Keskustelut Luonto Metsätalous ja luonnonsuojelu s(u)omessa

Tämä aihe sisältää 109 vastausta, 26 kirjoittajaa, ja siihen kirjoitti viimeksi Klapikone 2 vuotta, 4 kuukautta sitten.

Esillä 8 vastausta, 101 - 108 (kaikkiaan 108)
  • Metsätalous ja luonnonsuojelu s(u)omessa

    Metsätalouden harjoittaminen ja luonnonsuojelu asetetaan yleensä vastakkain mm. some:ssa .  Näyttää olevan ainakin GP:lla kirjoituksia, joissa arvostellaan metsätaloutta ja puun kasvatusta  melko kyseenalaisin perustein.

    Ainakaan omalta kantilta katsottuna niitä ei tarvitse asettaa ollenkaan toisensa poissulkeviksi tavoitteiksi vaan hyvin onnistuu molempien harjoittaminen rinnakkain ja päällekkäinkin. Siihen suuntaan on monet mo:t ja kait koko metsäsektorikin pyrkinyt kehittämään metsätaloutta viime vuosikymmenet.

    Niihin yliampuviin kommentteihin, joita näkee joissain kirjoituspalstoilla, kannattaa jos kiinnostusta riittää, vastata myös metsänomistajien ja muiden metsäammattilaisten, jottei metsiä koskevat puheenvuorot jäisi aivan väärien väittämien varaan.

    Joskus opiskeluaikoina opiston rehtori kehotti liittymään johonkin luonnosuojelujärjestöön ja tuomaan omia näkökantoja esille siellä rakentavalla tavalla. Ihan hyvä oli ehdotus, mutta se on jäänyt  toteuttamatta, kun on ollut kai liian kiire muualla.

     

     

     

     

  • Gla Gla

    MaalaisSeppo: ”En oikein ymmärrä GLA:n aivoituksia. Hiilen sidontaa pitäisi lisätä, mutta kuusettumista välttää ja sekametsiä kasvattaa. Sekametsien maapohjalla sitoo kuusi parhaiten hiiltä. Karikekin lahoaa hitaasti. Puustoa hehtaarilla on eniten kuusikoissa.

    Ajoittain, ja maannousematilantessa kuusikot kannattaa uudistaa lehtipuilla. Näitä tilanteita on kai verraten vähän.”

    Mielestäni esität kovin lyhytnäköisiä ajatuksia. Maannousema on jatkuvasti yleistyvä ja laajeneva ongelma Suomessa. Etelässä se tuhoaa monista kuusikoista kannattavuuden. Ja kun seuraavan sukupolven puustossa lahoa on puolitoistakertainen määrä, koivuakaan ei voi laittaa, eikä kuuseen perustuva sekametsä enää tuossa vaiheessa tee muuta kuin pitkitä taudista paranemista, moni isäntä joko nostaa kädet pystyyn tai uskottelee ongelman poistuvan uuden sukupolven myötä tai ei välitä asiasta (ei itse enää hoida haudasta käsin puustoa), ongelma tulee pahenemaan vielä vuosikymmenien ajan.

    http://www.metla.fi/metinfo/metsienterveys/lahontorjunta/kuusi-tyvilaho.htm

    Taloudellisten ongelmien lisäksi tuollaisesta kuusikosta ei ole iloa hiilen sidonnassa, kun iso osa päätehakkuunkin puista menee käyttöön, jossa materiaalin kiertoaika on lyhyt. Lisäksi maaperän terveys ei ole tasolla, jossa sen pitäisi olla, mutta metsästä aiheutuu lukuisia muita ongelmia. Hitaasti hajoava hapan monokulttuurista peräisin oleva karike ei elätä sellaista pieneliöstöä tai tuota vastustuskykyä, jota monimuotoisuuskeskustelussa tavoitellaan.

     

    MaalaisSeppo

    Totta on, että havupuupellot tuottavat monokulttuurisia metsiä. Toisaalta kuusikot sitovat parhaiten hiiltä ja terveet kuusikot rahnaa omistajalleen.

    Valintatilanne. Itse pyrin lisäämään kuusen osuutta. Lehtipuivaltaisia kuvioita on itselläni varmaankin selvästi keskimääräistä enemmän.

    Kuusikoiden maannousemariski täytyy tietysti ottaa huomioon. Jos hakkuussa havaitaan merkittävästi lahoa, pitää harkita puulajin vaihtoa. Itselläni ei lahoa juurikaan ole. Siispä kuusta.

    Mitä tulee lahovikaisen kuusen käyttöön sellunkeitossa, niin tottakai sen puuerän hiili vapautuu nopeammin kuin sahakuusen. Sillä ei kuitenkaan ole merkitystä. Lahokuusen määrä ei vaikuta sellun tuotantomäärään.

    Gla Gla

    Kuusta kuusen perään kasvattaminen ei edusta kestävää metsätaloutta. Ilman isompaa ongelmaa lahosta voidaan kaksi sukupolvea noin mennä, mutta sen jälkeen alkaa maaperä olla elvyttämisen tarpeessa. Vastustuskyvyn puutteesta johtuvat riskit kasvaa tasolle, mikä ei ole linjassa luontoarvoihin liittyvien pyrkimysten kanssa. Valitettavasti moni edelleen arvioi asiaa mustikkasatojen, puun kuutiomääräisen kasvun ja suurikokoisten eläinten määrän perusteella. Monimuotoisuus ja ylipäätään perusteet terveelle elämälle syntyy asioista, joita emme näe ja jota moni ei sen takia osaa arvostaa.

     

    Puuki

    Monimuotoisuus on tärkeä juttu metsissä, kuten Gla kirjoitit. Siinä mielessäkin metsänhoito on muuttunut aika paljon esim. 40 vuoden takaisesta.

    Kuusikon suurempi hiilensidontakaan  ei toimi enää kun kasvupaikka on – MT:ltä karumpaan päin. Mänty kasvaa jo paremmin niillä alueilla. Myös sopiva sekoitus lehtipuita parantaa maaperän ravinnekiertoa pelkkään kuusikkoon verrattuna.

    pikkutukki

    Katselin eilen valtion metsiä . Hakkuutahti on vauhdikas , mutta miten on kun mennään historiassa 1950 -60 luvulle , onhan silloin täytynyt olla ehkä jopa laajemmasti ja enemmän aukkohakkuuta . Nyt ollaan korjaamassa systemaattisen metsänhoidon tuloksia . Tuo aikainen päätehakkuu 60-vuotiaana ei tuo kenellekään harhaa luonnontilaisesta aarniometsästä , minkä 100-vuotias talousmetsä tuo !

    hemputtaja

    Lukeilin tuota keskustelua kuusikosta ja lahosta.

    Tajusin reiän sivistyksessäni. En tiedä tai muista mitä kulotus tekee maannousemalle. Satiai… eiku punkit ainakin vähenee.

    Pitääkö palata kaskiaikaan eli hakkuuaukko kulotetaan ja kylvetään parina vuonna viljalle tai miksei vaikkapa kuituhampulle.

    Jätkä

    Kulotus olisi luonnon monimuotoisuuden ja luonnonmukaisen (metsäpalot) -metsänhoidon tapainen keino torjua maannousemasientä ja tuhohyönteisiä, samoin se valmistaisi maata uuden puusukupolven vastaanottamiseen.

    Nykyinen puunkorjuutyyli ei sovi kovin hyvin kulotusalueiden valmisteluun, koska oksat puidaan kasoiksi ja poljetaan koneilla lähes maan sisään. Oikeastaan ainoa tapa olisi puida oksat ja latvat karhoille, joiden päältä ei ajettaisi ja hakkuu olisi hyvä tehdä hangen päälle, jolloin oksat kuivuisivat kevätauringossakin ja olisivat hyviä palamaan ennen juhannusta.

    Klapikone

    Kulotus vähentää juurikäävän itiöemien määrää ainakin hetkellisesti. Kannoissa ja juuristossa se kuitenkin säilyy pitkään.

    Hakkuu/ kulotusalalle syntyyluonnostaan lehtipuuvaltainen metsä. Karummalla maalla myös mäntyvaltainen. Juurikääpä haviää 15 – 40 vuodessa ainakin juuriston osalta, mutta kannoissa voi säilyä pitempäänkin.

    Kuusen juurikääpä on hävitettävissä MT- maalla koivu- mäntysukupolvella, mutta paljon vaikeampi torjua on männynjuurikääpä karulla kasvu paikalla.

    Kestävässä metsätaloudessa on vältettävä männiköiden ja kuusikoiden kesähakkuita.

    Voi olla vaikeaa.

Esillä 8 vastausta, 101 - 108 (kaikkiaan 108)