Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Viimeaikaiset tutkimukset viittaavat siihen, että metsillä paljon aiempaa arvioitua tärkeämpi rooli vesistöjen tummumisessa. Vesistöjen tummumista ja esimerkiksi typpipitoisuuksien kasvua voitaisiin todennäköisesti torjua lisäämällä lehtipuuosuutta metsissä ja tehostamalla orgaanisen aineen hajotusta ja laskeutumista vesistöissä kasvattamalla veden viipymää (padotus, soiden ja suopurojen ennallistaminen)
Lisäämällä lehtipuun osuutta? Juuri lehtipuut ovat pahimpia TOC-tuottajia, sillä lehdet tippuu joka vuosi. Havupuilla neulastsista vuosittain tippuu jotain 1/3-osa.
Entä sitten suojakaistat, jotka ovat vesistöjen laidalla ja puut antavat ruskeaa väriä huuhtoumasta suurimman osan.
Eikö suojakaistat pitäisi poistaa tai ainakin kaventaa.
Varmaan partikkeli-TOC voi laskeutua tai pidättyä hidastamalla veden kulkua ja lisäämällä viipymää. Miten lie sitten DOC laita? Puulajeihin olen itsekin vähän skeptinen; yhden omenapuun kokoinen otos osoittaa pahaa valuman värjäyskykyä terassin valkoisessa katoksessa.
Tuo partikkeli TOC näkynee pullonvesinäytteessä kelluvana värittömänä limana. Sitä on niin vähän ettei oikein huomaa, mutta kun pulloa kääntelee, niin tällaista ainetta vedessä näkyy lilluvan. Se ei ole kintoainetta, mutta sen saanee suodatettua. TOC-kuormasta sitä on vähän 5…15%.
Väriä veteen antava liuennut DOC ei sitten suodatu, vaan se poistamiseen tarvitaan bakterit, mikrobit ja uv-valoa. Bakteetit ovat sitten pieneliöiden ravintoa.
AI kertoo näin.
Veteen liuennut orgaaninen hiili (Dissolved Organic Carbon) on kuin pohjaton energiapankki vesiekosysteemeissä. Tässä prosessissa tapahtuu seuraavaa:
Se on peräisin esimerkiksi valuma-alueilta huuhtoutuvasta humusaineesta tai vesistön omasta perustuotannosta (kuten levistä).
Bakteerit ja mikrobit toimivat hajottajina:
Ne käyttävät tätä liuenneutta hiiltä ravinnokseen ja rakennusaineekseen muuttaen sen eloperäiseksi biomassaksi.
Energia siirtyy eteenpäin:
Nämä bakteerit ja mikrobit päätyvät puolestaan isompien pieneliöiden, kuten eläinplanktonin, ravinnoksi. Tätä kautta energia siirtyy eteenpäin ravintoketjussa aina kaloihin asti.
” Puulajeihin olen itsekin vähän skeptinen; yhden omenapuun kokoinen otos osoittaa pahaa valuman värjäyskykyä terassin valkoisessa katoksessa.” Siinähän se lävähti todellinen totuus epäilijöiden silmien ulottuville.
Se on hyvä jos mikrobit ja plankton käyttävät hiiltä ravinnokseen, mutta ei ne ehdi koskaan kirkastaa järveä, jos sitä tulee valunnan mukana koko ajan lisää. Emme halua että luontaisesti karut järvet muuttuvat tummavetisiksi ja reheviksi.
Valtakunnallisten keskiarvojen lisäksi pitää tarkastella paikallisia tilanteita. Jossain tietyssä järvessä ojien vaikutus voisi olla merkittävä, jos valuma-alueella on paljon reheviä paksuturpeisia turvepeltoja tai metsäojituksia. Näille pitäisi keksiä jotain. Auttaisiko tekoäly tässä?
Minkälainen metsä on suometsä joka ei ole puustoinen? Täälläpäin puustottomat suometsät ovat pekästään kaivinkoneilla ojituskuoppa mätästettyjä avohakattuja aloja, metsiä.
Minkälainen metsä on suometsä joka ei ole puustoinen? Täälläpäin puustottomat suometsät ovat pekästään kaivinkoneilla ojituskuoppa mätästettyjä avohakattuja aloja, metsiä.
Tuo avohakattu puuton sammaloitunut suo-ojitusalue olisi hyvä TOC-kuormien tutkimuskohde. Silloin siitä olisi poistunut puuston karikkeiden osuus, mutta hakkuutähteet korvaisi ne pitemäksi ajaksi. Samalla laillahan hakkuujätteistä tulee TOC-kuormia tulee kaikkialla.
Valtakunnallisten keskiarvojen lisäksi pitää tarkastella paikallisia tilanteita. Jossain tietyssä järvessä ojien vaikutus voisi olla merkittävä,
MetsäVesi raportin (sivulla 46 taulukossa 5) Välipuro ja Liuhapuro antaa suurimmat TOC-kuormat kuin kaikkien metsätalouden 9 mukana olleiden valuma-alueiden keskiarvo ja näistä kaikista valuma-alkueista on 40 vuoden seurantamittaukset. Pitäisikö alkaa puhdistaa näitä vain luonnontilaisia soita sisältävien valuma-alueiden vesiäkin?
Eipä näytä joidenkin järvien suuremmat TOC-kuormat vaikuttaneen mitenkään. Miksi niistä pitäisi olla huolissaan, sillä onhan muitakin veden kirkastajia kuten sadevesi suoraan vesiin. Poutajaksot kuten viime vuoden elokuun jälkeiset vesinäytteet, jotka sateeton kausi puhdisti lähes hanaveden luokkaan. Routainen talvi kuten viime talvi esti maaperähuuhtouman lumen sulamisaikaan ja hanaveden luokkaa ollut lumivesi suli koko Suomen alueelle.
Minulla ikkunalaudalla nyt vuoden vanhat vesinäytteet luonnontilaiselta ja omalta ojitetulta suolta ovat puhdistuneet ruskeasta väristä kirkkaiksi kuin hanavesi.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään