Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Ei pidä unohtaa sitä että 90-luvulta lähtien on talvet etelä-suomessa muuttuneet roudattomiksi ja vähälumisiksi ja vesisateisiksi, nekin lisää kiintoaineksen talviaikaista irtoamista veteen, muuallakin kuin metsäojissa.
Eikä pidä unohtaa, että 60- luvulta lähtien lehtipuut alkoivat pudottamaan talveksi lehtensä ja havupuut alkoivat uusimaan neulasiaan muutaman vuoden välein. Tämä on lisännyt karikesyöttöä merkittävästi. Ennen ei näin ollut ja vedet pysyivät vuosisatoja kirkkaina.
Eikä pidä unohtaa, että 60- luvulta lähtien lehtipuut alkoivat pudottamaan talveksi lehtensä ja havupuut alkoivat uusimaan neulasiaan muutaman vuoden välein.
Ei kai niitä ole unohdettu.
Faktaahan on että juuri metsän karikkeet ja muunkin biomassan lisääntyminen luonnossa on 2-kertaistunut 1960-luvulta. Englannissakin vedet ovat tummuneet samassa ajassa 2-kertaisiksi.
Jos vertaa rantaviivan pinta-alaa ja ojitettujen soiden pinta-alaa, niin humuksen tuotos alkaa hahmottua paremmin. Ei kai vesi kangasmetsissä (humus + kivennäismaa) kulje kovin vilkkaasti sivusuuntaan. Turpeessa ja ojissa soilla kulkee helpommin, kuljettaen mukanaan humusaineita.
Onko myös niin että maatunut turve tuottaa hajotessaan enemmän toc kuin maatumaton turve? Toisessa noista Pohjolan jutuissahan vihjattiin, että liukenevan humuksen tuotos olisi ojitusalueilla kiihtynyt.
Ei kai vesi kangasmetsissä (humus + kivennäismaa) kulje kovin vilkkaasti sivusuuntaan.
Ei tietenkään yleensä kulje tasamailla, vaikka maapohja olisi vettä läpäisemätönkin. Harjuillahan sadevesi painuu sulanmaan maan aikaan aina alaspäin. Mäkimisemissa pidättävällä maapohjalla sadevedet kulkevat alas laaksoihin kaukaakin juuri naveroita pitkin puroihin, jokiin ja järviin. Maan ollessa jäässä kaikki vesi liikkuu sivusuuntaan.
Virtavesien suojakistoilta 15..50 m metsien karikeesta irtoavaa värjäävää humusta lähtee kaikein helpommin sadeveden mukaan, kun ovat siinä veden viressä. Kuta enemmän puustoa sitä enemmän koivunlentiä ja neulasia. Ennen ei ollut virtavesien rannoilla suojakaistamääräyksiä, mutta nyt, kun ovat lain ja sertien määrämät, niin tottakai näiltä suojakaistoilta tulee nyt enemmän värjäävää humusta kuin 1960-luvulla ja se yksi suurin tekijä pintavesien tummumiseen ja tämähän kuuluu siihen 96% luonnon-huuhtoumaan. Kuuluuhan siihen lisäksi metsämaalla olevan pohjakasvuston karike myös ja rantaheinikot.
Ei kai kukaan väitä muuta.
Toisessa noista Pohjolan jutuissahan vihjattiin, että liukenevan humuksen tuotos olisi ojitusalueilla kiihtynyt.
Näinhän on MetsäVesi Raportissakin kuvissa esitetty. Mutta siellä ei sanota mitään siitä, että ojitusalueella kasvavan metsä osuus ei olisi mittauksissa mukana. Jos on mukana niin se osuus pitää poistaa, kun arvioidaan pelkästään turpeesta irronnutta TOC-kuormaa luonnontilaisen suon TOC-kuormaan, joka on ainoastaan turpeesta irronnutta. Eihän avosuolla kasva metsää.
Luken Mika Nieminen kyselee juuri tuon perään, että johtuuko tämä kiintyminen ojituksilla kasvavaneista metsän karikkeista? Metsäthän ovat juuri ojitusalueilla myös ojien laidoilla. TOC-väri ei suodatu.
Luulisi tuo puuston osuus olevan mitattavissa: vertaa pitkän aikaa ojitettuna olleen vähäpuustoisen ja runsaspuustoisen alueen ja myös runsaspuustoisen kangasmetsän valumavesien laatua. Olisi hyvä saada tarkempi arvio pelkän ojituksen vaikutuksesta. ja näin ehkä saataisiin. Nyt ojitusten ja biomassan vaikutukset sisältyvät molemmat muuttujaan ”ojitus”.
No eiköpä tästä tule tietoa aikanaan, ellei jo ole olemassa. Pitäisi kaivella vähän tuoretta tutkimusta aiheesta. Nuo em. jutuissa haastatellut tutkijat voisivat olla hyvä aloituspiste.
Sitähän voi jokainen arvioida MetsäVesi raportin kuvista 13 a,b ja c sivulla 41. Kuvaajissa on esitetty myös kankailta tulevat kuormat. Eikö tuo kangas voisi olla se metsä ojitusalueilla?
Lähetin tästä asiasta kysymyksen Luken kirjaamoon viikko sitten ja odottelen vastausta.
Eli onko noissa mittaustuloksissa ojitusalueella kasvavien metsien kuormat mukana?
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään