Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.
Kiitoksia Annelille. Tuosta maapinta-alasta kun vähentää asuinalueet ja pellot niin saadaanko sitten määrä mikä laiduntaa metsissä? Toki peltojakin hirvet käyttävät.
Aika vähän hirviä näkee pelloilla. Onhan tuo luku aika korkea kun siitä vähentää vielä pellot tiet ja taajamat. Liian korkea. Etenkin etelässä, jonne pakkautuu vielä lisäksi saman verran kauriita samoille apajille. Kauriit hyödyntävät peltoja ja puutarhoja metsän lisäksi mutta silti. Pitäisi saada suurpetojen kannanhoidollinen metsästys käyntiin jotta ainakaan niille ei tarvitsisi jättää koko ajan lisää hirviä.
Rakennettuun maahan kuulunee ehkä myös voimalinjat joita hirvi voi hyödyntää. Tuntureita ei. On helpompi laskea jos käyttää lukua 75 % metsää maa-alasta.
Riikilällä oli taas asiaa kolumnissaan. Sopivan hirvikannan päätöksenteon vaikeuksista on sanottu että metsänomistajat siellä tosiasiassa päättävät, vaikka muodollisesti eivät, ja omistajat ja metsästäjät ovat useinkin samat henkilöt. Onko ongelman yksi syy se että meillä on valtaosa metsänomistajista pienten puuhapalstojen omistajia? Niitä joilla puuntuottaminen on pääelinkeino tai tärkeä sivuelinkeino on omistajista vähemmistö. Muistaakseni jokunen vuosi sitten tehtiin kysely, jossa mielipiteitä metsästyksestä oli jaettu pinta-alan mukaan. Mikähän tässä oli tulos?
Käsite ”metsänomistaja” on täysin tyhjä sisällöltään. Metsää voi omistaa, kun tarjoaa tarpeeksi korkean hinnan myytävänä olevasta tilasta tai saa perinnön. Muuta se ei intresseistä kerro. En tiedä, miksi tällaisissa yhteyksissä puhutaan metsänomistajista. Luonnonperintösäätiökin on metsänomistaja.
Hyvä näkökohta Gla. Johdattelin edellä siis ajatusta siihen kysymykseen onko suuren pinta-alan omistajan tavoitteet erilaiset kuin pienen. Lisäksi vaikuttanee se onko tila hankittu rahalla sijoitusmielessä.
Korjauksena hirvikannan tavoitteiden asettamiseen voisi toimia menettely, jossa suuren pinta-alan omistavalla olisi enemmän sananvaltaa kannanhoidossa kuin pienen tilan omistajalla. Mihin kohtaan päätöksenteossa tämä vallankäyttö sijoittuisi, sitä en hahmota, kun en itse osallistu hallintoon enkä käytännön toteutukseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään