Keskustelut Puukauppa Metsäsertifikaattien uskottavuus

  • Tämä aihe sisältää 59 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi sitten AvatarJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 59)
  • Metsäsertifikaattien uskottavuus

    YLE:n juttu metsäsertifioinnin ongelmista. On käsittelyssä myös tänään MOT-ohjelmassa TV1 kello 20.

    ”MOT:n selvityksen perusteella metsäsertifikaattien valvonnassa on aukkoja myös Suomessa. Jopa oikeuden tuomioita jää huomaamatta. Sertifikaattien sääntöjen rikkominen käsitellään usein sisäpiirissä, eikä tarkastusten tuloksia julkaista. Julkisissa raporteissa ilmi tulleita ongelmia ei välttämättä mainita lainkaan.”

    https://yle.fi/a/74-20020486

  • A.Jalkanen A.Jalkanen

    Lähetin kommentin:

    Ympäristöjärjestelmien kuten juuri metsäsertifikaattien ytimessä on ulkoinen ja sisäinen viestintä ja jatkuva parantaminen. Kaikessa inhimillisessä toiminnassa tapahtuu virheitä, mutta niistä otetaan opiksi. Kaikki poikkeamat kriteereistä ovat poikkeamia. Ei auditointi tietenkään voi havaita kaikkia puutteita, koska se perustuu otantaan. Ehkä auditointia ryhdistäisi, jos tietty alan toimija ei voisi auditoida samaa yritystä tai aluetta kahdesti peräjälkeen. Yrityksiä löytyy ulkomailta, jos meillä ei ole riittävää määrää.

    Järjestelmän sisällä laatupoikkeamat ilmeisesti tulevat enimmäkseen esiin ja saavat asiallisen käsittelyn. Tämän lisäksi tarvitaan enemmän läpinäkyvyyttä ja avoimuutta ulospäin eli paremmat raportit. Muuten sidosryhmät kuten asiakkaat ja metsänomistajat eivät saa tarvitsemaansa tietoa. Hakkuissa ja metsänuudistamisessa yritysten tekemän omavalvonnan ja laadun kirjaamisen väitetään olevan kattavaa. Kuitenkin ulkopuolinen tarkastaja eli Metsäkeskus on löytänyt muun muassa liian harvaksi hakattuja kohteita, joita ei siis pitäisi olla olemassa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Nimimerkki Experto YLE:llä:

    Sertifikaatit ja niiden ”valvonta” ovat sekä luontojärjestöille että metsänhoitoyhdistyksille tulonlähde. Ei siihen haluta koskea vaikkei täysin toimisikaan. Venäjältä tuotiin suuret määrät FSC sertifioitua puuta ikimetsien avohakkuista. Toisaalta tehdyistä virheistä pitää oppia ja siksi tuon tyyppisiin järjestelmiin ei yleensä liity isoja sanktioita, jotka johtaisivat vain ongelmien piilotteluun joka tasolla.

    MaalaisSeppo

    Metsä- ja muidenkin sertifikaattien valvonta ei ole, eikä voi olla aukotonta. Ylilyöntejä tapahtuu, mutta tapahtuuko liikaa, se on ydinkysymys. Ilmeisesti illan MOT pyrkii vesittämään metsäsertifikaattien järkevyyden. Tilalle kai pitäisi saada Vihreiden ideologian mukaista toimintaa. Vaalit lähestyy ja MOT on valjastettu vaalityöhön.

    Rikoksiakin tapahtuu. Ihmisiä ryöstetään ja murhataan. Lakejako muuttamalla ja valvontaa lisäämällä rikollisuus loppuisi?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei lakeja ja valvontaa, vaan avoimuutta. Ei ole uskottavaa, ettei virheitä tapahtuisi lainkaan. Poikkeamat voitaisiin raportoida vuosittain vaikka maakunnittain: kuinka monta havaittiin ja minkä tyyppisiä.

    Yritysten omavalvonnan tulisi tuottaa aineistoa sertifioinnin valvontaan, samalla lailla kuin viranomaisten tekemän valvonnan. Ellei tämä aineisto ole käytössä, järjestelmä saattaa vuotaa.

    Tomperi

    Niin ja sitten miten niitä toteutetaan varsinkin pienmetsänoamistaja sektorilla. Ne jotka toteuttaa elikkä MHY suunnittelee. Sertifikaatin kriteerit voisi täyttää paljon halvemmin ja monimuotoisuuden kannalta paljon tehokkaammin.

     

    MaalaisSeppo

    Monella alallahan tehdään omavalvontaa ja sertifikaattien myöntäjien valvontaa, mutta ko valvontaraportit eivät ole eikä pidäkkään olla julkisia. Yhteenvedot voisivat olla julkisia. Esim tiedot poikeamien suhteellisista määristä ja kehitysestä (trendi).

    MOT ilmeisesti tuo esiin näitä poikkeamia, mutta sivuuttaa niiden suhteellisen osuuden, jolloin on vaikea arvioida poikkeamien merkitystä. Poikkeamien trendi olisi myös tiedettävä. Veikkaan, että mukana on tarkoitushakuisuutta näin vaalien alla.

    suorittava porras suorittava porras

    Sertifikaatti ei koske pelkästään hakkuita ,vaan muutakin toimintaa metsässsä. Puuta pitäisi hankkia sertifiointehtojen perusteella vain hoidetuista metsistä. Moni tila olisi ostosaarrossa ,jos tätä kriteeriä noudatettaisiin. Uudistamaton lohko tai hoitamaton taimikko on peruste sertifikaatin menetykseen. Kuinka monta kertaa tähän puutteeseen on tartuttu? Näiden tapausten vaikutukset ja laajuus ovat huomattavasti suurempia ,kun muutamat poikkeamat harvennusvoimakkuuden suhteen. Nämäkin poikkeamat ovat usein seurausta laiminlyönneistä metsien varhaishoidon yhteydessä. Varhaishoidon puutteiden aiheuttamat menetykset voivat olla yli puolet puuston määrästä kiertoajan kuluessa. ”Reipas” harvennus aiheutaa huomattavasti vähemmän sanottavaa ja sekin tilanne korjautuu ,kun tarkastellaan tilannetta muutama vuosi myöhemmin. Harvennushan on toteutettuu useissa tapauksissa liian aikaisin.

    Jk on hakkuun voimakkuuden suhteen ”pyhä lehmä”, kun metsän saa hakata liian harvaksi pelkästään ilmoittamalla käyttävänsä jk-menetelmää. Irvokkaaksi tilanteen tekee se ,että ne tahot ,jotka suosivat jatkuvaa kasvatusta, ovat asettamassa kyseenalaiseksi jaksollisen kasvatusmenetelmän vähänkin voimakkaammat toimenpiteet, vaikka oma malli johtaa huonompaan lopputulokseen sellaisenaan.

     

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Harventamisesta keskusteltiin jälleen Hesarissa T. Amnellin kanssa. Unohdin valitettavasti mainita että taimikonhoidon laiminlyönti johtaa siihen, että ensimmäinen kaupallinen harvennus joudutaan tekemään liian aikaisin. Ehkä meterologi ja muut lukijat eivät nyt hahmottaneet mitä tarkoitin.

    Olisi mielenkiintoista nähdä mitä tapahtuisi jos otettaisiin käyttöön suorittavan ehdotus, että myös taimikonhoidon laiminlyönti olisi poikkeama metsäsertifioinnissa. Ostokieltoon se ei kylläkään saisi johtaa, koska se vain lisäisi ongelmien peittelyä, ja sumassahan saa kai olla tietty määrä sertifioimatonta puuta seassa.

    TA: Metsien harvempina pitämisestä on todettava, että Suomessahan on todettu, että metsiä on harvennettu liikaa, mikä on yksi syy metsien hiilensidonnan heikkenemiseen. Eli ei pidä kasvattaa niitä vielä harvempina. Ylipäätään ei ole hyvä ajatus, että ihminen liiaksi sorkkii metsiä, joten tuo sana ”kasvattaa” on virheellinen. Parempi olisi antaa metsän kasvaa luonnollisesti, ja ihminen sitten vähemmän ahneesti hyödyntää puita.

    AJ: Liika harventaminen liittyy ensimmäisiin kaupallisiin hakkuisiin. Ongelmien alkusyy on liika tiheys taimikkovaiheessa ja korjaussarjaksi tarvitaan taimikoiden perustaminen ja kasvattaminen alusta lähtien harvempina. Tällöin ensiharvennuksessa korjataan vähemmän mutta paksumpia runkoja ja korjuun kannattavuus paranee.

    https://www.hs.fi/mielipide/art-2000009428014.html

     

    Rukopiikki

    Kun energiapuun hinta on noussut niin sellaisilla kohteilla jotka puskee helposti lehtipuuta voi olla kannattavaa antaa kaiken ryönän kasvaa 20v ja sitten kaikki nurin. Mutta kun ei tiedä energiapuun hintaa 20v päähän.

     

    suorittava porras suorittava porras

    Pohjoisessa sertifikaatti on ”uskottava” ainakin suurten yhtiöiden kohdalla. Eivät osta tietyiltä alueilta kalikkaakaan puuta. Ainoa keino hyödyntää metsiä onkin enää suunnata tavara poltettavaksi . Tämä ei sovi luontoväen pirtaan .Soppa sakenee matkailukeskusten saadessa luontoaktivistien masinoimana boikottiuhkauksia käyttäessään lämmitykseen energiaa ,joka on tuotettu vanhoista puista tehdyllä hakkeella. Kun tämäkään ei riitä ,on poltettava turvetta! Auriko- ja tuulienergia ei ole pohjoisen oloissa käyttökelpoista.

    Sertifikaatti on hyvä renki , mutta huono isäntä. Rajoittaa liikaa pohjoisen järkevää maankäyttöä ja johtaa tavoitteiden suhteen ojasta allikkoon .

Esillä 10 vastausta, 1 - 10 (kaikkiaan 59)