› Keskustelut › Puukauppa › Metsäsertifikaattien uskottavuus

  • Tämä aihe sisältää 59 vastausta, 24 ääntä, ja päivitettiin viimeksi , sitten AvatarJovain toimesta.
Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 59)
1 2 3 4 5 6

  • Metsäsertifikaattien uskottavuus

    Sent on: 6.3.2023, 09:04

    Merkitty: 

    YLE:n juttu metsäsertifioinnin ongelmista. On käsittelyssä myös tänään MOT-ohjelmassa TV1 kello 20.

    ”MOT:n selvityksen perusteella metsäsertifikaattien valvonnassa on aukkoja myös Suomessa. Jopa oikeuden tuomioita jää huomaamatta. Sertifikaattien sääntöjen rikkominen käsitellään usein sisäpiirissä, eikä tarkastusten tuloksia julkaista. Julkisissa raporteissa ilmi tulleita ongelmia ei välttämättä mainita lainkaan.”

    https://yle.fi/a/74-20020486

    Tekijä
    A.Jalkanen A.Jalkanen
    Theme Puukauppa Puukauppa
  • Timppa 6.3.2023, 12:47

    Ylen jutussa oli kuva kuusikosta.  Ymmärsin, että se on mertsälain suojelukohde.  En löytänyt sieltä  10 §;stä sellaista vaatimusta:

    2) seuraavat a–e-alakohdissa luetellut suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous:

    a) lehto- ja ruohokorvet, joiden ominaispiirteitä ovat rehevä ja vaatelias kasvillisuus, erirakenteinen puusto ja pensaskasvillisuus;

     

    b) yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet, joiden ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus;

    c) letot, joiden ominaispiirteitä ovat maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus;

    d) vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot; sekä

    Kuvasta puuttuu erirakenteisuus ja pensaskasvullisuus .  On luultavasti syntynyt aukkoon 70 vuotta sitten.  Mitä mieltä raati on?

    Puuki 6.3.2023, 13:15

    Merkittävä määrä  lahopuuta vanhassa metsässä on yksi oma  kriteerinsä.  Ainakin pari lahopuuta on kuvassa. Merkittävyydestä en tiedä täyttyykö.

    Liian harvaksi ensiharvennettu metsä ei runkoluvultaan vaikuta ainakaan kuvissa kovin huonolta. Siinä on tehty e-puuhakkuu ja suositustiheys on sen jälkeen  900-1400 kpl/ha runkoja kasvupaikasta ja puulajista riippuen. Ellei sitten ole tehty yläharvennuksena, se ei sovi ”raamiin”.

    Timppa 6.3.2023, 13:22

    Merkittävä määrä lahopuuta vanhassa metsässä on yksi oma kriteerinsä. Ainakin pari lahopuuta on kuvassa. Merkittävyydestä en tiedä täyttyykö.

    Jokaisesta kuusikosta löytyy.  Ei ole kuitenkaan 10 §:n vaatimuksia.  Onko kyseessä tässä ”vanha metsä”.  Luulen, ettei kuva liity mihinkään kohteeseen, joista kerrotaan.  On vain napattu joku kuva.

    Puuki 6.3.2023, 13:35

    Luonnonsuojelullisesti arvokas vanha metsä on 10-pykälän c5-kohta.

    Timppa 6.3.2023, 14:28

    Luonnonsuojelullisesti arvokas vanha metsä on 10-pykälän c5-kohta.

    En tuollaista vieläkään löytänyt laista.  Kopioipa teksti.  c-kohtas puhuu lertoista ainakin minun löytämässäni versiossa.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 6.3.2023, 14:33

    YLE:n jutun keskustelussa nimimerkki jonkulainen kello 14:26.

    ”Kun katselette ohjelmaa, kannattaa annettu kritiikki suhteuttaa. Kyllä virheitä löytyy ja parannettavaa koko ajan, mutta kun vuosittain tehdään yli satatuhatta puukauppaa, ei ilman joitakin virheitä elävässä elämässä selviä. MOT sai niistä virheistä kyllä näyttävää kuvaa.

    Huomatkaa silti mittaluokka. Metsänomistajat panostavat vuosittain 50 miljoonaa euroa kriteerien täyttämiseen (mm säästöpuut ja suojakaistat). Harmi, että MOT ei ottanut kansainvälistä näkökulmaa luuppiin. Tuntuu siltä että emme ole kuitenkaan pohjasakkaa vastuullisuuskriteerien noudattamisessa.”

    226 kommenttia kello 15.

    Panu Panu 6.3.2023, 15:57

    Yli 90 % suomalaisista metsistä on PEFC-sertifioituja ja siihen päälle vain FSC-sertin omaavat metsät. Ymmärtääkseni tämä on enemmän kuin missään muussa maassa.

    Paavo Puuntuottaja vertaili joskus sertifiointikriteerejä eri maissa ja monissa tapauksissa esim. säästöpuiden jättämistä ei vaadittu. Käsittääkseni Suomessa on kansainvälisesti katsoen tiukat sertifiointikriteerit. Niiden jokaista pykälää ei varmasti aina noudateta mutta pelkästään aukkoja katsomalla selviää paljon: säästöpuiden määrä on koko ajan lisääntynyt. Nykyään säästöpuut jätetään yleensä ryhmiksi ja se alue rauhoitetaan myös raivaukselta.

    Parannettavaa varmasti on kuten aina mutta tuntuu, että joidenkin tahojen mielestä sertifioinnista ei ole mitään hyötyä. Silloin siitä voisi siis luopua kokonaan heikentämättä luonnon tilaa.

    Timppa 6.3.2023, 17:24

    Tässä meikäläisen kommentti Ylelle:

    Ennen hakkuuta tulee tehdä Metsäkeskukseen metsänkäyttöilmoitus. Sen tekee joko metsänomistaja tai hakkuun suorittava yhtiö. Ilmoituksen tekijän tulee ilmoittaa tiedossaan olevat luontokohteet. Jos ilmoittaja ei ole tiennyt niistä, niin Metsäkeskus huomauttaa. Metsänomistaja toimittaa tietysti tuon tiedon yhtiölle. Toisilla yhtiöillä on tapana tehdä omasta puolestaankin metsänkäyttöilmoitus, joten periaatteessa estetään virheellinen toiminta vahingossa. Tahallaan metsäyhtiöt eivät riko enempää sertifikaattia kuin lakiakaan.
    Mitä tuon kuvan tapauksessa on sitten tapahtunut, on jälkikäteen vaikea arvioida. Purojen varsilla tehdyistä hakkuista laki sanoo näin:
    ”1) lähteiden, purojen ja pysyvän vedenjuoksu-uoman muodostavien norojen sekä enintään 0,5 hehtaarin suuruisten lampien välittömät lähiympäristöt, joiden ominaispiirteitä ovat veden läheisyydestä ja puu- ja pensaskerroksesta johtuvat erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto;”
    Jos puron varressa ovat olleet nuo: ”erityiset kasvuolosuhteet ja pienilmasto”, niin sitten lakia on rikottu. Kuvista tuntuisi siltä, että tasainen kasvatuskuusikko on ulottunut purolle eli nuo erityispiirteet puuttuvat. Näin ollen Metsälakia ei olisi rikottu. Sertifikaatti edellytti 5 metrin suojakaistaa puron varrelle. Jos tila kuului sertifikaatin piiriin , niin sertifikaattia on ilmiselvästi rikottu. Joi ei kuulunut, niin tietenkään silloin ei.
    Soista sanoo metsälaki näin:
    ”2) seuraavat a–e-alakohdissa luetellut suoelinympäristöt, joiden yhteinen ominaispiirre on luonnontilainen tai luonnontilaisen kaltainen vesitalous:

    a) lehto- ja ruohokorvet, joiden ominaispiirteitä ovat rehevä ja vaatelias kasvillisuus, erirakenteinen puusto ja pensaskasvillisuus;

    b) yhtenäiset metsäkorte- ja muurainkorvet, joiden ominaispiirteitä ovat erirakenteinen puusto ja yhtenäisen metsäkorte- tai muurainkasvillisuuden vallitsevuus;

    c) letot, joiden ominaispiirteitä ovat maaperän runsasravinteisuus, puuston vähäinen määrä ja vaatelias kasvillisuus;

    d) vähäpuustoiset jouto- ja kitumaan suot; sekä

    e) luhdat, joiden ominaispiirteenä on erirakenteinen lehtipuusto tai pensaskasvillisuus sekä pintavesien pysyvä vaikutus;

    Lehtokorvessa pitää olla siis ”rehevä ja vaatelias kasvillisuus, erirakenteinen puusto ja pensaskasvillisuus” Kuva kertoo kyllä selvästi, ettei ainakaan tuolla paikalla mitkään tunnusmerkit täyty.

    MOT:n ohjelman tekijöillä on ollut epäilemättä kova työ löytää sopivia kohteita. Vuosittain Suomessa tehdään kymmeniä tuhansia metsäkauppoja, joissa kaikki sertifiointi- ja lakivaatimukset ovat kunnossa ja usein ylitettykin. Siihen suhteutettuina nuo ovat yksittäistapauksia, jos kunnolla niitäkään, eivätkä ansaitsisi minkäänlaista huomiota. Jospa joskus Yle tekisi sellaisen ohjelman, joka käsittelee jatkuvaa kasvatusta markkinoivien katteettomia lupauksia metsiemme kasvusta eikä antaisi heille ilmaista mainosaikaa. Se olisi Suomen metsien kannalta toivottavaa.

     

     

    Metsuri motokuski 6.3.2023, 17:37

    Timppa: MOT toimitus ottaa mielellään juttuesityksiä. Tuo on hyvä aihe.

    Scientist Scientist 6.3.2023, 19:04

    Ei kai Mhy mitenkään hyödy auditoinneista, vaan joutuu niistä maksamaan yksityisille auditointifirmoille. Auditoinnit tehdään standardin mukaan vertaillen. Verrataan standardia ja toteutuma. Pyrkimys täytyy olla jatkuva parantaminen.

Esillä 10 vastausta, 11 - 20 (kaikkiaan 59)
1 2 3 4 5 6