Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Miten niin pelkästään soilta, eikö tuossa ole kaikki havainnot valuma-alueilta?
Karike voidaan laskea ojituksen aiheuttamaksi lisätaakaksi, kun se yleensä lisää kasvavaa biomassaa. Yksityiskohtaisempia laskelmia voi toki aina esittää ja yrittää kommunikoida suurelle yleisöllekin, jotta ei tehtäisi vääriä johtopäätöksiä ja kustannustehottomia toimenpiteitä. Tuli toc mistä hyvänsä lähteestä, sen torjunta lähtee siitä, että estetään turpeen tarpeetonta hajotusta? Kun ei haluta estää metsän kasvua eli karikkeen tuotantoa. Ennallistettavissa kohteissa toc varmaan vähenee, jos ojien tukkimisen lisäksi puustokin poistetaan.
Miten niin pelkästään soilta, eikö tuossa ole kaikki havainnot valuma-alueilta?
Lainaus kuvan alta. Olettaisin, että vertailussa ovat suot ei valuma-alueet ja onhan tuota selitettykin ennen kuvaa, että kysymyksessä ovat pelkästään suot.
Luonnontilaisista kangasmetsistä, luonnontilaisilta soilta ja ojitetuilta soilta tuleva pinta-alakohtainen a) typen, b) fosforin ja c) orgaanisen hiilen kuormitus suhteessa keskimääräiseen lämpösummaan
Karike voidaan laskea ojituksen aiheuttamaksi lisätaakaksi, kun se yleensä lisää kasvavaa biomassaa.
Tottakai pitääkin laskea kaikki ojitusalueilta tuleva lisätaakaksi, mutta ojituslueella turpeesta erittyvää TOC-lisäkuormaahan tässä haetaan luonnontilaiseen nähden ja on se pointti.
Yksityiskohtaisempia laskelmia voi toki aina esittää ja yrittää kommunikoida suurelle yleisöllekin, jotta ei tehtäisi vääriä johtopäätöksiä ja kustannustehottomia toimenpiteitä.
Juuri tämä pitäisi estää eli huomioida valuma-alueen soilla olevan metsän vaikutus. Mitään järkeähän ei ole ruveta pudistamaan ojitusalueen metsien TOC-lisäkuormaa.
Eiköpä nämä selkene Annamari Laurenin ym. hankkeessa josta Metsäuutiset kertoi.
Mainitsin Linkkarissa MetsäVesi kuvan 7c yhteydessä että ojituksen osuus TOC-päästöistä voisi olla korkeintaan 10 Mg/l suuruusluokkaa, joka olisi noin neljännes koko päästöstä. Osuus riippuu kuitenkin valuma-alueesta; jossain osuus voi olla isompikin. Pohjoisessa toc-pitoisuus on pienempi kuin etelässä.
Jos TOC-määrä pienenee muiden suometsänhoidon toimien sivutuotteena, se tapahtuu kustannustehokkaasti. Pelkkä toc lienee harvoin peruste ryhtyä kalliisiin toimiin. Lähinnä tulee mieleen virkistyskäytön kannalta tärkeät alueet.
Lisäksi kirjoitin Linkkariin jatkoa.
”Tähän vielä jatkomietelmä: mistä toc oikein soiden ja metsien valumavesiin tulee? Tieto asiasta on varmaan vielä hieman vaillinaista mutta vähän voidaan spekuloida. Olen ymmärtänyt että se tulee kaikesta hajoavasta biomassasta eli luonnontilaisen turpeen kasvusta, ojitetun turpeen hajotuksesta ja karikkeista (pintakasvillisuudesta ja puustosta). Kun ojitus lisää puuston tilavuutta, se lisää samalla karikkeen tuotantoa. Talousmetsässä oikeastaan edellisistä vain ns. ojituslisään voidaan vaikuttaa matalammilla ojilla, kun normaalit vesiensuojelun rakenteet ovat tummumiseen tehottomia. Ennallistettavissa kohteissa toc kyllä varmaan vähenee, jos ojien tukkimisen lisäksi puustokin poistetaan.
Mika Nieminen ym. pohtivat tummumisen syitä vuonna 2021 artikkelissa: Peatland drainage – a missing link behind increasing TOC concentrations in waters from high latitude forest catchments?” (linkki artikkeliin)
Ojanen: ”Kuivatusprojekti valmistui 1980-luvulla. Sen jälkeen puut ovat kasvaneet, mutta samalla on havahduttu ojitettujen suometsien haittapuoliin, Ojanen sanoo.”
On havahduttu haittapuoliin nyt, kun ojitusalueelle on kasvanut metsä, jonka TOC-kuorma vesiin on suurusluokkaa 70 kg/ha/v, typpikuorma 1,5 kg/ha/v ja fosfori 0,05 kg/ha/v, joita ei ollut ennen ojitusta.
Keskiarvot ovat tosiaan pienet, mutta samaan aikaan voivat olla totta suuret paikalliset haitat.
Metsälehden juttu oli hyvä summaus suometsänhoidosta. Tuota en muistanutkaan että jutussa suotutkijat kertovat: ohutturpeisilla alueilla ei metsänkasvatusmenetelmällä ole väliä onko avo vai jk.
Ojitetuilta turvemailta ravinnekuormista ei tarvinne välittää kun Panu Halme on sanonut, ”etteivät ne ole kovin suuret”.
TOC-kuormat turvemailla turpeen vuoksi ovat aina suuremmat kuin kangasmailla. Ojitusalueilla saattavat olla suuretkin, kun mittauksiin sisältyvät myös kasvavan puuston kuormat.
Kävin tuossa ottamassa yhdestä 100 ha ojitusalueen ja 100 ha luonnonsuon valuma-alueen sammaloituneesta vettä lirisevästä purkuojasta valokuvia. Sammaloituneen purkuojan yli voi kävellä ihan huomaamatta ei tarvitse hypätä ennen 35 ha erämaalampea, josta lähtee puro jokivesistöön. Lammen rantaan 100m oikeaan ja vasempaan päin oli kaivettu iso oja eli vedet purkautuivat nyt oja-alataiden kautta kahdesta pisteestä järveen.
Tämä on kuulemma Oulujärveen laskevan joen 250 neliökilömetrin valuma-alueen ensimmäinen ennallistamistoimi ja jatkoa on luvassa.
En oikein saanut vastausta Lukelta kysymykseen, miksi alla olevien linkkien tulokset eroavat vain luonnontilaisten valuma-alueiden osalta TOC- kuormista huomattavasti.
Se nyt selvisi, miksi Metsävesi Raportissa taulukossa 5 on esitetty juuri nämä valuma-alueet. Nämä 3 luonnontilaista ja 9 metsätalouden ovat 40 vuoden pitkän seurannan valuma- alueita. Raportilla on seurannassa kaikkiaan 88 valuma-aluetta. Aaltonen ym. seuranta on ollut 5 v ja ovat osittain samoista kohteista kuin Raportinkin. Siihen en saanut selitystä, miksi 10 luonnontilaisten valuma-alueen mittaustulokset heittävät niin paljon Raporttiin nähden.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään