Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Onko kyse nyt Motokuskin rantamökin lähellä rantaan laskevasta luonnon muovaamasta ojasta tai purosta, jolla on valuma-alueella ojitettuja soita ja rantaan on kasautunut kiintoainetta ja veden ruskea väri on ongelma.
Ruskea väri ja kiintoainekulkeuma on tyypillistä tuollaiselle ojalle, vaikka valuma-alueella ei olisi yhtään ojaa eli suot olisivat luonnontilaisia.
Kasvaako kiintoainekasauma edelleen?
Missä ollaan maantieteellisesti? Haluaisin selvittää perinpohjin tämän virtaveden tapauksen. Voiko tuon paikan antaa tiedoksi, että Paikkatietoikkunasta näkisi kohteen? Siellähän näkyy lähes kaikki vanhemmat kaivetut ojat ja ainakin luonnon purot.
Jos minä saisin valita, otanko mökkirantani lähelle metsäojan vaiko hulevesiojan, niin arvaatteko kumman silloin valitsen? Hulevedet saivat juosta vesistöihin aivan sellaisinaan vuosikymmenet. Vasta nyt kunnat ovat alkaneet tehdä asialle suuremmassa mittakaavassa jotakin. Metsäojituksiin on tullut tiukennuksia sentään jo 40 vuoden ajan.
Kesämökkeilykin on luontoa ja ilmastoa rasittavaa kerskakulutustoimintaa, sille pitäisi asettaa jokin vero. Ei ihminen tarvitse kahta asuntoa, yksi riittää. Kun Nostokoukku arvostelee huvilentelyä ulkomaille, minä arvostelen luontoa ja ilmastoa rasittavaa mökkeilyä. Varsinkin kun monille ei enää riitä vanhanaikainen sähkötön, vesijohdoton ja viemäritön mökki, vaan pitää olla samat mukavuudet kuin kaupunkiasunnossa.
En ole tietääkseni kertaakaan kirjoittanut että olisin tiedemies. Kerron vain havainnoista joita tuhannet kävellyt kilometrit metsissä ovat näyttäneet. Olen ollut siitä poikkeuksellisessa asemassa että olen myös päässyt kartoittamaan virtaavia vesistöjä ja niiden suoja-alueita. Havainnot perustuu niihin. Mitään tokki kuormia en ole laskenut kun en osaa laskea. Mitä tulee tuohon kurjen tiedusteluun. Niin joki menee pihamme läpi (omakotitalo maaseudulla) valuma-alue käsittää useita tuhansia hehtaareja joissa pääosin on finnsilvan maita. Jokemme on ns latvavesiä. Tänä vuonna oli huomattavasti vähemmän ruskeaa mönjää jään päällä kun sulamisvesiä oli poikkeuksellisen vähän. Yleensä jää tuossa lammessa peityy ruskeaan mönjään kevään sulamisvesien mennessä jääpeitteen yli. Mutta havaintoni eivät ole pelkästään tuosta joesta vaan muualtakin. Mutta vahvistaa vain käsitystä asiasta.
Yritäkää kestää. Solvaamisella ette saa mielipiteitäni muutettua. 😀
Samanlailla se ojitus sotkee paikallistenkin vesiä. Tähellisempiä ne puhtaat veet on niille jotka paikkakunnalla ympäri vuoden asuu ja vettä käyttää esim saunassa tai talousvetenä.
Lataskaapa yksikin tutkimus esiin josta näkyy saostusaltaaseen tulevan veden typpi ja fosforipitoisuus ja saostusaltaasta pois lähtevän veden pitoisuudet. Niitä on tehty muttei julkaistu, miksiköhän?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään