Tomperille :oletko lukenut laskurin taustadokumentin? Mitkä parametrit ovat mielestäsi virheelliset? Jotkut täällä ovat kokeilleet ja todenneet lähes toimivaksi. Jos huomioi mielessään ne virheelliset parametrit ja kalibroi niillä tuloksen? Mielestäni laskurit ovat periaatteessa hyviä, koska ne laittavat miettimään kannattavuutta.
Miksi kukaan ei näytä minulle tai tuo muutoin esiin mittaustuloksia joita on tehty saostusaltaaseen tulevasta ja lähtevästä vedestä. Se tässä minusta on ongelma.
Olen erittäin tyytyväinen jos Te kokeneempana netin käyttäjänä löydätte niitä tuloksia tai koulutuspohaanne hyväksikäyttäen löydätte ja tuotte julki.
Muistan kun ensi kerran suo ojituksista puhuttiin tulvamielssä, Pohjanmaa tulvi keskellä kesää, metsänhoitaja sanoi julkisuudessa että ojitus ei lisää tulvia, näin lehdessä otsikoitiin, saattoi olla että tarkoitti sadantaa ja virtaamia, eihän ne muutu keskimääräisesta vuositasolla merkittävästi…
Turvemaan notko tulvi ennen aina keväisin . Täynnä vettä virtas kuin koskessa lumien sulaessa. Kun tehtiin ojat , loppui kevättulviminen ja puun kasvukin elpyi. Vesioja kuljetti myös lietettä kuivalle maalle (entiselle metsäniitylle) ennen vesistöä. Paras puun kasvu siellä lietealueella koko palstalla.
Jos ojituksen vaikutuksia mitataan esimerkiksi Saimaan veden pinnan tasossa niin olen täysin samaa mieltä, ojituksilla ei ole merkitystä. Mutta Pohjanmaalla on ja varsinkin kesätulviin. Toinen muutos vaikutus on täysin käänteinen tulviin verrattuna. Kuivina kausina pienet joet ja purot kuivuvat tai veden vähyyden takia lämpenevät niin että lohikalat kuolevat, tai ovat kuolemassa, ja suurin syy veden lämpenemisiin näissä jokiloissa on veden vähyys…. joka johtaa lämpenemiseen ja myös hakkuut…
Nimetön14.1.2023, 09:05
ojitus ei lisää tulvia
Nykykäsitys on tosiaan se että koska ojittamaton suo on keväällä yleensä täynnänsä vettä, se ei pysty tasaamaan ainakaan kevättulvia.
Näinkö on? Jänkkä on talven luovuttanut vettä pienvesistöihin, kuten kuuluukin, se on hänen tehtävänsä. Jänkän vesipinta on kevättulvan aikaan alimmillansa? Se onko sen veden imukyvyllä silloin merkitystä, on eri asia. Niin valtavat vesimäärät ovat kyseessä ja imeehän se ojitettukin suo? Noihin ojiin vesi tulee vauhdilla ja liian kovalla vauhdilla se myös etenee. Olen moottorikelkalla ajaessanikin keväisin ollut vaikeuksissa noiden keinotekoisten tulvivien purojen kanssa. Ojitetuilla alueilla luonnon omien painanteiden viivyttävä vaikutus on olematon. Järvisyys-%:lla pienimuotoisestikin on merkitystä. Esim. Tornionväylään suomen puolen sivujokien tuomat valtavat hiekka-, hiesumäärät (”hiekkapankit”) muuttavat jokiuoman poikkileikkausta ja luovat otollisia paikkoja jääpadoille. Ruotsin puolelta tulee puhtaat vedet. Ruottalaiset ovvat meitä viishaampia (meän kieltä). Etelämpänä tilanne voi olla aivan toinen. Sitä en kiistä.
Jonas, en tiedä. En ole hydrologi. Mutta arvaan, että jänkän vesipinta on alimmillaan heinäkuussa ja ojitetun suon vesipinta on yleensä aina alempana kuin ojittamattoman. Myös teillä siellä pohjoisessa, missä vettä tulee taivaalta aina enemmän kuin mitä sitä haihtuu.
Ilmaston muuttuessa ennustetaan kuivuuskausien voivan yleistyä. Olisi siis erittäin hyvä jos suometsiin kehitettäisiin säätöpatoja niihin kohteisiin joissa on selkeät laskuojat. Hätätapauksessa toki puuniput auttavat ja niillä saa lisätehoa ravinteiden pidätykseenkin.
Nimetön14.1.2023, 09:56
Enpä ole hydrologi minäkään. Järkeilin vaan, että kun on pitkä talvi takana ilman vesitäydennystä? Kesäisin kuitenkin sataa, jos sataa. Olen käsivarressa joskus veljeni kanssa kerännyt hilloja palsoilta polttavassa helteessä sukkasillani. Tämä muuttuva ilmasto on tuhonnut palsoja ja tuhoaa ilmeisesti loputkin. Se on kuitenkin jo toinen juttu.
Tomperin havainto ojitusalueiden kuivuvista puroista kesän kuivina aikoina pitää paikkansa. Vanha isäukkoni sanoo veden olevan joskus niin vähissä, että saa pohjan tervata.
Sehän se tulvia aiheuttaa kun purot on ruopattu ränneiksi. Tulvivat puronvarsinotkot on tavallaan sulakkeita ja vesi liikkuu mutkaisissa urissa muutenkin hitaammin kuin isoissa suorissa ränneissä.
Ruotsin puolella on puhtaat vedet. Olisihan sielläkin ollut valtavasti hyviä ojituskohteita jos olisivat halunneet ojittaa. Aina saa ruotsin tutuille ja sukulaisille hävetä meidän sotkettuja vesiä. Ero on niin havaittava.
Nimetön14.1.2023, 15:58
Ruottalainen ei ole niin ahne niinko met olema. Jänkkä ei ole heile Jumalan luoma rankasu rantatalon sixtenile, niinko on täälä kalletappiselle. Jänkilä on valtava merkitys ekosysteemissä. Kyllikseni olen kuulu maailman puhtaimista vesistä. Höpö höpö. Ruottalainen käsittelee mettiänsäkki siivosti. Joku kirjoitti ennen Kirunaa olheista valtavista hakkuuaukeista. Tuli mielhen Nätti Jussi, joka oli kehunu hakkuuhommista eri tuntureila. Kuulija oli sanonu, että eihän tuntureila puita ole? Ei ennää sano Jussi! Ruottissa kulkevat suomalaiset lintumettälä. Lintuja on ja mettiä. Eesmenny poromies Lars, minun neppain sillä puolen, sano laitumien kunnon olheen tyy’yttävä. Meilä se on huono. 🙂
Tämmöstä purkausta!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.