Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kurki on siinä mielessä hyvä palstalainen, että haastaa tutkimuksen tuloksia, kaivelee tietoa ja kyselee. Risto Isomäki on toinen saman ihmistyypin edustaja ja aika arvostettu. Välillä saattaa mennä mutkat suoriksi, mutta usein löytyy hyvää tietoa. Kurki on myös ilmeisesti suometsien ja kaivinkoneen omistaja.
Faktoista pitää muistaa että tieteellinen tieto on ajassa muuttuva ja tarkentuva. Nyt mennään tämän hetken tiedoilla. Ne sanovat kai, että riippumatta päästöjen lähteestä, niitä pitää pyrkiä pienentämään. Eivät vesistöt hyödy siitä että niihin lisätään päästöjä luontaisen kuormituksen päälle.
Pitää myös muistaa että luonnonhuuhtoumaksi luetaan nyt osittain ihmisperäisiä päästöjä: kuiva ja märkä laskeuma (sade ja valumavedet) ovat nyt typpipitoisempia kuin luontaisesti olisivat. Teollistuminen on lisännyt ilmansaasteita.
”..että haastaa tutkimuksen tuloksia, kaivelee tietoa ja kyselee”
Kyllä, on hyvä palstalainen! Ja lisäksi vielä lähestyy asiaa puhtaalta pöydältä, ilman ennakko asennetta! Hyväksyy mukisematta oman alku kuvitelman vastaiset tutkimustulokset, ei etsi rusinoita pullasta! Osaa suhteuttaa hyvin omien pullokokeiden ja kokonaisten tutkimus laitosten menetelmien ja tutkimus tulosten luotettavuuden oikein ja oikea suhtaisesti! Ei turhaa toistoa tai jankutusta!
Esittäkää tutkimus, jossa todetaan, ettei ojitukset aiheuta alueensa vesistöille lisääntynyttä ravinne ja humuskuormitusta, siitähän tässä vängätään. Kurki ei ole esittänyt yhtään tutkimusta, jossa yhteenvedossa todetaan, etteivät ojitukset lisää ALUEENSA vesistöjen ravinne tai humuskuormitusta. Hän poimii itselleen sopivia lukuja sieltä täältä.
Siis tutkimus, ei mielipidekirjoitus tai jokin podcast poiminta, kiitos.
Ei ojittamattomat talousmetsät ole vesistöongelma, eikä ojitukset tietenkään aiheuta ongelmia sinne, missä ojituksia ei ole.
Ja jos mielestänne taas ojitukset eivät ole ongelma, sitä suuremmalla syyllä keskusteluketju kannattaa lopettaa.
Selailin läpi yli puolet keskusteluketjun kommenteista, ei mitään muutosta, samaa jankkaamista.
Joka tapauksessa tuon raportin mukaan metsätalouden osuus typpihuuhtoumasta on 21%, fosforista 32% ja orgaanisesta hiilestä 10%.Vähemmänkin saisi toki olla mutta metsätalous ei ole pääsyyllinen kuten joka paikassa toitotetaan…
Vöyrissä tosiaan valtaosa kuormasta liene peräisin maatalouden turvemailta.
Nuo valtakunnan tason luvut ja Itämeren kuormitusluvut eivät kerro koko totuutta paikallisen tason eli valuma-alueen tilanteesta. Vaikka esim. metsätalouden lisäys hiilen kokonaiskuormaan on pieni, jossain tietyssä pisteessä se voi olla väliaikaisesti moninkertainen luonnonkuormaan nähden, jos esim. kunnostetaan ojaverkostoa.
Pitäisi oppia tunnistamaan ja ennakoimaan nämä ja toimimaan ennalta ehkäisevästi. Hankkeita on käynnissä, esim. BSAG:n Koppi-hanke koneenkuljettajien ohjeistuksen kehittämiseksi. Tuleekohan raakkujoille sinne oma osio?
Häkkinen on oikeassa, että tämän kevään lumien sulamisvedet ovat aika kirkkaita, kun routa ei vielä ole sulanut. Eilen tarkastelin vettä pullossa 5 km pituisen soratien ojasta otettua vesinäytettä, jonka ojat viime kesänä kaivettiin uudelleen molemmin puolin ja ajettiin pintaan mursketta ja joka laskee loppupäästä oman metsäpalstan läpi kanavaan. Aika kirkasta.
Hyvä, että Pakahekin on tutustunut luonnontilaisen Liuhapuron kuormituksiin. Lieneekö löytänyt kartalta.
Kyllä tässä tapauksesssa eniten kuormituksia vesiin päästävä luonnontilainen suo on oikea vertailutaso, kun se toinen ääripää on, että Kaikki Suomen järvet on pilattu suo-ojituksilla.
VetsäVesi Raportti 2020 tutkimuksineen on riittävä todiste sille, että ojitettujen turvemaiden lisäkuormat vesiin ovat merkityksettömät. Typelle 90% koko maasta ja fosforille 60%..70 maasta ja muualla soisemmilla alueilla Perämeren pohjukassa ja Pohjois Karjalassa kuormat ovat Liuhapuron tasoa tai alemmat.
Humuskuormiakin vähätellään. Sivu 44 ” Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero on vain 10%. Metsätalousalueilla 22,1 mg/l verrattuna luonnontilaisiin 20 mg/l.”
Tässäkin pitää muistaa, että vertailutaso on luonnontilainen Liuhapuro 33,2 mg/l eli 50% korkeampi.
Kun Pakahe näkyy tehneet tästä keskutelusta henkilökohtaisen nälvimistaistelun, niin sanotaan nyt niin, että sinusta ei kyllä ole ollut kummosta vastusta.
Vöyrissä tosiaan valtaosa kuormasta liene peräisin maatalouden turvemailta.
Tai olisiko ollut kesätulvien aikaan ja pelloilta mukaan lähtenyttä enemmänkin multaa. Kyllähän tuo Vöyri on laajalti viljelysmaata on ojitettuja soita, mutta turvetuotantoa valuma-alueelta ei löydy kartasta.
Lisääntynyt lehti ja neulaskarike saattaa tosiaan olla merkittävä vesien pilaaja.
Katselin syksyllä vasta perattua metsäojaa. Se oli kantenaan varisseita lehtiä ja neulasia. Syyssateet ja kevättulva viimeistään huuhtovat lehdet ja neulaset alapuolisiin jokiin ja järviin. Kun ajattelee kuinka paljon metsäojia suomessa on, niin kyllä ne syöttävät valtavan määrän lehtiä ja neulasia vesistöihin.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään