Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Metsuri motokuskilla näkyy olevan sellainen toive, että uudisojitukset pitäisi olla luvan varaisia niiden haittavaikutusten vuoksi.
Mielenkiintoinen kuva MetsäVesi raportissa sivulla 45 ja kyseessä TOC-kuormat.
Kun vuonna 1991 (35 sitten) oli aloitettu TOC-mittaukset luulisi, että viimeisten 1970…1980-lukujen uudisojitusten tummuutta antava TOC-olisi olisi tullut näkyviin reilusti TOC-kuormissa verrattuna luonnontilaisiin valuma-alueisiinn, kun mitään suojelutoimiakaan ei ollut käytössä, vaan ojat suoraan jokiin ja järviin.
Ovatkin sitten samalla tasolla. Järkeenkäypää on, että sen jälkeen metsätalouden TOC-kuorma on kasvanut, kun metsät ojitusalueilla ovat kasvaneet ja TOC-kuorma lisääntynyt.
Ja kun Panu Halmekin on sitä mieltä ettei nuo Suomen metsätaloudesta tulevat ravinnekuormat ole kummoiset, niin millä Metsuri motokuski sitten perustelee uudisojitusten rajoittamista.
Kiintoaineet ovat eri juttu, sillä uudisojituksilta niitä on tullut aluksi, kun niihin ei kiinnitetty huomiotakaan, mutta ojitusten vanhetessa ja ojien sammaloiduttua, nekin ovat alittaneet luonnontilaisten valuma-alueiden kuormat. Nyt varmasti uudistusojitusten kanssa kiintoaineiden kulkeutumiseen kiinnitettäisiin huomiota.
Nyt ovat muutkin sen huomanneet. Keiteleen vesi on poikkeuksellisen kirkasta tänä vuonna. Paikallinen kalastaja oli oikein Facebookissa kommentoinut asiaa. Minä vaan ihmettelen miten se on mahdollista juuri ja vain tänä vuonna kun metsistä ei valu ojituksien mukana kuulemma suopaskaa järviin ? Vesistöhän pitäisi olla muuttumattomassa tilassa vuodesta toiseen. Tarkennuksena vain että tuilla alueella ei ole maanviljelyä mutta metsien ojitusta sitäkin enemmän.
Kyllä Kurki. Olen sitä mieltä edelleen raportista huolimatta, kun se ei vastaa oikeata tilannetta, että uudistus ja kunnostus ojitukset pitää saada luvan varaiseksi vain sen takia että vesiensuojelutoimet hoidetaan ja niitä pidetään kunnossa. Ojitusta vastaan minulla ei ole mitään kunhan haitat hoidetaan. Miksi me vaadimme pientalojen jätevesien kuntoon saattamista mutta emme ojituksille laita juuri mitään vaateita ?
Pitää käydä ottamassa näytteitä pulloon kuten Kurki pitkin kesää ennen sateita ja sateiden jälkeen niin alkaa muodostua kokonaiskuva. Vesien kirkkaus voi johtua yksinkertaisesti lumen vähyydestä viime talvena. Sulamisvesiä tuli vähän kun järvien pinnat ovat alhaalla. Mitä enemmän valuntaa, sitä enemmän aineita liikkuu. Toinen vaikuttava asia voisi olla roudan syvyys: en tiedä mutta olisiko mahdollisesti niin, että talviaikainen hajotustoiminta on suolla vähäisempää jos maa on syvemmälle jäässä.
Siitähän se johtuu. Lumen vähyydestä ja viime kesän kuivuudesta. Mutta eihän nämä pitäisi vaikuttaa kun ojien mukana ei mitään vesistöön kuulemma tule.
Tuleehan sieltä kaikenlaista… Kyllä puhetta maailmaan mahtuu – todellisuus on se joka ratkaisee ja se ei muutu puheilla vaan teoilla. Olipas hyvin sanottu, vaikka itse sanonkin.
Keiteleen, Konneveden, Oulujärven ja mahdollisesti kaikkien Suomen järvien vesi oli keväällä kuin hanavettä. Suomen suuret vesialtaathan ovat olleet aina veden laadultaan erinomaisia. Silloin kun paljon sataa, niin tulee tummentavaa huuhtoumaa luonnon taustakuormasta, mutta vastaavasti vesiin tulee suoraan kirkastavaa sadevettä. Suuret vedet vedet pysyvät kirkkaina.
Viime vuosi on opettanut paljon vesien värin vaihtelun syistä.
Loppukesän 2025 elokuun sateettomuus kirkasti vesiä merkittävästi alkukesän tummemmasta väristä (katso pullovesinäytteet). Syyksi näkisin sen, että mikrobien ja bakteerien luonnollinen toiminta ehti hajoittaa ja kirkastaa tänä aikana vesiin liuennutta DOC-orgaanista hiiltä pieneliöiden ravinnoksi, jotka taas ovat kalojen ravintoa. Kansantieteellinen teoriahan ei humusvärin hajoamista tunne. Panu Halmekin maalailee linkissä kuinka tumma väri vain kasaantuu ja tummentaa vesiä, joka haittaa kalojenkin elämää. Hänhän luulee että kaikki humusväi tulee turveojituksilta, vaikka tiede väittää, että valtakunnallisesti siitä 96% tulee Suomen luonnon vihreästä biomassassasta ja sitä suopaskaa sitten ojituksilta tulisi vain 1%…2 %.
Toiseksi vahva routa aiheuttaa sen, että keväällä lumien sulamisvesien tai suorien sateiden paljaalle maalle aiheutama huuhtouma maaperästä jää minimaaliseksi ja nämä vedet pääsevät vesiin kirkkaina.
Ilmastonmuutos on aiheuttanut sen, että talvet ovat nykyään roudattomia ja luonnon huuhtoumasta 96% kyllä riittää ammentaa koko valtakunnan alueelle vesiin aina tummentavaa humusta, mikä on aivan normaalia.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään