Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kyllä, esittämäsi metsätalouden aiheuttama vesistöjen ravinne ja orgaaninen hiili kurmitus ovat juuri näin MetsäVesi 2020 raportissa.
Mikä on tärkeää huomata, metsätalousmaasta 2/3 ei aiheuta ravinnekuormitusta vesistöihin. Ongelma on se noin 1/3 ei ojitetut suometsät, jotka aiheuttavat tuon kohonneen kuormituksen.
Eli metsätaludessa n 30% metsämaasta aiheuttaa lähes 100% kuormituksesta.
Ja suurin vesistöjä kuormittava tekijä on maatalous.
”Kun Pakahe näkyy tehneet tästä keskutelusta henkilökohtaisen nälvimistaistelun…”
Ei, ei tämä ole nälvimistaistelu, annan sinulle rakentavaa palautetta. Esim aiemmin kannustin tarkistuttamaan kommentit keinoälyllä, kuten olet paljon tehnytkin, silloin ainakin pahimmat virheet karsiutuvat.
”Ilmeisesti luit omasikin?”
Tottahan toki luin omatkin kommenttini, ei mitään muutosta.
Entäpä jos lisäisitte pullotutkimukseen temporaalisen ulottuvuuden. Käytte vaikka joka perjantai ilta tarkistamassa pullokuvat, onko vesinäytteet kirkkaampia, taulukoitte tulokset ja vaikka 6 kk päästä teette ROC analyysit ja ei kuin julkaisemaan.
Gla sanoi jotain outoa, että ilman ojia karike jäisi paikalleen. Outoa tuossa on se, että Suomessa sadanta on suurempi kuin haihtuvuus. Voisi väittä jopa, että ilman ojia vedet pyyhkisivät suuremmalla nopeudella laajoja alueita. Vieden pintaravinnetta järviin. Luonto on kuitenkin hoitanut itse tämän asian pois päiväjärjestyksestä. Käytännössä uurtanut maaperään ojia. Luonnonojissa on kuitenkin edelleen ongelmana tulvavedet, jotka pyyhkivät ravinteita ojan molemmin puolin. Sama ongelma on kaivetuilla ojilla, mutta kaivettu oja on yleensä isompi kuin vastaavassa paikassa oleva luonnonoja.
Kun ojitetuille ennen täysin puuttomille tai vähäpuustoisille alueille on kasvanut metsä niin kyllähän sitä lehti ja neulaskariketta syntyy entiseen verrattuna valtava määrä. Se rämemännyn neulanen kun luonnontilaisella suolla maahan tipahtaa niin ei se siitä jokeen pääse. Harva suo niin pahasti keväällä tulviii. Usein suurelta luonnontilaselta suolta lähtee vain pieni luonnonoja. Se kerkiää syöttää vettä vain tietyn määrän. Iso osa kevään sulamisvesistä haihtuu ilmaan tai vajoaa pohjavesiin. Myös umpisia soita ja lampia on joista ei laskuojia. Kyllä metsäojien kautta kevään vedet tulevat nopeasti ja äkkiä alas ja mitä nopeampaa vesi liikkuu sitä enemmän menee mukana kariketta, turvetta, savea, sammalta mitä vain.
Itse näen valunnan samoin kuin Pentti eli sade menee kaiken kasvuston läpi. Sadannassa tulee laskeumaa, josta kasvillisuus ja maaperän eliöt pidättävät osan. Kasveista ja maasta puolestaan liukenee veden mukaan aineita. Näiden erotus on se mikä kulkeutuu vesiin. Karike ei lähde kovin suuressa määrin liikkeelle vaan hajoaa paikallaan.
Mutta periaate menee varmaan noin, että mitä enemmän puustobiomassaa, sitä enemmän kariketta ja päästöjä.
Lehtipuun karike on vahvasti värjäävää, huomasin, kun terassin valkoinen katos oli omenapuun alla muuttunut ruskeaksi.
Syksyllä tarkkailin veneestä mitä joessa oikein liikkuu. Vedessä liikkui sekä pinnalla että veden alla lehtipuiden varisseita lehtiä, mutta paljon meni myös havupuiden neulasia. Erilaisia vesikasveja liikkui virrassa myös paljon.
Karike ei lähde kovin suuressa määrin liikkeelle vaan hajoaa paikallaan.
Näin ja karikkeista maassa bakteeritoiminnan hajoittama humus l. orgaaninen hiili on se, joka veteen huuhtoutuu ja lähtee liikkeelle. DOC n liennut hiili ja POC on partiikelihiili. Tietenkin koivulehdet voivat kulkeutua vesien mukana jossain määrin. Veteen tippuneet lehtipuiden lehdet ovat osa rapujen ravintoa.
Jokainen voisi katsoa rannalla tarkemmin syksyllä sateiden täyttämää veneen pohjaa, jossa koivun lehdet ovat lionneet kuukausia, minkä väristä se vesi on. Ei ole kirkasta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään