruvetaan miettimään mistä siihen saataisiin kestävästi riittåvå määrä raaka-ainetta vai kuten nyt että raaka-ainetta tiedetään olevan riittävästi ja sitten mietitään kuinka sille saataisiin riittävästi investointeja jalostuskapasiteettiin?

    Visakallo Visakallo

    Aloittajalla on käytössään hieman vanhakantaiset näkemykset Suomen metsien kasvun ja käytön suhteesta.
    Ensinnäkin Suomen metsistä on erilaisten suojeluohjelmien piirissä enemmän kuin missään muualla Euroopassa.
    Jostain syystä näidenkin alueiden puunkasvu lasketaan kuintenkin mukaan kokonaiskasvuun.
    Toisekseen eri syistä osa suomalaisten metsistä ei tule missään oloissa hakkuiden piiriin.
    Kolmanneksi kaikki puunkasvu ei ole sellaisenaan hakkuilla järkevästi hyödynnettävissä.
    Puustoa järeyttävälle arvokasvulle on aivan hyvä varata tilaa.
    Suomen metsillä on varaa järeytyä, sillä keskinääräiset hehtaarikohtaiset kuutiomäärät eivät vielä ole mitenkään isoja.

    pikkutukki

    Näkisin , että ns. tukieuro metsään tuo hyötyjä kaikkialle ketjuun ja tulee siten monin verroin takaisin .

    uudehko metsänomistaja

    Kysymykseni näytetään tulkitun valituksiksi metsänomistajille maksettuja tukija vastaan. Se ei ollut tarkoitukseni. Anteeksi epäselkeä sananvalintani.

    Tarkoitukseni oli pohtia kysymystä siitä, mitä järkeä on lisätä metsien kasvua yhteiskunnan tai metsänomistajan varoin, kun vain kaksi kolmasosaa nykyisestäkin puun kasvusta menee käyttöön? Samaa asiaa voisi käsitellä myös toisin sanoin: Onko metsänomistajan etujen mukaista lisätä puun tuotantoa yhteiskunnan tai metsänomistajan varoin nykyisessä puunkäyttötilanteessa?

    uudehko metsänomistaja

    Kysymykseni näytetään tulkitun valituksiksi metsänomistajille maksettuja tukija vastaan. Se ei ollut tarkoitukseni. Anteeksi epäselkeä sananvalintani.

    Tarkoitukseni oli pohtia kysymystä siitä, mitä järkeä on lisätä metsien kasvua yhteiskunnan tai metsänomistajan varoin, kun vain kaksi kolmasosaa nykyisestäkin puun kasvusta menee käyttöön? Samaa asiaa voisi käsitellä myös toisin sanoin: Onko metsänomistajan etujen mukaista lisätä puun tuotantoa yhteiskunnan tai metsänomistajan varoin nykyisessä puunkäyttötilanteessa?

    Gla Gla

    Kuutiot eivät ole ilmestyneet metsiimme tyhjästä, vaan ovat pitkäjänteisen työn tulosta. Tätä ei saa unohtaa, koska tilanteet yhteiskunnassa muuttuu nopeammin kuin metsät. Ja muistammehan sen, että tällä hetkellä asiat pyörii suurelta osin uusiutumattomien luonnonvarojen ympärillä, mikä ei ole missään tapauksessa kestävä malli. Puu on niin suomalaisten kuin kenties koko maapallonkin merkittävin uusiutuva raaka-aine, joten suhteuttamalla sen käytettävissä olevaa määrää ja uusiutumattomien käytön määrää, saadaan selville potentiaaliin suuruusluokka. Tällä hetkellähän maailman luonnonvarojen käyttö ylittää kestävän käytön määrän joskus loppukesän tai alkusyksyn aikoihin. Loppuvuosi eletään velaksi.

    Puun takaa jo avasi todellisuutta suomalaisten lukujen takana, samoin tavallaan Rane. Lisään vielä, että osa kasvusta selittyy ylitiheillä nuorilla metsillä, jotka vaativat toimenpiteitä kasvun realisoitumiseksi jalostusarvoksi ja edelleen bkt:ksi. Lisäksi kuutiot pitää saada kilpailukykyiseen hintaan tehtaalle. Näistä syistä johtuen ei ole pienintäkään syytä tyytyväisyyteen ja alkaa löysätä tuotantoa.

    Gla Gla

    Vastaukseni kysymyksiin:

    Yhteiskunnan rahojen käyttö puun tuotannon tukemiseen tulee vähenemään. Se on hyvä asia, vaikka lyhyellä tähtäimellä typerältä saattaakin vaikuttaa. Kokonaan tukia tuskin voidaan lopettaa, koska osa investoinneista kohdistuu yksityisen metsätalouden harjoittajan näkökulmasta katsottuna liian pitkälle ajalle.

    Metsänomistajalta on erittäin viisasta vaatia päätehakkuun jälkeistä uudistamista. Ilman tätä osa metsistä ränsistyisi pahoin ja tuollaisen alan kuntoon laittaminen on kallista. Sillä, että metsät on tänne jääkauden jälkeen 12000 vuoden aikana itsestään kasvaneet, ei pidä itseään hämätä. Päätehakkuulle pitää päästä etelän rehevällä maalla nykytiedon mukaan 40-60 vuodessa.

    Hehtaarikohtaisen tuotoksen kasvattaminen on em. syistä johtuen välttämätöntä. Samalla alennetaan korjuukuluja, kun rääseiköistä poiminta ei edusta teollisen toiminnan mukaista mallia puhumattakaan siitä, miten ihan normaalikin tuotanto pitää tulevaisuudessa tehostua. Ajassa taaksepäin katsomalla selviää tämän merkitys. Vaikka tämän päivän menetelmät vaikuttaisivatkin tehokkailta, samalta ne vaikutti vuonna 1985. Vaan eivät ole enää.

    Puun tuotannon määrän kasvatusta edellyttää myös suojelutavoitteiden määrän turvaaminen, koska se on sidottu pinta-alaan.

    Siihen en osaa vastausta antaa, kuinka paljon nopeuttamiseen kannattaa sijoittaa. Tämän päivän oletuksin laskentaa tehdään ja niillä mennään, koska ihan tavanomaiset toimenpiteet vaikuttavat kannattavilta. Tällä hetkellä valitettavan monissa tapauksissa tuotantoketju katkeaa jossain kasvatuksen vaiheessa, mikä romahduttaa investoinnin eli keinollisen metsänuudistamisen kannattavuuden.

    pikkutukki

    Virheitäkin tehty , ainakin ojia on myös hyodyttomiä ja haitallisia . Ehkä metso-rahaakin menee kuvioille , jotka joka tapauksessa metsätalouden ulkopuolella .

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 32)