Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 325)
  • isaskar keturi

    Aineettomilla hyödykkeilläkin on arvonsa ja siten parantaa metsätalouden kannattavuutta. Kahden viikon kuntokurssi jossain kylpylässä maksanee sellaiset pari tonnia. Kuitupuun hankintahakkuu 2 viikkoa käsipelillä tuottaa siis sen vaivaisen muutaman satasen kantorahatulon lisäksi 3-4 -kertaisesti aineettomana hyödykkeenä ja ilman veroa. Raitis ulkoilu ja parantunut terveys (kohtuullisella rehkimisellä) vielä vähän ekstraa. Päiväkaupalla poissa tuhlaamasta jossain muualla turhuuteen (kuppilat, kapakat, teatterit jne.). Hyvä lopputulos tuottaa onnellisuutta, joka on mittaamaton arvokasta. Ei prkl sitähän ollaan miljonäärejä muutaman vuoden jälkeen.

    Mutta onneksi on hirvet, jotka ovat jakamassa pottia.

    Metsäkupsa Metsäkupsa

    Olen pienestä pojasta kuullut  virren, ettei metsätalous kannata. Täälläkin oli edesmennyt metsänomistaja, joka haasteli silloisen pinta-alaverotuksen aikaan, että lahjoittaisi maansa pois, verottaja kaiken vie. Totuus oli hänen osaltaan, kuten monen muunkin metsänomistajan , oikein maastaan kiinnipitävä ,  luopui taivaallisen kutsun johdosta aikanaan.

    Ostotilallisena voin 34 vuoden kokemuksella olla kannattavuuteen tyytyväinen. Ei tie äkkirikastumiseen ole, riski/ tuottosuhde ollut ainakin tyydyttävä. Nykyisillä metsämaan hinnoilla ei minun laskuopilla taida hääppöistä kannattavuutta saada kylläkään puunmyynnillä.

    jees h-valta

    Eipä juuri, kyllä siihen pari tuulimyllyä tarvittaisi minunkin viimetteen kauppani plussalle kääntöön. Parikymmentätuhatta tiehen vei sen katevarauksen. Toki verotuksellisesti hiukan etua. Muutaman vuoden sisään kyllä puukaupoistakin vielä kerkiää mahdollisesti omansa ottaa.

    Puuhastelija

    Kyllä metsätalous on kannatellut minun maatalouttani huonoina aikoina. Nyt maataloudessa on huonoa aikaa ollut niin paljon, että alkaa metsät olemaan aika matalia. Uskon kuitenkin, että tästä noustaan.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Jos opeteltaisiin kevyttä kannattavuuslaskentaa? Olen jotenkin tykästynyt  sijoitetun pääoman tuottoon. Se kertoo tämänhetkisen kannattavuuden, siihen ei tarvita kasvumalleja eikä korko-oletuksia.

    Sijoitetun pääoman tuotto Anskun sipo = (vuositulot – vuosimenot – verot)/metsätilan arvo. Prosenteiksi kertomalla x 100.

    Tästä luvusta voi laskeskella keskiarvon pitemmältä ajalta ja tiedot löytyvät veroilmoituksista. Ainut minkä joutuu lisäksi laskeskelemaan on metsätilan arvo, mutta siinä auttaa metsaan.fi tai jokin kehittyneempi metsävaratiedot sisältävä järjestelmä.

    Tässä maailmassa esimerkiksi metsänuudistaminen tai taimikonhoito on selkeästi investointi, joka parantaa heti metsätilan arvoa lähes koko määrällään.

    Ongelmaton sipokaan ei ole: se ei huomioi metsätilan arvon alenemista hakkuissa ja sen arvon nousua puuston kasvun myötä.

    KeMeRat

    ”Ongelmaton sipokaan ei ole: se ei huomioi metsätilan arvon alenemista hakkuissa ja sen arvon nousua puuston kasvun myötä.”

    Silti metsätilan arvo on muuttujana edellä esitetyssä yhtälössä?

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Hyvä huomio KeMeRat. Muistin sipon kaavankin väärin, oikea on tässä:

    Jyrki Ketolan sipo % = 100 * (kasvun arvo – keskimääräiset kulut) metsän arvo

    http://www.tuohtametsasta.fi/wp-content/uploads/2019/12/Oma-metsätalous-Metsänomistajan-talouskoulu-Jyrki-Ketola.pdf

    Tuo oma siponi on yksinkertaisempi kun siinä tarvitsee arvioida vain metsän arvo, ei kasvua.

    Visakallo Visakallo

    Toki kannattavuuslaskelma näyttää huonompaa silloin kun metsätilan arvo on noussut, mutta onkos se nyt ihan kauhea asia? Ainakin minua nukuttaa nyt paljon paremmin kuin nuorenpana.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Yleensähän käy niin että jos metsätilan arvo on korkea, myös puun myyntitulot ovat suuria, joten ei kannattavuus välttämättä ole huono eikä hoidettujen metsien kasvukaan.

    Panu Panu

    Ketolan kaavan kasvu ja kulut ovat ilmeisesti vuositasolla. Ja metsän arvo on ilmeisesti sen vuoden alussa. Jotta kaava olisi oikein niin jakoviivan yläpuolelle pitäisi vielä lisätä metsän arvon muutos.

    Kun se tehdään niin huomataan, että kulut yleensä siirtyvät sinne metsän arvoon, esim uudistus- ja raivauskulut. Käteinen muuttuu metsään sijoitetuksi pääomaksi.

    Tässä käytetty keskimääräiset kulut on hieman hämärä käsite.

Esillä 10 vastausta, 21 - 30 (kaikkiaan 325)