Keskustelut Metsänomistus Metsätalouden kannattavuus

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 410)
  • suorittava porras

    Monet ovat pilanneet ” pienen lisätulon” houkuttelemina ainakin osan metsiensä tulevaisuudesta . ”Odotellaan vähän ,että saadaan kemerat ja vielä vähän, että saadaan enemmän kemeraa” ovat tuuttuja sanontoja metsäammattilaisten suusta vielä lähimmän kymmenen vuoden sisällä. Näillä opeilla on aiheutettu tuplasti enemmän vahinkoa saatuun pieneen rahalliseen hyötyyn nähden. Härskeintä peli oli silloin ,kun kehotettiin maanomistajaa tekemään nykyisiä ennakkoraivauksia vastaavat raivaukset vasta hakkuun jälkeen…..,että saadaan kemera. Tästä on omallakin kohdalla runsaasti kiistatonta näyttöä. Tuohon aikaan alettiin kuitenkin ihmetellä konekorjuun vaurioita ,jotka väännettiin silmää räpäyttämättä konemiesten ”ansioksi”.

    Sietäisi tutkia ,paljonko hoitotoimien viivästymisellä ja laiminlyönneillä on osuutta puuston kokonaiskasvun heikkenemiseen. Hyvin hoidettujen metsien kasvu kuitenkin paranee tasaisella tahdilla ,kun hoitotoimet tehdään biologisesti oikeaan aikaan ilman viiveitä. Työkustannuskin on huomattavasti pienempi verrattuna viivettä sisältävään kasvatusketjuun. Onnistumisen hyöty kattaa koko ketjun. Valitettavasti  nykytiedon valossa alle puolet metsää omistavista hoitaa taimikkonsa ajallaan. Varhaisperkauksen laiminlyönti on yleistä. Ei edes kemera-houkutin auta. Kemeravarat voisi kuitenkin suunnata vain varhaishoitoon, ei laiminlyöntien tukemiseen. Risukontuotantopalkkioiden aika on auttamattomasti ohi .

    A.Jalkanen

    Aivan!

    Verde-lehdessä kommentti metsätalouden kannattavuuslaskentaan ja kehitysluokkajakaumaan.

    ”Kestävän kehityksen talousmetsä on tasapainossa ja sisältää kaikki puun ikäluokat joko limittäin tai vuosittaisina puuviljelminä. Kestävään tasapainoon ei voi soveltaa koron aika-arvoa, koska kestävyyden tulee säilyä joka suuntaan symmetrisesti.

    Kestävä talousmetsä voidaan määritellä puuntuotannon talouden käsittein metsäksi, jonka vuotuinen hakkuu tuottaa maksimaalisen arvon metsän tasapainon järkkymättä. Haetaan sellainen tasapaino, missä tukkipuun, sellupuun ja muun kaupallisen aineksen arvotuotto maksimoituu. Tähän ei tarvita korkoa. Metsä voidaan toki arvottaa perpertuaalina. Vuotuinen hoitokustannus on perusteltu, jos se lisää vuotuista arvotuottoa hintaansa enemmän. Hoitotapaan sisältyvät hiilikadot ja -sidonnat on syytä myös hinnoitella.

    Kestävän talousmetsän määrittely on riippuvainen hakkuutuotteiden hintasuhteista joten määrittely elää ajan myötä vaikka ohjauksen on perustuttava tasoitettuihin pitkän tähtäyksen hintanäkemyksiin. Kestävää talousmetsääkin on hoidettavat paikalliset luontoarvot huomioiden.

    Yksityisen sijoittajan kannalta korko voi olla tärkeä, ainakin, jos ei aio jättää metsää parempana jälkipolville.” (Olli Saarinen)

    Puuki

    ”Vanha” th-tyyli on muutenkin jo aikansa elänyt, kun se olisi liian kallista tehdä nykykustannuksin.  Varhaishoitokustannuskin menee jo yli 500 € /ha helposti.

    Mo:lle arvotuotto (arvokasvu) maximoituu , jos kustannuksiin nähden  paras mahdollinen ha-tuotto saadaan aikaan valitulla realistisella korkokannalla laskettuna. Muut arvot voi tarvittaessa/halutessaan hinnoitella erikseen mukaan.  Kestäväksi mh:n tekee mm. se , kun toimitaan olemassa olevien metsälainsäädännön , ls-lain ja sertiohjeistuksen mukaisesti tai mieluummin vielä vähän niitä paremmin. (kuten on tehtykin;  esim. viime vuonna säästöpuita on jätetty keskimäärin 2x enemmän/ha  kuin PEfc-sertin mukaan pitäisi olla).

    Hämis

    Oletteko hakeneet kannattavuutta esim. ottamalla lahot isännän puiksi ja haketukseen hakemalla.näin lisäarvoa. 17e/m3 ei ole paljoa laho tai ylilahosta. Sen sain nyt päätehakkuulta etelässä.

    Tolopainen

    Nyt kannattaisi myydä klapeja Saksaan, hinta 290€/pinokuutio. Etelä-Suomessa ajelee puolalaisia rekkoja, jotka voisivat viedä suursäkkeihin pakattuja klapeja. Niillä ei usein ole mitään paluukuormaa. GPS:n avulla voivat noutaa puut helposti haja-asutusalueilta.

    Puuki

    E-puun arvonnousu ja niiden korjuut lisää kannattavuutta omalta osaltaan.  MU:en mukaan karsittu ranka on suosituinta e-puumarkkinoilla.

    Mielenkiintoinen käppyrä korjuukulujen suhteesta puun keskijäreyteen ja savotan e-puu saantoon.  Jos korjataan esim. 100 mottia n. 25 l:n puuta, niin sama korjuun yksikköhinta tulee kuin 50 motin savotassa n. 40 l:n puilla.  Saannolla on siis iso merkitys korjuukuluihin kuten voi  helposti olettaakin.   Suhteellisesti suurempi kuin korjattavan puiden keskikoolla .

    A.Jalkanen

    Kuinka niin päässä laskit (vai analyyttisesti), että suhteellisesti suurempi?

    Puuki

    Ihan arviolta heitin.  Mutta voi sen laskeakin ;  100/ 0,025 = 4000 , 4000 / 2 = 2000.  50/ 0,04 = 1250 .

    suorittava porras

    Kasvatusketjussa on jotain pahasti pielessä ,jos ainoastaan energiaksi kelpaava runkopuu noin kovasti kiinnostaa. Metsä pitäisi kasvaa ihan jotain muuta.

    Lukiessani makasiinia , näin ilokseni Jarmo Ketolan kirjoituksen metsänhoidon tason huimasta noususta viimeisen 30 vuoden aikana. Olen täysin samaa mieltä hänen kanssaan hänen esittämistään näkökohdista. Hänen oikeaksi katsomallaan tavalla luodaan todellinen perusta metsätalouden kannattavuudelle.

    Kaikki alkaa onnistuneesta uudistamisesta ja oikeasta töiden ajoituksesta. Toimimalla Ketolan tavoin ei tarvitse turvautua energiapuolellakaan keräilytalouteen. Metsä tuottaa kohtuullisen vähällä vaivalla pelkkää ainespuuta ,jonka tuotannon jätteistä ja sivuvirtoista on energia helppo ottaa keskitetysti talteen ilman ylimääräisiä työvaiheita ja laitteita. Metsäkin jää varmasti parempaan kuntoon ja arvokasvun tilaan verrattuna energiapuuvetoisen toiminnan tulokseen .

    Metsätalouden kannattavuutta ei paranneta kasvattamalla energiapuuta. Ainespuun tehokas kasvatus on ainoa vaihtoehto. Jos energiapuun osuus alkaa kasvaa , on toimissa epäonnistuttu ja kannattava toiminta vaarantuu .

     

    Puuki

    Metsäteollisuus tekee parasta tiliä puun sivutuotteilla, energian tuottamisella ja myynnillä.  Jos kuitupuut hinnoiteltaisiin jo kannolla lähemmäs niiden arvonlisää, niin ei muuta kannattaisi kasvattaakaan kuin kuitupuuta

Esillä 10 vastausta, 381 - 390 (kaikkiaan 410)