Keskustelut Harrastukset Metsästäjät saavat käyttöönsä reaaliaikaisen hirven verotusennusteen

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 110)
  • Metsästäjät saavat käyttöönsä reaaliaikaisen hirven verotusennusteen

    Luonnonvarakeskus (Luke) ja Suomen riistakeskus tarjoavat hirven metsästäjille reaaliaikaisen verotusennusteen. Ennuste on ensimmäinen laatuaan koko maailmassa ja se julkaistaan Oma riista -palvelussa. Tavoitteena on auttaa hirvitalousalueiden loppukauden metsästyksen ohjaamista. Verotusennuste päivittyy kerran vuorokaudessa hirven metsästyskauden loppuun saakka. Ennuste perustuu metsästäjien Oma riista -palvelun avulla keräämään hirvihavainto- ja saalisaineistoon.

    Oma riista -palvelun kautta palautettu tieto saadaan nopeasti kannanhoidon tueksi. Hirvitalousalueilla, joiden seurueet ovat kirjanneet hirvihavaintotietoja vähintään 60 prosentin kattavuudella, on laskettu jahdin edistymisen väliarvioinnin tueksi laskennallinen verotusennuste. Ennusteessa annetaan laskentahetkellä vallitseva tilanne ja hahmotellaan karkeasti, miten hirvikannan tiheys ja ensi vuoden aikuiskannan lehmä/sonni-suhde tulisivat kehittymään, jos noudatetaan verotussuunnitelmaa jahtikauden loppuun asti.

    Ennuste lasketaan päivittäin jahtikauden loppuun saakka. Ilmoitetut saaliit ja havainnot vaikuttavat kirjauspäivää seuraavan päivän ennusteeseen.

    -Merkittäviä muutoksia on odotettavissa viikonloppujen jälkeen, kun järjestelmään kirjataan suuri määrä uutta tietoa, erikoistutkija Jyrki Pusenius

    Ennuste löytyy Oma riista -palvelusta hirveä metsästäville seuroille ja seurueille. Ennusteeseen on liitetty tulkintaohjeita ja muita lisätietoja. Ennuste julkaistaan myös riistahavainnot.fi -palvelussa.

    Oma riista on sähköisen asioinnin palvelu, jota käyttää 114 000 metsästäjää. Palvelu tuottaa muun muassa riistatietoa.

  • Timppa

    Mistähän Jesse tietää, että hirvituhot ovat kasvaneet tasaisesti koko maassa?  Varmasti on em jutun tapaisia esimerkkejä.  Aivan yhtä varmasti on myös lukuisia esimerkkejä hirvialueilla hyvin menestyvistä mäntytaimikoista.  Esimerkiksi meidän porukan mailla.  Kaiketi niin on, ettei hyvin menestyvä taimikko olekaan uutinen vaan hirvien syömä.  Tämähän on tietysti hyvä asia.

    Siitä olen kyllä samaa mieltä, että hirvikantaa on syytä vähentää.  Tämänkin palstan keskusteluja lukiessa näyttää monilla seuduin näin tapahtuneen.  Sama on tilanne meiläkin.  Hirvien määrä tuntuu vähintäänkin puolittuneen muutaman vuoden takaisesta.  Onko syynä pelkästään metsästys vaiko hirvien siirtyminen muille laitumille, en osaa ottaa kantaa.  Joka tapauksessa metsästys on vaikeutunut oleellisesti.  Meillä saaliin saanti perustui takavuosina paljolti siihen, että karkkohirviä tuli passimiesten eteen.   Nyt karkkohirviä on nähty hyvin vähän.  Tänä syksynä kaikki on ammuttu koiran ajosta.   Meillä ei voi ampua aikuisia seisontahaukulta kuin teiden tuntumaan, sillä kaikki saalis joudutaan tuomaan miesvoimin vetäen louhikkoisuuden vuoksi.

    Edelleen olen samaa mieltä kuin aiemminkin olin, että hirvituhojen pelko on Suomen metsätaloudelle paljon, paljon vaarallisempaa kuin hirvituhot.  Nuo jutut vaan lietsovat lisää paniikkia.

    Anton Chigurh Anton Chigurh

    Tammelassa sijaitsevan Mustialan yhteismetsän (ainakin 5000 hehtaaria) toiminnanjohtaja Kasper Nurmi kertoo: ”15 vuoteen emme ole istuttaneet yhtäkään männyntainta. Koivunviljelyä ei voi ajatellakaan”.

    Hän esittelee tyypillistä hirvien talvilaidunta. Kumpareella sijaitsevassa harvassa taimikossa sinnittelee pensasta muistuttavia koivuja ja tupsulatvaisia mäntyjä. Kuuselle maaperä on liian karua, joten kunnon tukkimetsää mäelle ei synny (juttu on metsälehdessä 8/2007, jolloin RKTL:n mukaan hirvien talvikanta oli 79000-93000, eli sama kuin nyt).

    Timppa

    Netistä löytyy tietoja Mustialan yhteismetsästä.  Vuonna 1959 lehtipuuta oli 5 %, kuusta 78 % ja mäntyä 17 %.  Vuonna 2009 lehtipuuta oli 13 %, kuusta 38 % ja mäntyä 49 %.  Siis melkoinen muutos lehtipuun ja männyn eduksi.  Eräs hyvin tuntemani, nyt jo eläköitynyt, puunostaja kertoi olleensa harjoittelijana istuttamassa Yhteismetsän maalle mäntyjä ja mielessään ihmetelleensä sitä, miksi näin tehdään rehevälle maalle.

    Hakkuusuunnite yhteismetsälle vuosiksi 2009-2019  on vuodessa 26600 m3 (4,6 m3/ha), mistä tukkia 50%.  Hakkuusuunnite jakaantuu: kuusitukit 9400, mäntytukit 4100, koivutukit 900, kuusikuitu 4600, mäntykuitu 6700, koivukuitu 2900 m3.  On siellä näemmä aika monta istutusmäntyä tukiksi varttunut.

    Jokainen tietysti tekee omat johtopäätöksensä.

     

    MJO

    Ei viimeisen 15 vuoden istutukset tuossa tilastossa näy.

    Jokainen voi myös tehdä mieleisensä johtopäätöksen.

    Eiköhän yhteismetsän toiminnanjohtajalla ole ollut kohtalaisen hyvä tieto yhteismetsän tilasta?

    Planter Planter

    Reaaliaikainen ennuste helikopterilla ja taimituhoihin tympääntyneet metsästäjät haluavat kiistan hirvi-ja lupamääristä Riistakeskuksen kanssa korkeimman hallinto-oikeuden käsiteltäväksi.

    https://yle.fi/uutiset/3-9929276

     

    Visakallo Visakallo

    Erilaiset vedätykset ja suoranaiset epärehellisyydet hirvien määrissä ovat tulossa tiensä päähän. Sanotaankin, että jos mitkään selitykset eivät tunnu tehoavan, kannattaa kokeilla totuutta.

    jees h-valta

    Olisi kannattanut jo aikaa kokeilla sitä totuutta. paljon on tuhoa tehnyt liian suuri hirvikanta. ja siksi todella, nopeasti uudet alkeet siihen toimeen ja hirvikanta rajusti alas. Se on itseasiassa ainut mahdollisuus.

    Timppa

    Katselin tuota reaaliaikaista seurantaa.  Yllättävän hyvin on saalista saatu.  Ollaan usein lähellä viime vuoden vauhtia.  Kun kuitenkin pitäisi ylittää tuo saalis jollain 20 %:lla, niin sitä en oikein usko mahdolliseksi.  Päivät lyhenevät ja porukka väsyy.

    Mielenkiintoista olisi tietää tuon Kuivaniemen tapauksen taustoista vähän enemmän.  Onko siellä jotain pitäjän sisäistä kränää.

    Meillä Espoossa kävi kerran sutari, joka kertoi metsästävänsä hirviä Tervolan tienoilla siis Rovaniemen eteläpuolella.  Kertoi todellakin, että Kuivaniemeltä ja Iistä vaelteli ainakin silloin hirviä sinne Tervolaan.  Tilanne on saattanut muuttua varsin nopeasti.  Kemijokivarressa ei ehkä ole enää hirville taimikoita, kun taas etelämpänä niitä saattaa olla entistä enemmän.  Virkamiehet saattavat olla jälkijunassa.

    mettämiäs

    Eipä taida Kasper Nurmi olla Mustialan yhteismetsän toiminnanjohtaja…

    Timppa

    Kasper Nurmi on eläkkeellä.   Antonin juttu oli 10 vuoden takaa.  Silloin oli tosi paljon hirviä.

Esillä 10 vastausta, 71 - 80 (kaikkiaan 110)