Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Isoimmat haasteet valuma-alueelta peräisin olevat paineet, kuten rehevöittävä ravinnekuormitus ja tummumista aiheuttava orgaanisen aineen kuormitus.
Ei sanota, että mukana olisi pelloiltakin tulevat päästöt.
Tuostahan saa hyvät naurut.
Tummuminen on makuasia.
Varmastihan se joitakin ihmisia häiritsee, mutta kun se on luonnon aiheuttama 99%:sti, niin miksi sille pitäisi tehdä jotain muuta kuin hyväksyä. Lasken suo-ojituksilta 1% lisän.
Tuosta voi päätellä, että MetsäVesi Raporttia ei tunneta. Vastahan tuo tieto 4%/96% muutama vuosi sitten julkaistiinkin. Ei ihme. Kaikki mitä on kirjoitettu vesien humuksesta ilman tuota tietoa on roskaa.
Englannissa vesien TOC-kuorma ja ruskettuminen on 2-kertaistunut viime vuosikymmeninä. Kuulisin mielelläni ehdotuksia sen ruskettumisen poistamiseksi.
Ojitusten haitta on ollut kiintoaineiden kulkeutuminen, mutta kuten edellä olevassa linkissä voi havaita, puolet metsätalouden valuma-alueista kiintoaineen osaltakin ovat parempia kuin luonnontilaiset valuma-alueet kuten Liuhapuro.
Kunnostusojitus ja uudisojitus ovat kiintoaineiden lisääjiä, kasvittunut vanha oja vähemmän.
Olisi kiva tietää paljonko on turvemaan peltojen osuus toc-kuormasta. Niistä osaa kuitenkin muokataan vuosittain. Ja ovatko vesiensuojelun rakenteet käytössä ja tehokkaat?
Ei se oikein lähtenyt lentoon. Teen varmaan eri aiheista yhteenvetoja blogiini ja ilmiannan ne tuolla ja ihmiset saavat sitten kommentoida. Onpahan kuitenkin tuotu vähän toistakin näkemystä, jospa ihmiset saisi ottamaan selvää asioista. MetsäVesi-raportti tuli mainittua ja myös Tapion metsänhoidon suositukset. Liian varma ei kuitenkaan voi olla; onhan tutkimusta tehty paljon muutakin kuin MetsäVesi-hanke, joten pitää olla valmis myös muuttamaan käsityksiä.
Metsäojitukset ovat useimmissa tapauksissa aiheuttaneet mineraaliaineksen, raudan, sinkin ja kuparin
pitoisuuksien kasvua. Kokonaisfosforin ja mangaanin pitoisuudet ovat puolestaan vähentyneet sedimentissä.
Tämähän on järisyttävää, sillä fosfori on sinileväkukinnan minimitekijä. Eli kun se loppuu vedestä, niin kukintakin loppuu. Kuten tapahtui Suomen vesissä viime kesän pitkän lämpimän ja sateettoman elokuun aikana. Ojitus siis vähentää sinilevän kukintaa. Suomen suo-ojitukset vähentävätkin Itämeren sinileväkukintaa. Järisyttävää.
Vedenlaatu osoittautui normaaliksi Vihtamonjoen valuma-alueella. Happimittaukset antoivat viitteitä happivajeesta maaliskuussa 2004, mutta muuten vesistä tehdyt määritykset osoittivat vedenlaadun Kainuun alueelle tyypilliseksi.
Sedimentistä löytyi 30..40 vuoden takaisia muutoksia, mutta nykyinen veden laatu on normaali.
Normaalia muutenkin valuma-alueen järvissä. Tutkimus on vähän ilmassa, sillä tilannetta ennen ojitusta arvioidaan sedimentistä ei suorista mittauksista. Tuokin sedimentin kasvu n. 5 mm/v on rehevien järvien tasoa. Yksi asia, mikä mainitaan moneen kertaan ”jokivarsien pajuttuminen”, lienee suurin syy pohjasedimentin kasvuun. Tyypillinen järvien lahtien umpeenkasvaminen näkyy sivulla 50 kuvassa 8. Matala järven lahti on kasvamassa umpeen vesikasvien runsauden vuoksi ei kiintoaineen kulkeutumisen vuoksi ja rehevöittävä typpiravinnekin tulee ilmasta. Mitään vesien ruskettumisen ongelmaa ei nähdä. Ilmeisesti ei silloin ollut kovin tapetilla.
Lainaus sivulta 98: Kokonaisuudessaan valuma-alueella ei ulkoinen kuormitus järviin ole erityisen merkittävää. Metsäojitukset ovat aiheuttaneen mineraaliaineksen, raudan, sinkin ja kuparin määrien kasvua sekä kokonaisfosforin ja mangaanin määrien vähenemistä sedimentissä. Vain Autiojärvessä mangaanipitoisuudet ovat kasvaneet ojitusten seurauksena. Metsäojitukset ovat aikanaan heikentäneet järvien tilaa hetkellisesti ja kasvattaneet sedimentaatiota. Ojitusten vaikutukset ovat havaittavissa 25–15 cm:n paksuisissa sedimentin pintakerroksissa. Pysyväksi vaikutukseksi jää järvien luontaista madaltumista nopeuttava kiintoaineskuormitus, mikäli ojituksia kunnostetaan ja täydennetään. Lisäksi ojitusalueilta peräisin oleva kiintoaines lisää järviin kulkeutuvaa ravinnekuormaa, joka lisää rehevöitymisen mahdollisuutta ja edelleen sisäisen kuormituksen lisääntymistä. Haitat ovat vältettävissä, mikäli kunnostus- ja täydennysojituksissa noudatetaan Metsähallituksen ja Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion antamia ohjeita ojitusten toteutuksesta.
”Pysyväksi vaikutukseksi jää järvien luontaista madaltumista nopeuttava kiintoaineskuormitus, mikäli ojituksia kunnostetaan ja täydennetään.”
Tuolloin 2004 ei tiedetty nykyisistä tutkimuksista, joiden mukaan myös luonnontilaisilta valuma-alueilta tulee kiintoainekuormitusta, joka ei poikkea vanhoista oijitusalueista mitenkään.
Hyvä tiivistelmä Kurki. Olisko kiintoaineisiin luonnontilaisilta alueilta jokin lähde?
Järvisedimentit taisivat olla jo aiemminkin esillä; mietin silloin saataisiinko erilleen eri kuormittajien osuus valuma-alueella. Yksi tapa olisi verrata erilaisia valuma-alueita eli maatalousvaltaisia ja metsätalousvaltaisia. Kolmas kuormittaja ovat tiet ja rakennukset, eli niiden valuma- ja hulevedet.
Rantaperkeet hävisi järvestä jota olen seurannut vuosikymmeniä pelto- ja kaiken muun ojituksen vaikutuksesta. Järvi oli muutaman kilometrin mittainen leveimmillään kilometrin luokkaa. Penkereellä tarkoitan noin puolen metrin jyrkkääseinämää joka oli veden ja maan kohtaamispisteessä. Lahdet mataloituivat voimakkaasti. Mataloitumista ei selitä maanpinnan nousu. Onhan noita kaksi metriä syviä ojia metsissä syöpymisen takia. Eräs selainen että lapio työnä ojitettu oja syventynyt ja kaikki tyyni järveen…. kilometrien päässä järvestä mutta saostumia ei ole kertynyt muualle kuin järveeen…
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään