Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Itse aion jatkos sekä itseni tyttöni ja viime aikaisten amerikan tapahtumien vuoksikin kieltää aseiden kantamisen omistamillani mailla,ruokaa kyllä saa kaupasta ja tukea sossusta,mutta mun mailta sitä ei haeta enää.
No ei kai kukaan metsästyksen takia eikä ainakaan jonkun tavoitteen vuoksi ala panikoimaan. Ei ainakaan ne jotka ovat kohdaltaan metsästyksen lopettaneet.
Tältä kaudelta on hirvenpyynti finaalissa. Lupia oli naurettavan vähän hirvikantaan nähden. Hirviä on todellisuudessa paljon enemmän kuin tilastot näyttää. Kyse on siitä paljonko muu yhteiskunta sietää jonkin kennel harrastuksen vahinkoja, kyllä ylärajoilla mennään. Viisi hirvikolsria päivässä ja satoja miljoonia metsätuhoja vuodessa. Miten tähän on tultu, eikä enää tilanne korjaannu.
Ei riistakeskuksella ole tavoitteena kannan pudottaminen. Metsästäjät haluaa säästää tuottavat naaraat, joka johtaa ilman ohjausta urosvoittoiseen saaliiseen. Tämä taas aiheuttaa sukupuolijakauman vääristymän, joka johtaa siihen, että naaraat tulevat kantaviksi myöhään tai ei lainkaan. Tästä seurauksena vasat jää pieniksi, ja niistä kasvavat sonnitkin jää pieniksi, pienet sonnit kelpaa lehmille huonosti. Hirvikanta jalostuu pieneksi, ja huonosti tuottavaksi. Tämän takia se suositus sukupuolista, eli tavoitteena parempi kanta, ei pienempi. Käytännössä saadaan metsästää pidempään, kun kaikkia nähtyjä ei saa ampua.
Tasan eivät käy onnen lahjat (Tolopaiselle) Paikkakunnan hirvenmetsästäjien tekemien havaintoilmoitusten perusteella hirvikantaa ei voi kehua runsaaksi. Yhdellä porukalla kuuden metsästyspäivän osalta havaintoindeksi on 0,7/ päivä. Toisella kahdeksan päivän jälkeen 1,25/ päivä . Seurojen keskiarvo 2,6.
Saalistilaston perusteella vain hieman yli puolet jaetuista pyyntiluvista on käytetty. Pankkiluvat mukaan lukien lupia on vielä yli puolet jäljellä.
Pienriistan metsästys on aina ollut harrastuksena ok. Suurpetojen metsästys on ollut nykyisin pyyntilupiin perustuvaa, ja ainakin karhun osalta johtanut karhujen liialliseen lisääntymiseen.
Hirvieläinten osalta meillä toteutettu hirvipolitiikka pyyntilupakäytäntöineen on johtanut liian korkealla pidettyyn hirvieläinkantaan, mikä pitää liikenteessä hirvikolaritason korkealla sekä hirvikärpäsriesan jokavuotisena.
Metsätaimikoiden osalta hirvituhopelko on ohjannut vahvasti puulajivalintaa huonosti ilman läpenemistä kestävän kuusen hyväksi, mistä johtuen on odotettavissa jo lähivuosikymmeninä laajojakin kuusikoiden pystyyn kuolemisia.
Myös metsäpalot, kuusen juurikääpätuhot sekä kuusikoiden myrskytuhot ovat lisääntymässä ilmastomuutoksen seurauksena. Nyt olisi kirveelle ja hirvikivääreille pikaisesti käyttöä.
Täällä tavan takaa esiin nouseva toive hirvieläinkantojen lähes romahduttamiseen aiheuttaisi todennäköisesti suurpeto-ongelman.
Tilanne tosiaan on muuttunut. Meillä on kasvava karhukanta ja nopeasti kasvava susikanta, jollaista ei ole nähty sitten 1800 -luvun. Ne eivät jää imemään peukaloaan, jos ravintoeläimet poistettaisiin.
Täysrauhoitus on kestämätön tilanne vääjäämättä. Kun tulevaisuudessa näiden määrä ja vaikutus hirvieläinkannan määrään ja vasatuottoon muuttuu oleelliseksi, pitäisi koko lupakäytäntö miettiä kokonaisuutena.-kai.
Äkkinäinen säänneltyjen hirvi- ja vhp-kantojen romahduttaminen tuskin on kenenkään toive, eikä asiaa tarvitse sillä keinoin hoitaa. Vähittäinen hivutus alaspäin, mikä on onnistunut hirvellä, on mahdollinen myös vhp:llä. Nykyinen systeemi jossa suurpedot saavat lisääntyä ilman rajoitteita (kun niille jätetään aina tarpeeksi saalista) ei ole pitkällä aikavälillä kestävä tapa toimia: niiden aiheuttamat haitat eskaloituvat.
Kun ilveksen metsästys oli mahdollista, oma kokemus oli alkuinnostuksen jälkeen, että yhteislupajahteihin osallistuminen jäi yksien ja samojen metsästäjien jutuksi.
Kun annetaan susikannan kasvaa ongelmallisen isoksi, en tiedä mistä löytyy innokkaat hurttien perässä juoksijat vuodesta toiseen. Kun hirvien kanssakin alkaa olla niin ja näin.
-ja Susikanta painottuu länsisuomen vhp -alueille. Miten onnistuu laajamittainen susijahti tiheän asutuksen ja rikkonaisten alueiden seassa?
Vielä kun joku poninhäntä Vihreä kahlehtii itsensä autonrenkaaseen.
Kerran olen ollut ilveksen yhteislupajahdissa mukana. Se riitti minulle. Oli tosiaan jahtia, ei metsästystä. Muistutti lähinnä amerikkalaista tv-sarjojen FBI:n ihmisjahtia . Karhujahdit ovat kuulemma vielä enemmän jahteja, vielä vähemmän metsästystä. Niihin en ole kertaakaan osallistunut.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään