Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Veden kulun hidastaminen on yksi keino parantaa puhdistustehoa. Lisätään vaikka mutkia ojiin tai erilaisia patorakenteita.
Nyt on jo meneillään kokeiluhankkeita, joissa tutkitaan aineiden poistoa purovesistä. Esimerkiksi yksi suodatinmalli taisi olla rakenneltu kalkkikivestä. Myös olisi hyödyllistä jos soilta tulevien lumien sulamisvesien happamuutta voitaisiin vähentää.
Miten olisi se sammaloitunut oja? – Vai onko se liian mökin mummomainen keino puhdistaa vesiä? Onko ihan pakko aina mennä koneiden kanssa tukkimaan ja muuten sorkkimaan niitä suo-ojia, annettaisiin luonnon kerrankin hoitaa hommat.
Olen nähnyt sammaloituneen ojan, joka osin oli ns aivan pinta valuntaa, kaivinkoneella oli maita kaiveltu jossakin sadan metrin päässä järven rannasta, niin vaan oli pieni muutaman neliön muotoinen delta muodostunut järven rantaan, vesi voi ja siirtää taitavasti hiekan hiedan saveksen sammalikossa …
Kyllä suolle joka purkaa vesiä noroon tai ojaan voi kivennäismaapohjan näkyviin kaivaa. Ei siellä virtauksia ole. Mutta luonnon noroon tai ojaan, jossa hienojakoista kivennäismaata on pojalla tai lähellä pohjaa, ei kannattane mennä kaivurilla sorkkimaan varsinkaan syventämään.
Kun itse puhun suo-ojista niin ne eivät yllä kivennäismaahan. Turveoja ei virtauksesta syövy. Penkka kestää serpentiinin muodon. Jos kaivaa kivennäismaan näkyviin virtaojassa, niin sen on oltava suora. Kuten näissä vanhojen norojen ja virtaojien ojituksissa niitä onkin kaivettu suoriksi ränneiksi.
Vesi on nöyrä aine, ei se mutkia kunnioita. Patoamisilla kerätään vesi seisomaan ojiin. Olen näitä pohja- ja putkipatoja nähnyt, osallistunut jopa ne aiheena oleviin koulutuksiin. Padot oli kyllä huolella tehty, vesi vain seisoi niiden takana ojissa piripinnassa. Ei kai se ole kunnostusojituksen tarkoitus?
Onhan meillä myös navero-ojat, joista vesi ei välttämättä laske minnekään. Normaalitilanteessa tietysti halutaan että vesi liikkuu eikä jää seisomaan. Padon korkeudella voidaan kuitenkin säätää vedenpinnan tasoa padon takana, eli vesi liikkuu vasta tietyn korkeuden ylitettyään. Säätöpadolla saadaan veden pinnan tasoa jopa säädettyä kunkin vuoden sateisuuden mukaan.
Padon korkeudella voidaan kuitenkin säätää vedenpinnan tasoa padon takana, eli vesi liikkuu vasta tietyn korkeuden ylitettyään.
Minulla tuona padotuskorkeutena toimii oja, joka laskee ojitusalueelta puroon. Siitä on otettu tuo vesinäyte lukijoiden kuviin. Ojitusalue on 4..5 ha ja sen keskellä on isompi ja syvempi oja pituutta 200 m ja pohjan leveys 2 m, jossa vettä kesällä kuivana kautenakin n. 30..50 cm. Se toimii altaana ja padotus tulee tuon verran ylempänä olevasta laskuojan pohjasta. Tavi on pesinyt tuossa allasojassa muutaman kesänä.
Taveja ja muita sorsalintuja näkee 1 km päässä olevassa järvessä, johon tämä puro laskee, johon ojitusalueen vedet laskee. Viime vuosina ei ole ollut tavin pesintöjä altaassa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään