Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Tuossa Ylen jutussa tämä Heikki Ala-Aho on siis Maanmittauslaitoksen toimitusinsinööri(häveliäästi ei ilmene jutusta).Hän on jotain maanmittaustoimitusta tehdessään ilmiantanut Ylen toimittajalle toimituksen kohteena olevan maanomistajan nimen.Sitten on tehty juttu jossa hän syyllistää täysin luvallisen ojituksen tehneen maanomistajan julkisesti.Tässä voisi ainakin kysyä onko Ala-aho jäävi tekemään maanmittaustoimitusta jonka kohteena ko. maanomistaja on?Maanmittauslaitos voisi myös kysyä itseltään menikö kaikki ihan oikein?
Niin tulisiko voida luottaa siihen ettei maanmittausinsinööri lätise maanomistajien asioita ulkopuolisille esim. toimittajille tai luonnonsuojelijoille?
Katsoin tuon yle:n jutun. Siinä tutkija kertoi kyllä hyvinkin selväsanaisesti kuinka ojitukset pilaavat vesistöjä. Jotenkin on ihan eri tulos kun kurjen tutkimukset. Ketähän uskoisi?
Ei minulla ole omia tutkimuksia kuin vesinäytteet.
Tietoni tulee Valtioneuvostolta ja Ympäristöhallinnolta:
Pitääkö minun uskoa, että tuon Manmittausinsinöörin luulot ovat Metsuri motokuskin tietoa.
Hesarin juttu meni ohi. Olisin kommentoinut.
Ikäänkuin Suomessa ei näitä arvottomia soita olisi jo riittävästi 4 milj.ha ja tässä tapauksessa sitä metsäkatoa juuri olisi syntynyt, jos ei olisi varmistettu ojituksilla metsäksi. Kuinka paljon Suomen metsämaita ja veistöjä on muuttunut suoksi viimeisten 2000 vuoden aikana. Suomen lähes kaikki suot ovat syntyneet viimeisten 2000 vuoden aikana. Sen voi laskea tiedoista keskisyvyys 1,45 m ja pinnan nousu 1..2 mm/v
Minä olen tulkinnut Kurjen tutkimuksia niin että ojitusalueiden ravinnepäästöt (N, P) eivät ole merkittäviä. Olisin taipuvainen uskomaan tämän, tällä hetkellä ainakin.
Minulla ei ole omia tutkimuksia kuin nuo vesinäytteet. Tietoni tulee virallisita lähteistä ja perustuvat alan tutkijoiden lähteisiin. Minun käsitykset AJ voi sieltä tarkistaa. Ovatko luonnon soiden ja ojitettujen soiden humuspäästöt samaa luokkaa, mihin Suoseuran tutkijat ovat päätyneet. Minulla on niille vesinäytteet. jotka ovat suurin piirtein saman ruskeita ja todistavat Suoseurassa olevien tutkijoiden tiedot.
Kiintoaineet ja veteen liuenneet humusaineet sen sijaan ovat merkittäviä, ja niiden suitsimiseksi pitää tehdä kaikki kustannustehokkaasti mahdollinen.
Tästä olen samaa mieltä, että turvemaiden vanhojen ojien perkausten yhteydessä tehdään parannuksia kiintoaineiden kulkeutumisen estämiseksi. Mutta pitää muistaa, että soisten valuma- alueiedn vesi on aina ruskeaa kuten Hukkajoella ja se on hyvä väri muillekin vesille, jonka voidaan katsoa olevan normiväri pintavesille Suomessa.
Tarkoitin Kurki tutkimuksilla pullovesinäytteiden lisäksi tiedon etsimistä kirjallisuudesta. Se on tutkimuksen tärkeä osa, ja on myös olemassa tieteellisen tutkimuksen laji (katsaus eli review) joka on pelkästään sitä.
Kuvittelen suotutkijoiden olevan sitä mieltä että ojitus lisää, paitsi kiintoainetta, myös valumavesien tummumista, eli kasvattaa vastaanottavan vesistön humuskuormaa verrattuna luonnolliseen kuormaan. On olemassa myös luonnon omat ravinnekierrot. Tutkimuksen avulla koetetaan suhteuttaa maa- ja metsätalouden osuudet kokonaiskierrosta ja minimoida haittoja.
Ympäristö-sivustolla on ansiokkaat esitykset Itämeren ravinteiden kuormituksesta. Tietokäyttöön-julkaisu pitäisi myös tsiikailla, vaikuttaa hyvältä sekin.
Kuvittelen suotutkijoiden olevan sitä mieltä että ojitus lisää, paitsi kiintoainetta, myös valumavesien tummumista, eli kasvattaa vastaanottavan vesistön humuskuormaa verrattuna luonnolliseen kuormaan.
Näin varmaan ennen oli aluksi, kun kiintoaineen liikkumista ei huomioitu.
Nytkin varmasti alkuvuosina voi ojitusalueen vesi olla vähän ruskeampaa eli humusta ja kiintoainetta on liikkeellä enemmän, mutta kun ojitusalue on vanhempi ja ojat sammaloituneet, niin humustakin tulee sitten saman verran kuin luonnon soilta. Vaihteluakin voi olla, mutta eikö juuri hymuksesta tutkijat ole samaa mieltä, että TOC-päästöt ovat lähes samat molemmissa 10 000..15 000 kg/km2/v linkin mukaan alla. Rantakarilla juuri samat.
Ja sitten vielä, että suomaiden olivat ne luonnon soita tai ojitettuja, pintavesi on aina ruskeaa eikä haittaa mitään, senhän todistaa Hukkajoki.
Lisäksi humusta tulee kaikesta vihreästä, joka kuolee ja ruskettuu syksyllä. Puiden lehdet tuottavat varmasti suurimman osan humuksesta Suomessakin. Englannin kielellä kun hakee tietoja humuksesta, siellä puhutaan vain lehtipuiden lehdistä.
toimesta.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Kirjaudu sisään