Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Keksi Kurki joku työnantaja siihen rekisteröitymiseen. En muista vaaditaanko. Itsellä lukee siinä freelancer-tutkija. Kai self-employed käy myös. Tai jotain sepitettä.
Hienoa, että olet saanut keskusteluyhteyden Panu Halmeeseen. Saadaan nyt selville, mitä mieltä hän on MetsäVesi raportin tutkimustuloksista.
Voithan laittaa Panu Halmeelle ihmeteltävää.
– Kuten sivulla 44 teksti ” Orgaanisen hiilen pitoisuuksissa ero oli vain 10 %: metsätalousalueilla 22,1 mg/L verrattuna luonnontilaisiin alueisiin (20 mg/L).”
– TOC-orgaanista hiiltä vesiin tulee metsätaloudesta vain 4% ja muualta luonnosta 96%
– Metsätalous käsittää ojitukset, hakkuutähteet ja kasvavan metsän ojituksilla, joista kaikista tulee TOC-humusta ja kysymys ”paljonko on ojitusten osuus”.
Taulukko 5 sivulla 44. Miksi luonnontilaisen Liuhapuron valuma-alueen TOC-kuorma on suurempi kuin minkään metsätalousalueen?
Kysy tästäkin Mika Niemisen ym tutkimuksesta, jossa arvellaan ojitusalueilla kasvavasta metsästä tulevan TOC-lisän tasoittavan TOC-kuormituksen ojitetun ja luonnontilaisilaisen suon välillä.
Kysyin missä se näkyy että metsien vesiensuojelu on tehotonta. Emmehän me tiedä miten tehokasta se voisi olla, jos keinot eivät ole edes vielä käytössä.
Mainitsin kyllä tuon toc-osuuden 4 prosenttia ja latasin kuvan 7c MetsäVesi-raportista. Ei uskalla hyvin paljon ahdistella, jos haluaa keskustelua jatkaa.
Jos perustaso eli toc-luonnonhuuhtouma karikkeista, humuksesta ja turpeesta on korkea, tummumiselle on todella vaikea keksiä hillintäkeinoja.
Tuo 96% humuksesta on osa koko Suomen luonnon elävän biomassasta tulevasta huuhtouma. Metsän (koivun lehdet, neulaset, oksat jne.) ja metsämaan karikkeet (mustikan lehdet, sammalten juurien lahominen jne.), rantaniityyjen heinäkasvustot ja vesien kasvustot ja hakkuutähteet ja luonnon soilta tuleva kuorma.
Miksi rusketuksesta pitäisi päästä eroon? Sehän luonnollista ja koko vesiekosysteemin perusta. TOC-kuorman osa DOC on se liennut osa joka ruskistaa. Sitähän ei suodattamalla saa pois vedestä.
Tästä linkistä voisi kysyä, miksi puolelta metsätalouden valumalueista tulee kiintoainettakin vähemmän kuin luonnontilaisilta esim Liuhapuron valuma-alueelta. Linkki siu 29.
Joo, voin yrittää tehdä omalle sivulleni tuosta tiivistelmän. Olisi tärkeää saada kommunikoitua se seikka että Suomen luonto ilmeisesti tuottaa pääosan toc-päästöistä, ei metsätalous – siis jos olemme ymmärtäneet ilmiön oikein.
Tummumisesta on se haitta, että kirkkaan veden lajisto kärsii. Niillekin pitää jäädä elintilaa. Vesistön virkistysarvo heikkenee. Samoin veden käyttöarvo ja vedenhankinnan kustannukset nousevat. Esimerkiksi Konnevedellä paikallinen vesiosuuskunta tuottaa hanaveden suodattamalla järvivettä.
Otappa Kurki selvää tummumisesta ja rehevöitymisestä ja tee tänne referaatti löydöksistä. Hukkajoen vesihän on ilmeisesti laatuluokassa hyvä? Tummuminen on nyt tullut ongelmaksi kun se kiihtyy ilmastonmuutoksen myötä. Se muuttaa kaikkia vesistöjä toisenlaisiksi, jolloin osalle lajeista jää vähemmän elintilaa. Ihmiset eivät pidä muutoksesta. Eikö tässä ole riittävät perusteet koettaa hillitä ilmiötä?
Ei ole ainakaan vielä löytynyt LinkedIN-yleisöstä tarkempaa tietoa siitä, etteivät nykyiset metsien vesiensuojelun toimet pure. Vaikea sitä on osoittaakaan ilman valuma-aluekohtaisia vertailuja, joista toisessa olisi toteutettu säntillisesti tarvittavat rakenteet ja toisessa ei. Käsittääkseni Tapion metsänhoidon suosituksiin ei kuitenkaan pääse mukaan, ellei takana ole tutkimustietoa.
Väitteitä sinkoilee somessa, vaikka takana ei ole tanakkaa tietoa vaan mutuja. Tämä heikentää keskustelun laatua. Itsekin syyllistyn tietenkin tähän, mutta pyrkimys olisi pois.
Minähän olen tehnyt TOC (orgaanisen hiili) yhteenvedon tällä palstalla jo moneen kertaan ja tällä sivullakin. Ei minulla ole enempää sanottavaa.
Vähän on epävarma olo, kun olen ainoa, joka tukeutuu MetsäVesi Raportiin ja olen saanut tietoni sieltä.
Tekoäly sanoo hiilestä: Kyllä, eläinten ravinnossa pitää ehdottomasti olla hiiltä (orgaanisia hiiliyhdisteitä), jotta ne pysyvät hengissä. Hiili on elämän perusrakennusaine, jota tarvitaan solujen energianlähteeksi ja rakenteeksi. Ilman hiiltä eläin ei saa energiaa elintoimintoihinsa (soluhengitys) Veteen liuenneesta orgaanisesta hiilestä (DOC) bakteerit tekevät ravintoa vesien pieneliöstölle prosessissa, jota kutsutaan mikrobisilmukaksi (microbial loop). Bakteerit käyttävät liukoista hiiltä energiana ja kasvaessaan ne sitovat aineen biomassaansa, jolloin pieneliöt (kuten alkueläimet ja eläinplankton) voivat syödä bakteereja ja hyödyntää niihin sitoutuneen energian. Tämä prosessi on keskeinen osa vesistöjen ravintoverkkoa:Liukoinen orgaaninen hiili (DOC): Vesistöihin tulee alloktonista (maalta peräisin olevaa) hiiltä, joka tarjoaa ravintoa heterotrofisille bakteereille.
Bakteeritoiminta: Bakteerit muuttavat vaikeasti hajoavan tai suoraan käyttökelvottoman hiilen omaksi, ravinnepitoiseksi biomassakseen.
Pieneliöstön ravinto: Eläinplankton ja muut pieneliöt syövät bakteereja, siirtäen hiilen eteenpäin ravintoketjussa.
Ekologinen merkitys: Erityisesti humuspitoisissa vesistöissä (kuten Suomen järvissä) tämä reitti on tärkeä, sillä se kytkee maalta tulevan orgaanisen aineen osaksi vesieliöstön ravintoa.Tämä kierto vähentää riippuvuutta pelkästä kasviplanktonin tuottamasta energiasta ja ylläpitää vesistöjen terveydelle tärkeää ravinteiden kiertoa.
Oikein hyvä, mutta tuossa ei ole mitään tietoa rehevöitymisen ja tummumisen haitoista. Tietäisikö tekoäly niistä?
Ennallistamisseminaarin osio ”Rannikko- ja sisävesiluontotyypit:
Hyvän tilan tavoite ja toimenpiteet sen saavuttamiseksi sisältyvät jo vesienhoidon ja merenhoidon suunnitelmiin. Toimeenpano on ollut kuitenkin riittämätöntä ja tavoitteet pitkälti saavuttamatta. Isoimmat haasteet valuma-alueelta peräisin olevat paineet, kuten rehevöittävä ravinnekuormitus ja tummumista aiheuttava orgaanisen aineen kuormitus. Jos riittävät toimenpiteet suunnitellaan ja toimeenpannaan v. 2030 mennessä, voidaan valtaosa niiden piirissä olevien vesiluontotyyppien pinta-alasta arvioida olevan paranemassa kohti hyvää tilaa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään