Luonnonvarakeskuksen johtava tutkija Mika Nieminen vaatii avohakkuiden kieltämistä talousmetsissä seuduilla, joilla ne aiheuttavat eniten haittaa vesistöille.
Niemisen mielestä turvemaiden avohakkuukielto olisi kirjattava lakiin, sillä kevyemmät keinot eivät takaisi toivottuja parannuksia.
Mitä tummemmaksi järven vesi muuttuu, sitä huonommin valonsäteet pääsevät etenemään kohti pohjaa ja valon määrä veden alla vähenee. Se vaikuttaa kaikkeen elämään pinnan alla, kuten kaloihin.
Muikku kutee vasta iltahämärillä ja yöllä.
AI: Muikku syö Illalla ja hämärän aikaan (Pinnassa, 0–5 metriä): Kun auringonvalo vähenee, eläinplankton nousee järven pintakerroksiin syömään. Muikkuparvet nousevat planktonin perässä aivan veden pintaan tai väliveteen (0–5 metrin syvyyteen)tankkaamaan ravintoa. Tämä hämärän hetki on muikun aktiivisinta syöntiaikaa, jolloin se näkee saaliinsa, mutta suuret petokalat eivät enää näe saastaa muikkua niin helposti.
Tulos on ollut monille yllätys. Useat ihmiset ovat hämmästyneitä, että miksi turpeen hajoaminen ei kiihdy avohakkuiden jälkeen. Sen sijaan ihmiset, jotka tutkivat juuri suometsiä, ovat todenneet, että juuri noinhan sen pitääkin mennä. Turpeen hajo amisen pitääkin hieman hidastua hakkuiden jäl keen”, sanoo laajan tutkimuksen ensimmäinen kir joittaja, Luken erikoistutkija ja akatemiatutkija Aino Korrensalo.
Eli kun turpeen hajoaminen hidastuu, niin myös TOC-kuorma vesiin pienenee, mutta pelastaahan hakkuutähteet avohakkuiden kiellon tarpeellisuuden, että vesiä tummentaa juuri turpeesta irronnut mönjä.
Tässä Annamari Laurenin käsitys näistä aina pelastavista hakkuutähteistä, kun turve ei hajoakaan.
”Tutkimus osoittaa sen, mikä systeemisestä näkökulmasta on ilmeistä. Se on myös linjassa tutkimusten kanssa, joissa isommissa aineistoissa on seurattu maan hiilitasetta hakkuun jälkeen. Ei niis säkään aineistoissa turvemaat erotu merkittävästi kivennäismaista. Kummassakin maatyypissä hakkuiden jälkeinen maan kohonnut hii lipäästö on seurausta siitä, että hakkuutähteet ja maassa oleva tuore karike hajoavat”, Laurén sanoo.
Ajatus siitä, että avohakkuut kiihdyttäisivät turpeen hajoamista, ovat kummunneet enemmänkin avohakkuiden vastustamisesta yleisesti kuin ilmiöiden ymmärryksestä tai aineistoista erityisesti.
Tässä tulee kyllä melkoiseksi nihilistiksi, kun tälläisten mikaniemisten aivopieruja lukee. En taaskaan sano mitä noille pitäis tehdä, tai tulee bannia.
Avohakkuu voi turvemalla vaikuttaa päästöjä lisäävästi, vaikka vedenpinta nousisi, erityisesti jos joudutaan kunnostusojittamaan. Kuten tässä ketjussa on aiemmin käyty läpi. Mutta jos alavirran puolelta löytyy kunnon vesiensuojelurakenteet, ei mitään katastrofia vesistöön ymmärtääkseni normaalin pienillä avohakkuilla synny. Mutta jos ne rakenteet puuttuvat, ne pitää lisätä.
Mitähän nuo rakenteet olisivat? Nyt on tehty vain silmänlumerakenteita. Pienille avohakkuille on liian kallista rakentaa pumppuasemiin perustuvia pintavalutuskenttiä. Hyvin harvoin niitä saadaan muuten toimiviksi.
Ei avohakkuulle, vaan koko ojaverkostoon tietysti. Lukee Tapion ohjeet vesiensuojelun osalta niin osaa, ja on ne tässä ketjussakin kerrottu ainakin 10 kertaa. Tehokkaimpia ovat tietenkin isot rakenteet, kuten kosteikot, pintavalutuskentät ja ennallistaminen. Niitä ei saa joka paikkaan, mutta kaivukatkoja ja korkeampia veden pinnan tasoja saa mihin tahansa ojastoon.
Altaita tehdään ihan automaattisesti vaikka joka aukolle, jos kyseessä selkeä ojitus/naverointi, tosin isommat rakenteet vaatii lupia, paljon maakunnassa metsänomistajien omia tekeleitä joista ei haluta puhua, suurin ongelma on kiinteistöjen pienuus, usein se paras paikka juuri altaalle, kentälle on naapurin puolella….
pienikin allas vaatii yllättävän ison alueen kun massat maisemoidaan
Saatan puuttua yksityiskohtiin! Fosfori kaloissa kuitenkin mainittu!
Voisikohan Eero avata pidemmälle tuota fosforin merkitystä!
Tärkeä alkuaine ihmiselle, mutta mihin rajaan asti! Maanpuolustuksellisesta näkökulmasta saattaa olla riski! Yötaistelussa vihollinen näkee kiiluvat silmät jo kaukaa! Jo Korean sodassa riski tiedostettiin! DDR:n tutkijat tehneet rottakokeita fosforikalakeitolla ihan viime vuosina! Mökin mummokin tietää hopeakylkisistä siioista! Vanha kansa tietää paremmin!
Tomperille, isommat vesien suojelurakentteet ovat hoidon piirissä, esim altaat pitää tyhjentää ja suodattimet vaihtaa 5-10 vuoden välein tai vähintään tarkistaa niiden toimivuus, että toimivat. Eri asia moniko maanomistaja niin tekee todellisuudessa.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään