› Keskustelut › Metsänhoito › Metsätalouden vesistövaikutukset

Esillä 10 vastausta, 1,461 - 1,470 (kaikkiaan 1,498)
1 2 3 … 146 147 148 149 150
  • A.Jalkanen A.Jalkanen 21.3.2026, 09:57

    Osa järvivesistämme on luontaisesti karuja, emmekä todellakaan halua, että ne rehevöityvät tai tummuvat. Itämeren tila paranisi myös, jos ulkoista kuormitusta saisi pienemmäksi.

    Olisi hyvä jos vesistökuormituksen laskennassa saisi erilliset arviot valuma-alueen tasolla (Vemala-malliin) eri maankäytön muotojen toc-päästöille: peltomaa (kiv. ja org.), turvetuotantoalue, luonnonsuon turve, ojitetun suon turve, puusto ja pintakasvillisuus, humus, karike, kangasmetsän kivennäismaaperä.

    Suurin kysymysmerkki on kai nyt puusto ja pintakasvillisuus, ts. niiden tuottama karike. Mikä on sen osuus kokonaiskuormasta? Ja tärkeimpänä: millä keinoin tummumista voitaisiin hillitä?

    Kurki Kurki 21.3.2026, 10:21

    Osa järvivesistämme on luontaisesti karuja, emmekä todellakaan halua, että ne rehevöityvät tai tummuvat.

    Oulujärven valuma-alue on Suomen soisin valuma-alue ja Oulujärvi on kirkasvetinen järvi. Oliko Oulujoki aikoinaan Euroopan paras lohijoki. Mikään ei ole muuttunut vesissä ojitusten myötä etteikö joki ja koko vesistö latvoille asti voisi olla nytkin Euroopan paras lohijoki, jos joki entisöitäisiin.

    AI:n mukaa Oulujoki oli yksi parhaista lohijoista Euroopassa ja lohituristeja oli majoittuneena jokivcarren taloihin kesäkaikaan mm. enhglantilaisia Lordeja Vaalan Lammiahoon.

    Linkki. https://www.metsalehti.fi/lukijoiden-kuvat/oulujarven-vesinayte/

    Pakahe Pakahe 21.3.2026, 17:57

    Onneksi meillä on Kurki, joka löytää omalla keinoälyllään sen objektiivisen tiedon.

    Miten erotat tämän esittämäni ”vihreän roskan”, anna pari vinkkiä, olisin kiitollinen.

    Kurki Kurki 21.3.2026, 19:19

    Kommentoi nyt edes Liuhapuroa jotenkin.

    Sehän on monessa vesitutkiumuksessa mukana.

    Löysitkö sen paikkatietoikkunasta?

    Rane2 21.3.2026, 19:25

    Käytännön Maamiehen kolumnissa Professori Matti Kärkkäinen suosittelee ”Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020” tutkimusta.Linkki alla.Jäänyt julkisuudessa vähälle huomiolle?

    Vuonna 2020 vesistöihin tuli typpeä 1,9kg/ha josta luonnonhuuhtoumaa 1,4kg ja metsätalouden osuutta 0,4 kg/ha.

    Fosforia tuli metsistä 75 g/ha josta luonnonhuuhtoumaa 51 g ja metsätalouden osuus 24 g/ha.

    Orgaanista hiiltä valui metsistä vesistöihin 76 kg/ha josta luonnonhuuhtoumaa oli 68.2 kg ja metsätalouden osuus oli 7,8 kg.

    Metsistä ja soilta tuleva vesistökuormitus 2020

     

    Reima Muristo 21.3.2026, 20:17

    Mistähän maamiehen raksupaketista on löytynyt aito professorin arvo, käsittääkseni se tulee työn kautta, eläkeläisillä ei siihen oikeutta.

    A.Jalkanen A.Jalkanen 21.3.2026, 20:21

    Emeritusprofessoriksi voi kutsua eläkkeellä olevaa henkilöä.

    Paikallisesti metsätalouden osuus voi olla suurempi kuin noiden raportin lukujen mukaan. Esimerkiksi Pohjanmaan joissa sekä maa- että metsätalouden turvemaat päästelevät paljon tummentavia aineita ja ne voi nähdä jopa satelliittikuvasta.

    Kurki Kurki 21.3.2026, 20:25

    Metsätalouden osuuteen kuuluu ojitusten lisäksi myös hakkuutähteet, joka syö ojitusten kuormaa.

    Kurki Kurki 21.3.2026, 20:41

    Esimerkiksi Pohjanmaan joissa sekä maa- että metsätalouden turvemaat päästelevät paljon tummentavia aineita ja ne voi nähdä jopa satelliittikuvasta.

    Saako nuo kohteet tarkemmin selville.

    Kävisin niitä katsomassa ja ottamassa vesinäytteet?

    Visakallo Visakallo 21.3.2026, 20:59

    Ruunaan koskilla käydessäni olen joskus miettinyt Venäjän puolelta tulevan Lieksanjoen veden melko tummaa väriä. Rajan takana ei taida ihan viime aikoina olla metsäojia kaivettu? Stalinin aikaan niitä ehkä jonkin verran tehtiin. Eli näyttäisi siltä, että vedet voivat olla tummia maaperän johdosta ilman metsäojien vaikutusta.

Esillä 10 vastausta, 1,461 - 1,470 (kaikkiaan 1,498)
1 2 3 … 146 147 148 149 150