Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Kurki varmaan referoikin jo tätä julkaisua, mutta kun en ole varma ymmärsinkö oikein, niin tein oman version.
Nieminen ym. arvioivat vuonna 2021 valtakunnalliseksi toc-päästöksi 125000 – 225000 tn vuodessa. Siis noin kaksinkertaisen määrän kuin Finer ym. 2020. Tätä selittää mm. se että uudemmissa tuloksissa päästö oli hiukan suurempi pohjoisosassa maata. Metsätalouden osuus toc-päästöistä nousisi siis vajaaseen 10 prosenttiin.
Graafisen abstraktin perusteella metsätalouden ojitusten vaikutus toc-lisään on enintään 10-15 mg/l. Tämä toteutuu silloin kun valuma-alue on kokonaan turvemaata ja ojitettua. Ojitusvaikutus on noin kolmannes kaikesta kuormasta. Lämpösumman vaikutus on hiukan pienempi; sen voitanee tulkita olevan yhteisvaikutus kasvukauden pituudelle ja biomassan lisäyksille. Merkittävin toc-lisääjä on kuitenkin turvemaan osuus alueesta, selittäen lähes puolet kuormituksesta.
Tuloksista saa hyvän kuvan siitä, mihin suuruusluokkiin toc-päästön hillinnässä on mahdollista päästä. Olisi kokeiltava käytännössä mitä tapahtuu, kun ojia madalletaan ja/tai valuma-alue saa ennallistetun puskurivyöhykkeen ojikon ja vesistön väliin. Tästä saatanee paljon lisätietoa lähivuosina.
Lähde: Peatland drainage – a missing link behind increasing TOC concentrations in waters from high latitude forest catchments?
tulin äsken istuttamasta, totesin että turha haaskata taimia- joten jätin vähän leveämmän kaistan järven rantaan, miksi heittää rahaa hukkaan. ei taida metka tukiakaan saada rantaan asti. Jos on enskat 2045 niin kaistatkin on 45m
Lähde: Peatland drainage – a missing link behind increasing TOC concentrations in waters from high latitude forest catchments?
Kysyin Liuhapurosta ja Välipurosta Lukelta ja Luken vastaus oli MetsäVesi Raportin Taulukosta 5.
MetsäVesi aineisto kattaa yhteensä 88 eri valuma aluetta, joilta oli käytettävissä valumavesien pitoisuustietoja. Raportin taulukossa 5 on kuitenkin esitetty vain ne alueet, joilta oli saatavilla riittävän pitkät havaintoaikasarjat ja joille voitiin siten tehdä luotettavia trendianalyysejä. Esimerkiksi Liuhapuron ja Välipuron aikasarjat ulottuvat siinä noin 40 vuoden ajanjaksolle. Tämän asian olisi voinut mainita raportissa selvemminkin.
Ja sitten.
On kuitenkin huomioitava, että kyseisillä valuma alueilla on runsaasti suoalueita, joilta orgaanista hiiltä luonnostaan huuhtoutuu. Lisäksi esitetyt luvut kuvaavat pitoisuuksia, eivätkä sellaisenaan suoraan edusta vuotuisen kuormituksen suuruutta, johon vaikuttaa olennaisesti myös valunnan määrä.
Aivan, mutta pihvi piileekin kokonaisuuden ymmärtämisessä ainakin itselleni. Tummuminen ja sen kiihtyminen johtuu: ilmaston lämpenemisestä, rikkilaskeuman pienenemisestä, elävän turpeen päästöistä, biomassan karikkeen päästöistä, ja lopuksi ojituksesta joka lisää turpeen hajotusta.
Näistä oikeastaan vain ojituslisä on iso asia johon voidaan nopeasti vaikuttaa, joten siihen kannattaa keskittyä. Estetään turpeen hajotusta tummenemisen aiheuttajan syntypaikalla.
Tummuminen ja sen kiihtyminen johtuu: ilmaston lämpenemisestä, rikkilaskeuman pienenemisestä, elävän turpeen päästöistä, biomassan karikkeen päästöistä, ja lopuksi ojituksesta joka lisää turpeen hajotusta.
Onhan juuri noin.
TOC-kuorman ojituslisä olisi vain 10% kuten MetsäVesi raportti toteaa vähättelevästi.
Lisäski TOC-kuorma on vesiekosysteemin ravintoketjun lähde ja tarpeellinen.
Missä ongelma?
Kiintoaineen ja ravinteiden parhaat siepparimenetelmät ovat;
– suo-ojavedet johdetaan luonnon suon kautta
– sammaloituneet ojat
– tulvajärvet
Tässä yksi toteutuksessa oleva joen valuma-alueen kunnostussuunnitelma.
No niin.Järvi on ollut tähän asti kirkasvetinen yläpuolella olevien soiden useita kymmeniä vuosia sitten tehdyistä ojituksista huolimatta.Nyt luontoväki on kaivellut urakalla suodatusalueita ja kosteikkoja.Kaikkien yllätykseksi vesi on ruvennut tummumaan…
Kartasta kun katsoo tuota Savitaipaleen ympäristöä, niin vesialueita taitaa olla jo saman verran kuin maa-alueita eikä oikein suo-ojituksiakaan ole, niin silti veden väri ruskettuu. Tuo alue vastannee sitä suomalaista keskiarvoa eli TOC-kuormasta 4% tulee metsätaloudesta ja 96% muusta luonnosta. Metsätalouden kuorma koostuu hakkuutähteistä, ojituksilla kasvavasta metsästä ja ojituksista. Ojitusten osuus siitä on 1%. Tuolla prosetilla ei ole mitään merkitystä vesien väriin.
Malli on ollut sama Savitaipaleella kuin Englannissakin, kun TOC-kuorma siellä on kasvanut 2-kertaiseksi ja väri ruskettunut samaa vauhtia viime vuosikymmeninä.
Mitenkähän ne Englannissa ruskettuneet vedet saavat kirkkaiksi, kun siellä ei ole suo-ojituksia joita tukkia.
Nyt Kurki voi käydä katsomassa lukijoiden kuvissa vesinäytteen Etelä-Konnevedeltä. Pieni värivirhe on havaittavissa, eikä se ole poistunut ainakaan viikossa lasista. Tummuus johtunee tuossa kohtaa siitä että järveen laskee vesi tummavetisestä pikkujärvestä muutaman sadan metrin päästä. Sen järven valuma-alueella yläpuolella on jonkin verran peltoa ja suota metsän lisäksi. Ojittamattomia suokohteita meiltä päin on vaikea löytää, mutta voin yrittää.
Kommentoin tuonne kuviin. Tämän kevään tilanne taitaa olla keskimäärin parempi vesien osalta, koska routaa oli eikä lumen sulamisesta huuhtoumaa oikein tullut. Täällä vasta nyt olla routa metsissä sulanut. Pitänee hakea vesinäyte ja katsoa mikä nyt on Oulujärven tilanne. Tuo kuvissa oleva vesi kyllä etottuu hanavedestä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään