› Keskustelut › Metsänhoito › Metsätalouden vesistövaikutukset

Esillä 10 vastausta, 2,881 - 2,890 (kaikkiaan 2,899)
  • Kurki Kurki

    Mika Niemisellä on ehdotus:

    Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Mika Nieminen vaatii avohakkuiden kieltämistä talousmetsissä seuduilla, joilla ne aiheuttavat eniten haittaa vesistöille.

    Niemisen mielestä turvemaiden avohakkuukielto olisi kirjattava lakiin, sillä kevyemmät keinot eivät takaisi toivottuja parannuksia.

    Mitä tummemmaksi järven vesi muuttuu, sitä huonommin valonsäteet pääsevät etenemään kohti pohjaa ja valon määrä veden alla vähenee. Se vaikuttaa kaikkeen elämään pinnan alla, kuten kaloihin.

    Muikku kutee vasta iltahämärillä ja yöllä.

    AI: Muikku syö Illalla ja hämärän aikaan (Pinnassa, 0–5 metriä): Kun auringonvalo vähenee, eläinplankton nousee järven pintakerroksiin syömään. Muikkuparvet nousevat planktonin perässä aivan veden pintaan tai väliveteen (0–5 metrin syvyyteen)tankkaamaan ravintoa. Tämä hämärän hetki on muikun aktiivisinta syöntiaikaa, jolloin se näkee saaliinsa, mutta suuret petokalat eivät enää näe saastaa muikkua niin helposti.

    https://yle.fi/a/74-20053160

    ——————————–

    https://viesti.metsagroup.com/view/325730045/20/#zoom=true

    Linkistä:

    Tulos on ollut monille yllätys. Useat ihmiset ovat
    hämmästyneitä, että miksi turpeen hajoaminen ei
    kiihdy avohakkuiden jälkeen. Sen sijaan ihmiset,
    jotka tutkivat juuri suometsiä, ovat todenneet, että
    juuri noinhan sen pitääkin mennä. Turpeen hajo
    amisen pitääkin hieman hidastua hakkuiden jäl
    keen”, sanoo laajan tutkimuksen ensimmäinen kir
    joittaja, Luken erikoistutkija ja akatemiatutkija Aino
    Korrensalo.

    Eli kun turpeen hajoaminen hidastuu, niin myös TOC-kuorma vesiin pienenee, mutta pelastaahan hakkuutähteet avohakkuiden kiellon tarpeellisuuden, että vesiä tummentaa juuri turpeesta irronnut mönjä.

    Tässä Annamari Laurenin käsitys näistä aina pelastavista hakkuutähteistä, kun turve ei hajoakaan.

    ”Tutkimus osoittaa sen, mikä systeemisestä näkökulmasta on
    ilmeistä. Se on myös linjassa tutkimusten kanssa, joissa isommissa
    aineistoissa on seurattu maan hiilitasetta hakkuun jälkeen. Ei niis
    säkään aineistoissa turvemaat erotu merkittävästi kivennäismaista.
    Kummassakin maatyypissä hakkuiden jälkeinen maan kohonnut hii
    lipäästö on seurausta siitä, että hakkuutähteet ja maassa oleva tuore
    karike hajoavat”, Laurén sanoo.

    Ajatus siitä, että avohakkuut kiihdyttäisivät turpeen hajoamista, ovat kummunneet enemmänkin avohakkuiden vastustamisesta yleisesti kuin ilmiöiden ymmärryksestä tai aineistoista erityisesti.

    käpysonni käpysonni

    Tässä tulee kyllä melkoiseksi nihilistiksi, kun tälläisten mikaniemisten aivopieruja lukee.   En taaskaan sano mitä noille pitäis tehdä, tai tulee bannia.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Muokattu.

    Avohakkuu voi turvemalla vaikuttaa päästöjä lisäävästi, vaikka vedenpinta nousisi, erityisesti jos joudutaan kunnostusojittamaan. Kuten tässä ketjussa on aiemmin käyty läpi. Mutta jos alavirran puolelta löytyy kunnon vesiensuojelurakenteet, ei mitään katastrofia vesistöön ymmärtääkseni normaalin pienillä avohakkuilla synny. Mutta jos ne rakenteet puuttuvat, ne pitää lisätä.

    Nostokoukku

    Mitähän nuo rakenteet olisivat? Nyt on tehty vain silmänlumerakenteita. Pienille avohakkuille on liian kallista rakentaa pumppuasemiin perustuvia pintavalutuskenttiä. Hyvin harvoin niitä saadaan muuten toimiviksi.

    A.Jalkanen A.Jalkanen

    Ei avohakkuulle, vaan koko ojaverkostoon tietysti. Lukee Tapion ohjeet vesiensuojelun osalta niin osaa, ja on ne tässä ketjussakin kerrottu ainakin 10 kertaa. Tehokkaimpia ovat tietenkin isot rakenteet, kuten kosteikot, pintavalutuskentät ja ennallistaminen. Niitä ei saa joka paikkaan, mutta kaivukatkoja ja korkeampia veden pinnan tasoja saa mihin tahansa ojastoon.

    leku leku

    Altaita tehdään ihan automaattisesti vaikka joka aukolle, jos kyseessä selkeä ojitus/naverointi, tosin isommat rakenteet vaatii lupia, paljon maakunnassa metsänomistajien omia tekeleitä joista ei haluta puhua, suurin ongelma on kiinteistöjen pienuus, usein se paras paikka juuri altaalle, kentälle on naapurin puolella….

    pienikin allas vaatii yllättävän ison alueen kun massat maisemoidaan

    Husq165R

    Saatan puuttua yksityiskohtiin! Fosfori kaloissa kuitenkin mainittu!

    Voisikohan Eero avata pidemmälle tuota fosforin merkitystä!

    Tärkeä alkuaine ihmiselle, mutta mihin rajaan asti! Maanpuolustuksellisesta näkökulmasta saattaa olla riski! Yötaistelussa vihollinen näkee kiiluvat silmät jo kaukaa! Jo Korean sodassa riski tiedostettiin! DDR:n tutkijat tehneet rottakokeita fosforikalakeitolla ihan viime vuosina! Mökin mummokin tietää hopeakylkisistä siioista! Vanha kansa tietää paremmin!

    leku leku

    Tomperille, isommat vesien suojelurakentteet ovat hoidon piirissä, esim altaat pitää tyhjentää ja suodattimet vaihtaa 5-10 vuoden välein tai vähintään tarkistaa niiden toimivuus, että toimivat. Eri asia moniko maanomistaja niin tekee todellisuudessa.

    Kurki Kurki

    Husselle avaan, että ruuankin tuotannossa fosforia tavitaan ja on se kauheaa, millaista mönjää sieltä turpeesta irtoaa.

    https://www.maaseuduntulevaisuus.fi/metsa/d96dcbe2-b5de-4ce0-8303-66ea48356043

    Rane

    Koulussa äidinkielen tunneilla oli esimerkkilause:Piilevät piilevät piilevät piiloissaan…

     

Esillä 10 vastausta, 2,881 - 2,890 (kaikkiaan 2,899)