Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kuten olen joskus sanonut, minua ei kiinnosta tokit eikä pokit. Minua kiinnostaa ne liejudyynit ojien suussa järvenlahdessa. Kuka on ne siihen salaa ajanut, kun ojat eivät ole niitä siihen kuulemma tauonneet .
Sanoisin ennemmin että mitä vähemmän on TOC, sitä kirkkaampaa vesi on. Eli kumpi tahansa POC tai DOC voi näkyä ruskeana värinä. Vai eikö näy?
TOC(= DOC+POC) on summa eri orgaanisista hiilistä. DOC on liennut orgaaninen hiili eli Dissolved Organic Carbon ja POC on Particulate Organic Carbon.
Anteeksi meni juuri toisin päin kuin edellä. Liuennut orgaaninen hiili DOC värjää vesiä mutta ei POC AI:n mukaan.
DOC:n ja POC:n suhde Pintavesissä, erityisesti suomalaisissa järvissä ja joissa, DOC muodostaa valtaosan (noin 90–95 %) orgaanisen hiilen kokonaismäärästä (TOC). Koostuu pääasiassa humuspitoisista aineista, jotka antavat vedelle sen tyypillisen ruskean värin. Se on tärkein energianlähde vesistöjen bakteereille.
POC (Hiukkasmainen orgaaninen hiili): Sisältää elävää ja kuollutta eloperäistä ainesta, kuten planktonia, detritusta (hajoavaa ainesta) ja pieniä eliöitä.</span>
Suhdeluku: Suora suhde vaihtelee vesistön tyypin mukaan:
– Kirkkaat vedet: POC:n osuus voi olla suhteellisesti suurempi planktonin tuotannon vuoksi.
– Humuspitoiset vedet: DOC hallitsee selvästi, ja sen pitoisuus korreloi voimakkaasti valuma-alueen turvemaiden ja metsien osuuden kanssa
Sivu 44:Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero oli vain 10 %: metsätalousalueilla 22,1 mg/L verrattuna luonnontilaisiin alueisiin (20 mg/L).
Huomaa, että orgaanisen hiilen lisäkuormaa metsätalouden valuma-alueilta (on ojituksia) verrattuma luonnontilaisiin valuma-alueisiin (ei jituksia) tutkimus vähättelee sanalla vain.
Sivulla 66: Ravinteista typen ja fosforin lisäkuorma Suomen eri osissa.
– ojitettujen soiden typpikuorman lisä on merkityksetön 90%:lle Suomen pinta-alaa.
– ojitettujen soiden fosforikuorman lisä on merkityksetön 60..70 %:lle koko Suomen pinta-alasta.
Lisäksi kanattaa katsoa sivulta 41 kuvan 13 a ja b ravinnekuormien kuvaajat, joissa on esitetty kuormat kangasmetsistä, luonnontilaisilta soilta ja ojitetuilta soilta. Kuvissa ei ole eritelty ojitetuilta soilta tulevia ravinnepäästöjä niillä kasvan metsän osalta. Metsistähän tulee myös kuormia ja kun vähentää tuon kagasmetsän kuorman pois ojiteltulta suolta, niin maapäästö on liki sama kuin ojittamattoman suon.
Ojitus ei lisännyt ravinnekuormia luonnontilaisiin soihin nähden mitenkään, sillä lisä tuli ojitetuilla soilla kasvavista metsistä.
Nostokoukulle, että turpeen kiintoainekasaumat ovat vähän eri juttu kuin ograaninen hiili. Tottahan se on, että kiintoainetta kulkeutunut ojituksilta purojen suihin deltaksi aluksi, mutta ojitusten vanhetessa voivat alittaa jopa luonnontilaisten valuma-alueden päästöt.
Linkistä Vesitalous 1/2016 sivulta 29 voi katsoa kuinka metsätalouden 7 valuma-aluetta 14:sta alittaa luonnontilaisten valuma-alueiden kiintoainepäästöt.
Mutta huomaa Kurki, siellä missä on ojituksia, vesistöjen ravinne ja humuskuormitus on merkittävä ja aiheuttaa ongelmia.
Kyllä tämä pitää muistaa mainita eikä esittää aina niin, että koskee koko Suomea. Ongelmaa on siellä missä ne suotkin ovat ja suo ojitusten maapäästöt eivät ole lisääntyyneet luonnontilaisisiin soihin nähden juurikaan. Lisä tulee ojitusalueilla kasvavasta metsästä.
Tässä linkissä Luken Mika Nieminen ym. pohtii ojitus-alueilla kasvavan metsän osuutta TOC-lisäkuormiin.
Future research should assess whether the effects of drainage and increased tree cover on TOC exports are mostly historic, or if the generally accepted policy to increase tree biomass by intensifying drainage and other forestry measures still increases TOC concentrations and brownification of water.
Google käännös: Tulevassa tutkimuksessa olisi näin ollen arvioitava, onko puiden peiton vaikutus TOC-vientiin pääasiassa historiallista eli johtuuko se happamuuden lisäämisestä, vai lisääkö metsäbiomassan kasvu edelleen TOC-pitoisuuksia ja lisääkö se siten ”ruskeaa” entisestään jonkin vaihtoehtoisen mekanismin vuoksi.
On varmaan uskottava hypoteesi että mitä enemmän puuston kasvua ja biomassaa, sitä enemmän kariketta ja päästöjä vesiin, mutta vaikutusta ei vielä osattane laskea suhteessa muihin kuormitusta lisääviin muuttujiin.
Kurki käytti edellä tämän arviona kivennäismaan päästöä. Tutkijat tekevät varmaan lisätutkimuksia puuston määrän, ominaisuuksien ja käsittelyjen vaikutuksesta päästöihin.
Muita vaikuttavia: soiden ja peltojen osuus alueesta, turvemaiden osuus, ojitusten osuus ja lämpösumma. Suotyyppikin voi vaikuttaa.
Sinänsä ei niin olennaista mikä vaikuttaa, koska päästöjen hillintäkeinot tiedetään: ojien madaltaminen, kasvittuneet ja ojittamattomat suoja-alueet suodattimina sekä veden kulun hidastaminen.
Nyt kannatta kurkilon keskittyä oman pottukuopan ilmanvaihtoon. Hiilidioksi pitoisuus nousee jos ei tule raitista ilmaa.
Ojat suolla nopeuttavat veden poistumista saostusaltaaseen, toimivat kuivana kesänä erinomaisesti. Suomessa kun on tulvakausia keväällä ja pitkin kesää sekä syyssateet. Tulvat purkavat saostusaltaat moskineen lähimpään järveen. Tämän tietämiseen ei tarvita mitään science fiction juttuja tai muita sponsoroituja raja kokemuksia yliopistoista.
Tämä kyseinen kusetus on toiminnassa talvivaaran lupaehdoissa.
Kurki, kuka on esittänyt, että ojitukset aiheuttavat ongelmia vesistöihin, joiden alueella ei ole ojituksia.
Kurki itse yrittää esittää koko Suomen mittakaavojen numeroilla, ettei ojitukset aiheuttaisi myöskään ALUEENSA vesistöihin merkittävää ravinne tai humuskuormitusta ja se väite on epätosi.
Jos ojituksia ei ole, ei ole kohonnutta vesistöjen kuormitusta, koska ei ole ojia, jotka nopeuttavat virtauksia. Koska ojitetut suot voivat jopa tuottaa puuta, tietenkin myös humuskuorma vesistöihin kasvaa.
Kaikella on myös kolikon toinen puoli, mieti nyt vähän syvällisemmin asiaa, vaikka huomiseen aamuun saakka.
Pakahe lla on hyvä pointti tuossa, että jos luonnonsuolla ei kasva mitään niin ei sieltä paljoa humuskuormitustakaan tule.
Olen vahvasti sitä mieltä, että metsien lisääntynyt puumassa ja vuosikasvu ovat suuri humuskuormituksen lisääjä.
Taannoin oli ylellä juttua, että joidenkin ruskeavetisten järvien luokka oli erinomainen Syken taulukoissa. Selitys oli muistaakseni, että luokitus oli tehty ravinneanalyysillä. Jotenkin tuntui, että tuo humuksen värjäämä vesi ei sisältänyt rehevöittäviä ravinteita.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään