Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Mitä enemmän ja tehokkaammin metsissä puuta kasvatetaan, sitä enemmän vedet likaantuu ja tummuu. Näin se näyttää olevan. Millään vesiensuojelutoimilla ei ole isoa vaikutusta. Suurista ojituksista on jo kauan aikaa, mutta vesien likaantuminen näyttää vain kiihtyvän.
Millään vesiensuojelutoimilla ei ole isoa vaikutusta.
Eihän vanhoilla ojitusalueilla suurimmaksi osaksi ole vesiensuojelun rakenteita toteutettuna, kun ohjeet ovat päivittyneet aivan viime vuosina uusien tutkimustulosten mukaisiksi. Nyt ne rakenteet pitää laittaa paikoilleen kun kunnostusojitetaan ja ennallistetaan. Ei nyt heitetä pyyhettä kehään vaan toimitaan, muuten voi metsätaloudelle tulla todella rajuja rajoituksia. Nyt mm. halutaan kaikki ojitukset luvanvaraisiksi ja osa varmaan avohakkuutkin.
Aivan samanlaista puuhastelua kuin nykyään on tehty vesiensuojelun suhteen jo pitkään. Se on minusta aivan turhaa ja ilman vaikutuksia. Aina kun kaivinkone jossain käy päästöt lisääntyy, tehtiin mitä tehtiin. Sammaloituneet asettuneet ojat on aina parempi. Mutta mitä enemmän metsät kasvaa puuta sitä enemmän tulee päästöjä ja sitä huonommaksi vedet menee. Se on vain hyväksyttävä asia.
Kerro Kurki tarkka lähde, ettei tarvitse ihmetellä ja selata ketjua taaksepäin. Tehotonta ajankäyttöä.
Rukopiikki: osalla ojitusalueista ei ole välttämättä tehty mitään kymmeniin vuosiin, jos ojat eivät ole kaivanneet kunnostusta. Meiltä puuttuu varmaan kokonaiskuva siitä, miten paljon puuhastelua ja mitä puuhastelua ojikoilla on tehty. Puuhat ovat olleet osittain tehottomia, kuten laskeutusaltaat ilman huoltoa. Tästä ei voi päätellä, että jotkut uudemmat ratkaisut eivät voisi olla tehokkaita: esimerkiksi pintavalutus, pienkosteikot, sammaloituneet ojat ja veden kulun hidastaminen voivat olla ihan hyviä konsteja.
*
On niin tuore juttu että julkaisu on lehdessä vasta heinäkuussa: Effect of tree harvesting on heterotrophic soil respiration in boreal drained peatland forests.
Highlights
Clearcut had the strongest impact on heterotrophic soil respiration
Respiration decreased only in nutrient rich drained peatland forests after harvest
In nutrient poor sites respiration did not change or even increased after harvest
All harvest methods elevated soil water table level
Tämä linkki on siinä postauksessa ja lainaus sieltä elettaisin Lundin yliopiston, kun siitä on maininta.
Vaikuttaa siltä , että TOC-humuksesta oleva tieto on ollut Ruotsissa tapetilla jo pitkään, mutta Suomessa siitä on viittauksia Mika Niemisellä muissakin tutkimuksissa.
Suomessa siitä kertoo MetsäVesi Raportti 2020, että kaikesta TOC-humuksesta vesiin tulee 96% muualta Suomen luonnosta ja vain 4% on metsätalouden osuus.
Vaikka 4 – 10 prosenttia olisi oikein valtakunnan tasolla, paikallisesti valuma-alueilla ojikot voivat aiheuttaa paljon suuremmankin toc-kuormituksen, eikö niin? Eihän kuorma ole tasainen jokaisella hehtaarilla. Biomassan (elävä ja kuollut) tuottamalle karikekuormalle emme voi tehdä juuri mitään, joten päähuomio kannattaa suunnata ojikoihin.
Tottahan se noin on, että suoalueet valuma-alueilla tuottavat TOC:tä suhteessa enemmän kuin 4% keskiarvo.
Tuossa Metsävesi raportin sivulla 41 kuva 13/a,b,c olevien yksittäisten luonnon suon, ojitetun suon ja kangasmaapohjan TOC-kuormissahan se näkyy.
Max TOC kangas=75kg/ha
Max Luonnon suo 115 kg/ha
Max Ojitettu suo 135 k/ha.
Mutta ojitetun suon kuormassa on myös metsän eli kangasosuus mukana. Sitähän siinä ei sanota, mutta Mika Nieminenhän siitä vihjaa omissa tutkimuksissaan.
Kuormavertailussahan luonnon suo/ojitettu suo pitää verrata vain suosta irtovia kuormia ja silloin metsäm osuus ojitusalueilla ei kuulu siihen.
Jep, on käyty, mutta ei hyväksytty. Pitää käydä tutkimassa nuokin osiot raportista tarkemmin. Mutta ennen sitä joitain arvauksia.
En tiedä voidaanko metsän tai karikkeen osuudeksi yleistää kaikkialle max 75 kg/ha toc-päästö riippumatta ollaanko kankaalla vai suolla. Ojitettu vs. luonnon suo vertailuissa kohteiden pitäisi olla mielellään puustoltaan vastaavanlaisia, jos halutaan tutkia ojituksen vaikutusta erillään puuston vaikutuksesta. Suotutkijoiden heiniä, odotellaan tuloksia…
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään